Toiminimi vai osakeyhtiö – verotus, tulorajat ja yritysmuodon valinta
Toiminimi vai osakeyhtiö? Vertailemme yritysmuotojen verotuksen, perustamiskulut, vastuut ja tulorajat. Katso laskelmat ja valitse oikea yhtiömuoto.

Uusi työtarjous houkuttelee. Vakituisen työpaikan suora irtisanominen tuntuu silti liian suurelta taloudelliselta riskiltä, jos uudessa tehtävässä odottaa 6 kuukauden koeaika tai uusi työ kestää vain vuoden määräaikaisena projektina. Palkaton vapaa toisen työn takia ratkaisee tämän ristiriidan silloin, kun nykyinen työnantajasi suostuu asettamaan päätyösi sopimusperusteiselle tauolle. Työsuhde ei katkea. Palkanmaksu ja työntekovelvoite vain lepäävät sovitun määräajan, kunnes palaat vanhaan tehtävääsi tai siirryt pysyvästi uuden työnantajan palvelukseen.
Käytännön sopimuskatsauksissamme näemme silti jatkuvasti kalliita väärinkäsityksiä. Moni palkansaaja kuvittelee voivansa hakea palkatonta vapaata töistä millä tahansa verukkeella ja siirtyä huoletta kilpailevan yrityksen palkkalistoille. Laki kieltää tämän suoraan. Vaikka et nosta vanhasta työpaikastasi euroakaan palkkaa poissaolon aikana, työsopimuslain 3 luvun 3 § sitoo sinua täysimääräisesti koko vapaan ajan, ja julkisen sektorin virkasuhteissa väärin perustein haettu virkavapaa oikeuttaa työnantajan peruuttamaan vapaan välittömästi.
Palkaton vapaa töistä on työntekijän ja työnantajan välinen vapaaehtoinen sopimus, jolla työntekovelvoite ja palkanmaksu keskeytyvät määräajaksi. Suomen työlainsäädäntö ei tunne yleistä subjektiivista oikeutta harkinnanvaraiseen vapaaseen. Laki ei tätä takaa. Työntekijällä on lakisääteinen oikeus jäädä pois työstä vain erikseen säädetyissä tilanteissa, joita ovat perhevapaat, opintovapaalain 4 §:n mukainen opintovapaa sekä työsopimuslain 4 luvun 7 §:n mukainen poissaolo pakottavista perhesyistä.
Kaikki muut palkattomat poissaolot vaativat työnantajan nimenomaisen suostumuksen. Esihenkilö päättää asiasta aina. Kun haet vapaata kokeillaksesi toista työpaikkaa, neuvottelet työsopimuksesi ehtojen tilapäisestä muuttamisesta, jolloin työnantaja punnitsee hakemustasi liiketoiminnan, työvuorosuunnittelun ja sijaisen saatavuuden kannalta. Jos sopimus syntyy, kumpikin osapuoli sitoutuu noudattamaan sovittua alkamis- ja päättymispäivää.
Arkikielessä moni kutsuu jokaista vuoden mittaista poissaoloa virkavapaaksi toimialasta riippumatta. Termit menevät helposti sekaisin. Todellisuudessa vapaan virallinen nimitys ei riipu poissaolon pituudesta lainkaan, vaan työntekijän oikeudellisesta asemasta ja työsuhdetta ohjaavasta laista.
Saako palkattomalla vapaalla tehdä töitä toiselle työnantajalle? Kyllä saa. Ehto on silti tiukka. Uusi työ ei saa rikkoa työsopimuslain 3 luvun 1 §:n yleistä lojaliteettivelvoitetta eikä 3 luvun 3 §:n kieltoa kilpailevasta toiminnasta.
Omissa työoikeudellisissa selvityksissämme törmäämme toistuvasti vaaralliseen harhaluuloon, jonka mukaan kilpailukielto estäisi kilpailijalle työskentelyn vain silloin, kun työsopimuksessa lukee erillinen kilpailukieltoehto. Asia on täsmälleen päinvastoin. Erillinen kilpailukieltosopimus (työsopimuslain 3 luvun 5 §) rajoittaa toimintaa vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, kun taas työsopimuslain 3 luvun 3 § kieltää kilpailevan työn suoraan lain nojalla jokaiselta työntekijältä niin kauan kuin työsuhde pysyy voimassa. Lojaliteettivelvoite sitoo silti.
Koska palkaton vapaa ei katkaise alkuperäistä työsuhdettasi, lakisääteinen kilpailevan toiminnan kielto velvoittaa sinua vapaan jokaisena päivänä. Seuraukset ovat raskaat. Jos siirryt palkattoman vapaan ajaksi suoran kilpailijan palvelukseen ilman alkuperäisen työnantajasi kirjallista lupaa, vanha työnantajasi saa irtisanoa tai räikeissä tapauksissa purkaa työsopimuksesi välittömästi työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla. Lisäksi työsopimuslain 3 luvun 3 §:n 3 momentti asettaa uuden työnantajan kanssasi yhteisvastuulliseen vahingonkorvausvastuuseen, mikäli uusi työnantaja tiesi voimassa olevasta päätyöstäsi palkatessaan sinut.
Julkisella sektorilla virkavapaa toisen työn takia noudattaa tarkkoja lakisääteisiä muotosääntöjä. Säännöt poikkeavat yksityisestä sektorista. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoiden oikeuksia määrittävät viranhaltijalain 26–29 § sekä KVTES ja HYVTES, kun taas valtion virkamiehiä ohjaavat valtion virkamieslain 23 § ja 65 §.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla viranhaltijalain 26 ja 27 § jättävät toisen työn vuoksi haettavan virkavapaan myöntämisen ja pituuden aina työnantajan harkintaan. Esihenkilö ratkaisee hakemuksen tapauskohtaisesti. Jos vakituinen viranhaltija saa virkavapaata hoitaakseen määräaikaista virkaa saman kunnan tai saman hyvinvointialueen sisällä ilman yhtään välipäivää, KVTES ja HYVTES turvaavat sen, ettei palvelussuhde katkea siirron vuoksi. Jos sen sijaan siirryt toisen kunnan, toisen hyvinvointialueen tai yksityisen yrityksen palvelukseen, esihenkilö harkitsee virkavapaan myöntämistä aina organisaation omien linjausten pohjalta.
Valtiolla laki tarjoaa poikkeuksellisen koeaikaturvan. Tämä yllättää monet. Valtion virkamieslain 65 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan virkamies eroaa aikaisemmasta valtion virastaan, kun hänet nimitetään vakinaisesti toiseen valtion virkaan ja nimityspäätös saa lainvoiman. Saman 65 §:n 4 momentti sisältää kuitenkin suoran suojasäännöksen: jos uuteen valtion virkaan liittyy enintään 6 kuukauden koeaika, virkamies on suoraan lain nojalla virkavapaana aikaisemmasta valtion virastaan koko koeajan ajan, ja vanha virka päättyy vasta koeajan päätyttyä.
Kolmas sääntö koskee rehellisyyttä ja sivutoimia. Älä salaa vapaan syytä. Viranhaltijalain 28 §:n 3 momentti antaa julkiselle työnantajalle oikeuden keskeyttää tai peruuttaa virkavapaan viranhaltijaa kuultuaan, jos viranhaltija käyttää vapaata muuhun tarkoitukseen kuin mihin hän on sen hakenut. Lisäksi viranhaltijalain 18 § ja virkamieslain 18 § velvoittavat jättämään työnantajalle sivutoimi-ilmoituksen, jotta viranomainen voi varmistaa, ettei toinen työ synnytä hallintolain 28 §:n mukaista esteellisyyttä esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tai valvontatehtävissä.
| Oikeudellinen ulottuvuus | Yksityinen sektori (palkaton työvapaa) | Kunta ja hyvinvointialue (virkavapaa / työvapaa) | Valtio (virkavapaa) |
|---|---|---|---|
| Ensisijainen säädöspohja | Työsopimuslaki ja alan työehtosopimus | Viranhaltijalaki (18 § ja 26–29 §), KVTES ja HYVTES | Valtion virkamieslaki (18 §, 23 § ja 65 §) sekä VES |
| Oikeus vapaaseen toisen työn ajaksi | Täysin harkinnanvarainen; vaatii aina sopimuksen | Työnantajan harkinnassa (26–27 §); saman työnantajan sisällä palvelussuhde ei katkea | Määräaikaiseen työhön harkinnanvarainen (23 §); toisen valtion viran koeajaksi (max 6 kk) automaattinen virkavapaa (65 § 4 mom.) |
| Kilpaileva työ ja sivutoimet | Laki kieltää suoraan (työsopimuslain 3 luvun 3 §) ilman työnantajan lupaa | Sivutoimi-ilmoitus (18 §); ei saa aiheuttaa esteellisyyttä eikä vaarantaa luottamusta | Sivutoimi-ilmoitus (18 §); viranomainen kieltää esteellisyyden synnyttävän sivutoimen |
| Seuraus väärästä käyttötarkoituksesta | Sopimusrikkomus; varoitus, irtisanominen tai purku (8 luvun 1 §) | Työnantaja keskeyttää tai peruuttaa virkavapaan kuulemisen jälkeen (28 § 3 mom.) | Työnantaja keskeyttää virkavapaan virkamieslain ja virkaehtosopimuksen nojalla |
| Osakuukauden palkan vähennysjakaja | Kuukauden todelliset työpäivät (20–23 pv) tai TES-jakaja (21 tai 21,5) | Kalenteripäivät (28–31 pv, KVTES II luku 19 §) kuukausipalkkaisilla | Kalenteripäivät (28–31 pv) valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti |
Moni toiseen työhön siirtyvä pelkää menettävänsä vapaan ajalta sekä eläkekertymän että vuosilomat. Pelko on usein turha. Eläke- ja lomakertymä nollaantuvat vain silloin, jos vietät vapaan kokonaan ilman palkkatyötä. Kun teet palkattoman vapaan aikana toista työtä, nostat uudesta työpaikastasi normaalia palkkaa, josta kertyy työeläkettä 1,5 % vuodessa ja joka kerryttää työttömyyskassan euroistettua työssäoloehtoa (vähintään 930 €/kk).
Yksittäinen palkaton vapaapäivä tai viikon mittainen työvapaa esimerkiksi uuden työn perehdytysjaksoa varten pienentää kyseisen kuukauden tilipussia. Laskentatapa ratkaisee summan. Tarkka vähennys riippuu siitä, miten palkanlaskija laskee osakuukauden palkan sopimusalallasi.
Käytännön palkkahallinnossa laskemme vähennyksen kahdella eri kaavalla. Yksityisellä sektorilla palkanlaskija jakaa kuukausipalkan kyseisen kuukauden todellisilla työpäivillä (yleensä 20–23 työpäivää) tai työehtosopimuksen kiinteällä jakajalla, joka on esimerkiksi kaupan alalla ja teknologiateollisuudessa 21 tai 21,5. Kunnissa ja hyvinvointialueilla (KVTES II luku 19 §) palkanlaskenta jakaa kuukausipalkan sen sijaan kuukauden kaikkien kalenteripäivien lukumäärällä (28–31 päivää).
Ero näkyy tilinauhalla. Jos bruttopalkkasi on 3 600 €/kk ja otat 5 arkipäivää (maanantaista perjantaihin) palkatonta vapaata kuukaudessa, jossa on 21 työpäivää ja 30 kalenteripäivää, yksityisen sektorin työnantaja vähentää palkastasi 857,14 euroa (171,43 €/pv). Kunta-alan työnantaja pidättää viideltä arkipäivältä vain 600,00 euroa (120,00 €/pv). Julkisella sektorilla piilee kuitenkin viikonloppuansa: jos esihenkilö vaatii sinua hakemaan peräkkäiset vapaaviikot yhtenä jaksona viikonloput mukaan lukien, 7 kalenteripäivän (ma–su) vähennys nousee 840,00 euroon.
Vuosilomalain 7 § luettelee työssäolon veroiset poissaolopäivät, jotka kerryttävät vuosilomaa. Harkinnanvarainen palkaton vapaa ei kuulu tähän luetteloon. Päätyössäsi vuosiloman ansainta katkeaa jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana sinulle ei kerry vähintään 14 työpäivää (vuosilomalain 6 §:n 1 momentti) tai osa-aikatyössä vähintään 35 työtuntia (6 §:n 2 momentti). Myös KVTES:n ja HYVTES:n IV luvun 3 § asettaa täyden lomanmääräytymiskuukauden rajaksi samat 14 työpäivää tai 35 työtuntia sen lisäksi, että palvelussuhde pysyy voimassa vähintään 16 kalenteripäivää.
Lyhyissä vapaissa ajoitus ratkaisee kaiken. Suunnittele kalenterisi tarkasti. Jos otat 21 työpäivän ja 30 kalenteripäivän kuukaudessa 9 työpäivää palkatonta vapaata yhteen putkeen, työpäiväsi jäävät 12 työpäivään ja menetät kyseiseltä kuukaudelta koko 2,5 päivän vuosilomakertymän sekä lomarahan. Kun sijoitat saman 9 työpäivän vapaan kuunvaihteen molemmin puolin niin, että ensimmäiselle kuukaudelle osuu 5 vapaapäivää (jäljelle jää 16 työpäivää) ja seuraavalle kuukaudelle 4 vapaapäivää (jäljelle jää 17 työpäivää), kumpikin kuukausi ylittää 14 työpäivän rajan ja säilytät täydet vuosilomat.
Pidemmällä, esimerkiksi 6 kuukauden tai vuoden vapaalla päätyösi lomakertymä nollaantuu poissaolokuukausilta. Samalla ansaitset kuitenkin uudessa työpaikassasi vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n mukaisesti 2 arkipäivää kuukaudessa. Jos määräaikainen työsi päättyy etkä ehdi pitää ansaittuja lomia vapaana, uusi työnantaja maksaa ne sinulle lomakorvauksena lopputilin yhteydessä. Tarkista jo etukäteen, milloin työnantaja maksaa palkan ja lomakorvauksen määräaikaisuuden päättyessä, ja talleta saamasi lomakorvaus erilliselle tilille, jotta rahoitat sillä kesälomaviikkosi palattuasi vanhaan työhösi.
| Poissaolon pituus ja ajoitus (palkka 3 600 €/kk, kuukaudessa 21 työpäivää / 30 kalenteripäivää) | Yksityinen sektori (jakaja 21 työpäivää) | Kunta ja hyvinvointialue (jakaja 30 kalenteripäivää) | Seuraus päätyön vuosilomalle (14 työpäivän sääntö) |
|---|---|---|---|
| 1 palkaton vapaapäivä | Vähennys -171,43 € (tilille 3 428,57 € brutto) | Vähennys -120,00 € (tilille 3 480,00 € brutto) | Ei vähennä lomaa (kuukaudessa 20 työpäivää) |
| 5 arkipäivää (ma–pe) | Vähennys -857,14 € (tilille 2 742,86 € brutto) | Vähennys -600,00 € (tai ma–su 7 pv = -840,00 €) | Ei vähennä lomaa (kuukauteen jää 16 työpäivää) |
| 9 työpäivää yhdessä kuukaudessa | Vähennys -1 542,86 € (tilille 2 057,14 € brutto) | Vähennys 9–11 kalenteripäivää (-1 080 € – -1 320 €) | Työpäiviä jää 12 pv: menetät kuukauden loman (2,5 pv) ja lomarahan |
| 9 työpäivää kuunvaihteen molemmin puolin (5 pv + 4 pv) | Vähennys yhteensä -1 542,86 € kahdelle kuukaudelle | Vähennys 9 kalenteripäivää (-1 080,00 €) | Kuukausiin jää 16 ja 17 työpäivää: säilytät 100 % vuosilomista |
Kuukauden palkaton vapaa tai pidempi virkavapaa keskeyttää pääsääntöisesti vanhan työnantajan tarjoamat luontoisedut. Lounasetu katkeaa heti. Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaan työnantaja saa tarjota ravintoedun vain varsinaisilta työpäiviltä, joten henkilöstöhallinto sulkee lounaskortin poissaolon ajaksi. Jos palkkapakettiisi kuuluu työsuhdeauto, tarkista etukäteen vapaan autoedun verotusarvon ja palkan suhde, sillä ilman rahapalkkaa työnantaja ei pysty perimään autoedusta ennakonpidätystä ja pyytää yleensä palauttamaan auton tai maksamaan sen verotusarvon rahana.
Työterveyshuollossa et sen sijaan jää tyhjän päälle. Uusi työnantaja vakuuttaa sinut. Vaikka ensimmäisen työnantajasi velvollisuus järjestää työterveyspalveluja lepää pitkän palkattoman vapaan ajan, työterveyshuoltolain 4 § velvoittaa uuden työnantajasi järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon heti ensimmäisestä työpäivästäsi alkaen. Julkisen sektorin viranhaltijoille ja työntekijöille kuuluu lisäksi arvokas etu, jonka moni unohtaa: KVTES:n II luvun 12 §:n mukaan toisen työnantajan palveluksessa tehty saman alan työ kerryttää työkokemuslisää (5 ja 10 vuoden lisät), kunhan toimitat uudesta työstäsi virallisen työtodistuksen HR-järjestelmään palatessasi.
Palkattoman vapaan hakeminen onnistuu parhaiten, kun esität työnantajallesi valmiin ratkaisun omien tehtäviesi hoitamiseen. Esihenkilö pelkää tiimin kuormittumista. Kun osoitat hakemuksessasi, että uusi työkokemus kehittää ammattitaitoasi ja että perehdytät sijaisen tehtäviisi ennen lähtöäsi, kynnys myönteiseen päätökseen madaltuu tuntuvasti.
Jos tähtäät uuteen ammattiin opiskelemalla etkä siirry suoraan toisen työnantajan palkkalistoille, hae harkinnanvaraisen työvapaan sijaan lakisääteistä opintovapaata. Suunnitelmallinen opiskelu työn ohessa ja opintovapaalain mukainen vapaa etenevät suoraan lain turvin ilman, että työnantaja voi hylätä hakemustasi. Muista silti rehellisyys. Et voi hakea lakisääteistä opintovapaata näennäisten kurssien varjolla vain tehdäksesi kokopäivätyötä toiselle yritykselle.
Palkkalaskelmassa lukeva palkaton poissaolo on täysin normaali tekninen merkintä silloin, kun olet sopinut vapaapäivästä esihenkilösi kanssa etukäteen. Älä jää töistä pois luvatta. Jos työnantaja hylkää hakemuksesi ja jäät silti pois työstä uuden työn aloittamiseksi, syyllistyt luvattomaan poissaoloon ja vakavaan sopimusrikkomukseen.
Seuraukset ovat ankarat. Yksittäisestä luvattomasta poissaolopäivästä työnantaja antaa kirjallisen varoituksen (työsopimuslain 7 luvun 2 §) ja pidättää päivän palkan. Jos työntekijä pysyy luvatta poissa työstä vähintään 7 kalenteripäivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää estettä, työsopimuslain 8 luvun 3 § oikeuttaa työnantajan käsittelemään työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamishetkestä lukien. Samalla työvoimaviranomainen määrää työntekijälle 45 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin työttömyysturvaan.
Entä työnantajan velvollisuudet? Vaikka yksityisen sektorin työnantajalla on laaja harkintavalta päättää, myöntääkö hän palkatonta vapaata, työsopimuslain 2 luvun 2 § velvoittaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. Laki kieltää syrjinnän aina. Jos esihenkilö on vakiintuneesti myöntänyt lyhyitä palkattomia vapaita samoissa tehtävissä työskenteleville kollegoille, työnantaja ei voi evätä vastaavaa pyyntöä mielivaltaisesti. Samoin työnantaja ei voi koskaan määrätä työntekijää yksipuolisesti palkattomalle vapaalle säästösyistä, vaan tuotannollinen ja taloudellinen työnteon keskeytys edellyttää työsopimuslain 5 luvun mukaista lomautusta, jolloin työntekijä saa ansiopäivärahaa.
Sovitun työvapaan tai virkavapaan lähestyessä loppuaan edessäsi on kaksi selkeää vaihtoehtoa. Jos palaat alkuperäiseen työpaikkaasi, sinulla on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan tehtävääsi tai, jos tehtävä on organisaatiomuutoksen vuoksi lakannut, työsopimuksesi mukaiseen vastaavaan työhön. Palkkasi nousee samalla ajan tasalle. Poissaolosi aikana voimaan tulleet työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset korottavat kuukausipalkkaasi automaattisesti paluupäivästä alkaen, ja monelle irtiotto tuo uutta osaamista, joka vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista vuosiksi eteenpäin.
Jos taas uusi työpaikka osoittautuu oikeaksi urasiirroksi ja päätät jäädä sinne pysyvästi, voit irtisanoa vanhan työsopimuksesi jo palkattoman vapaan aikana. Irtisanomisaika kuluu vapaan päällä. Kun irtisanomisaikasi on esimerkiksi 1 kuukausi ja toimitat irtisanomisilmoituksen viimeistään kuukautta ennen palkattoman vapaan päättymistä, sinun ei tarvitse palata vanhaan työpaikkaasi päiväksikään, vaan työsuhde päättyy suoraan vapaan viimeisenä päivänä.
Toiminimi vai osakeyhtiö? Vertailemme yritysmuotojen verotuksen, perustamiskulut, vastuut ja tulorajat. Katso laskelmat ja valitse oikea yhtiömuoto.
Paljonko on lähihoitajan palkka? Peruspalkka on 2 520–2 750 €/kk ja kolmivuorotyössä lisineen 2 850–3 450 €/kk. Katso SOTE TES, G19–G21 ja nettopalkka.
Mitkä ammatit ja tutkinnot nostavat kuukausiansiot Suomen huipulle? Erikoislääkärit, johtajat ja lentokapteenit yltävät yli 100 000 euron vuosituloihin.