Lähihoitajan palkka – SOTE TES, vuorolisät ja tuntipalkka
Paljonko on lähihoitajan palkka? Peruspalkka on 2 520–2 750 €/kk ja kolmivuorotyössä lisineen 2 850–3 450 €/kk. Katso SOTE TES, G19–G21 ja nettopalkka.
Toiminimi vai osakeyhtiö – verotus, tulorajat ja yritysmuodon valinta
📋 Sisällysluettelo (5)
Väärä yhtiömuoto syö katteen. Kun puntarissa on toiminimi vai osakeyhtiö, aloittava yrittäjä tuijottaa usein pelkkää perustamismaksua tai kirjanpitäjän kuukausiveloitusta ja sivuuttaa henkilökohtaisen velkavastuun sekä progressiivisen tuloverotuksen jyrkän leikkurin kokonaan. Omissa suomalaisten pk-yritysten verolaskelmissamme näemme joka kuukausi tilanteita, joissa voimakkaasti kasvava asiantuntijayritys maksaa toiminimenä tuhansia euroja ylimääräistä tuloveroa vain siksi, että yhtiömuodon päivitys jäi kiireessä roikkumaan.
Yrittäjä perustaa Suomessa kumman tahansa yritysmuodon parissa arkipäivässä. Toiminimiyrittäjä vastaa kuitenkin jokaisesta sitoumuksesta omalla pankkitilillään ja asunnollaan 100 %:n osuudella. Riski siirtyy kotiin. Osakeyhtiö on sitä vastoin yrittäjästään erillinen oikeushenkilö, jonka lakisääteinen vähimmäisosakepääoma on nykyisin 0 € ja joka voi kasvattaa varallisuuttaan matalalla verokannalla jättämällä voitot taseeseen. Kun vertailussa on osakeyhtiö vai toiminimi pelkän rahapalkan ja yksityisnostojen pohjalta, verotuksellinen taitekohta asettuu 50 000–60 000 €:n vuotuiseen verotettavaan tulokseen, mutta verovapaat matkakorvaukset ja luontoisedut kääntävät osakeyhtiön edullisemmaksi jo 38 000–45 000 €:n liiketuloksella. Ennen lopullista yhtiömuodon valintaa jokaisen yrittäjän täytyy erottaa yrityksen liikevaihto ja todellinen verotettava liiketulos toisistaan, sillä verottaja ei suinkaan rokota kokonaismyyntiä vaan kulujen jälkeistä viivan alle jäävää voittoa.
Juridinen vastuu, perustamiskulut ja 20 000 euron alv-raja
Sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi että osakeyhtiö saavat oman Y-tunnuksen Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteisestä YTJ-rekisteripalvelusta heti, kun yrittäjä jättää sähköisen perustamisilmoituksen ja maksaa käsittelymaksun. Todellinen ero paljastuu vasta ensimmäisen maksuhäiriön tai sopimusriidan hetkellä. Toiminimi ei ole yrittäjästään erillinen oikeushenkilö, vaan teet kaikki asiakassopimukset, toimitilavuokrat, laitehankinnat ja velkasitoumukset suoraan omissa nimissäsi ja vastaat niistä 100 %:n osuudella henkilökohtaisella varallisuudellasi. Vastuu pysyy sinulla. Osakeyhtiössä taloudellinen vastuu rajoittuu yhtiöön sijoitettuun osakepääomaan ilman henkilökohtaista konkurssiriskiä, kunhan yrittäjä ei ole antanut yhtiön pankkilainoille henkilötakausta.
Pääomavaatimus poistui laista. Yrittäjä perustaa yksityisen osakeyhtiön 0 €:n osakepääomalla maksamalla pelkän rekisteröintimaksun. Kun tarkastelussa on toiminimen perustaminen hinta- ja rekisteröintitasolla, pelkkä ilmoittautuminen Verohallinnon ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekisteriin maksaa 0 €, ja PRH:n kaupparekisteriin tehtävä sähköinen perustamisilmoitus nimisuojineen maksaa 75 €. Osakeyhtiön perustaminen maksaa YTJ:n sähköisellä ohjatulla perustamispaketilla 300 € ja räätälöidyn yhtiöjärjestyksen sisältävällä sähköisellä perustamisilmoituksella 400 €. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitukseen täytyy kuitenkin nimetä vähintään 1 varajäsen aina silloin, kun hallituksessa istuu vain 1–2 varsinaista jäsentä, joten yksinyrittäjä tarvitsee luotettavan lähipiiriläisen varajäseneksi.
Arvonlisäverotuksessa molemmat yritysmuodot noudattavat samaa 20 000 €:n vähäisen liiketoiminnan alarajaa. Koska vanha arvonlisäveron alarajahuojennus on poistunut, verovapaus määräytyy suoraan kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihdon mukaan. Sääntö helpottaa aloitusta. Jos perustat yrityksen kesken vuotta, Verohallinto ei enää suhteuta 20 000 €:n rajaa tilikauden kuukausiin, vaan voit laskuttaa loppuvuoden aikana täydet 20 000 € ilman arvonlisäveroa. Heti kun 20 000 €:n raja ylittyy, yritys ilmoittautuu arvonlisäverorekisteriin ja maksaa arvonlisäveroa vasta rajan ylittävästä myyntilaskusta alkaen ilman takautuvaa veroseuraamusta alkuvuoden myynneistä.
Kevytyrittäjä vai toiminimi ennen osakeyhtiötä
Moni asiantuntija pohtii aluksi, onko kevytyrittäjä vai toiminimi järkevämpi aloitustapa ennen varsinaista yhtiöittämistä. Kevytyrittäjä lähettää laskun laskutuspalvelun Y-tunnuksella ja nostaa maksun palkkana. Laskutuspalvelu leikkaa katetta. Palveluntarjoajat veloittavat jokaisesta maksetusta myyntilaskusta tyypillisesti 2–5 %:n suuruisen komission sekä lisäkulut, mikä tekee jo 30 000 €:n vuosimyynnillä tuntuvan 600–1 500 €:n suoran kuluerän verrattuna omaan toiminimeen. Esimerkiksi kaupallisia yhteistöitä tekevän digisisällöntuottajan ja vaikuttajan kannattaa tuntea sometulojen verotus ja vähennysoikeudet läpikotaisin, sillä ilman omaa Y-tunnusta kalustohankintojen arvonlisäverovähennykset ja yrittäjävähennys jäävät kokonaan saamatta. YEL-vakuutusvelvollisuus alkaa silti kaikissa yritysmuodoissa samasta 9 423,09 €:n vuosityötulon rajasta eli noin 785 €/kk:n työtulosta.
| Ominaisuus ja vertailukriteeri | Kevytyrittäjyys laskutuspalvelulla | Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja | Osakeyhtiö |
|---|---|---|---|
| Juridinen vastuu | Yrittäjä vastaa työstä itse, laskutus kulkee palvelun Y-tunnuksella | Yrittäjä vastaa kaikista veloista 100 %:n osuudella henkilökohtaisella omaisuudellaan | Rajoitettu vastuu sijoitetulla pääomalla, itsenäinen oikeushenkilö |
| Perustamishinta ja hallinto | Aloituskulu 0 €, palvelupalkkio leikkaa myynnistä 2–5 % | Verottajalle 0 € tai kaupparekisteriin 75 €, ei hallitusta eikä yhtiökokouksia | Perustamismaksu 300–400 €, osakepääoma 0 €, hallituksessa 1 varajäsen jos varsinaisia on 1–2 |
| Verotusmalli | Verohallinto verottaa koko tilityksen suoraan henkilökohtaisena palkkatulona | Tuloksesta 5 %:n yrittäjävähennys, loppuosa ansiotulona tai 0–20 % nettovarallisuudesta pääomatulona | Voitosta 20 %:n yhteisövero, yrittäjän nostot palkkana ja 8 %:n huojennettuna osinkona |
| Kirjanpitovaatimus | Ei omaa kirjanpitovelvollisuutta, kuitit talteen veroilmoitusta varten | Yhdenkertainen kirjanpito riittää kokorajojen puitteissa | Pakollinen kahdenkertainen kirjanpito ja julkinen tilinpäätös |
| Verovapaat luontoisedut | Ei oikeutta henkilökuntaetuihin eikä lounas- tai liikuntaetuun | Ei oikeutta verovapaaseen lounasetuun eikä 400 €/v:n liikunta- ja kulttuurietuun | Täysi oikeus lounasetuun, työsuhdeautoon ja 400 €/v:n liikunta- ja kulttuurietuun |
| Varojen nosto ja matkalaskut | Tilitys maksuun vain palkkana ennakonpidätyksen jälkeen | Vapaat yksityisnostot, työmatkoista vain veroilmoituksen lisävähennys | Palkkana, osinkona sekä verovapaina kilometrikorvauksina (0,55 €/km) ja päivärahoina (54,00 €/pv) |
Toiminimen verotus ja yrittäjävähennys eri tulotasoilla
Toiminimen verotus perustuu suoraan läpivirtausperiaatteeseen ilman yhtiön omaa verokantaa. Viivan alle jäävä tulos ei suinkaan jää yrityksen pankkitilille verosuojaan, vaan Verohallinto verottaa koko tilikauden voiton yrittäjän henkilökohtaisena tulona samana verovuonna yksityisnostojen euromäärästä riippumatta. Vähennys syntyy automaattisesti. Ennen kuin Verohallinto vahvistaa lopullisen veron, se tekee puhtaasta elinkeinotoiminnan tuloksesta automaattisen 5 %:n yrittäjävähennyksen, joten 40 000 €:n tuloksesta 2 000 € on täysin verovapaata tuloa ja verotettavaksi osuudeksi jää 38 000 €.
Yrittäjävähennyksen jälkeinen tulos jakautuu verotuksessa pääomatuloksi ja ansiotuloksi edellisen verovuoden lopun nettovarallisuuden perusteella. Oletussääntönä pääomatulo-osuus on 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta lisättynä 30 %:n osuudella maksetuista palkoista, mutta yrittäjä voi veroilmoituksellaan vaatia pääomatulo-osuudeksi 10 % tai 0 %. Valinta ratkaisee. Koska pääomatulovero on kiinteä 30 % aina 30 000 €:n rajaan saakka ja sen yli 34 %, alle 45 000 €:n vuosituloilla yrittäjän ansiotulon marginaalivero alittaa 30 %:n rajan ja 0 %:n pääomatulo-osuus keventää veroja välittömästi. Käytännön kokemus aloittavien asiantuntijayritysten budjetoinnista osoittaa, että yrittäjät olettavat toiminimen nettovarallisuuden kertyvän todellista nopeammin, sillä pankkitilin ylimääräinen käteinen ei kuulu lainkaan toiminimen verotuksellisiin varoihin.
- Automaattinen yrittäjävähennys: Verohallinto leikkaa toiminimen puhtaasta elinkeinotoiminnan tuloksesta 5 % pois suoraan viran puolesta ilman erillistä hakemusta, mikä keventää verorasitusta ensimmäisestä voitollisesta eurosta alkaen. Ylijäämä siirtyy suoraan yrittäjän henkilökohtaiseen tuloverotukseen.
- Nettovarallisuuden pääomatuloleikkuri: Pääomatulona verotettava osuus voi olla yrittäjän kevään veroilmoituksella tekemän valinnan mukaan 0 %, 10 % tai 20 % edellisen tilikauden nettovarallisuudesta, ja loppuosa tuloksesta siirtyy suoraan progressiiviseen ansiotuloverotukseen.
- Yksityisnostojen joustavuus: Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen virallista rahapalkkaa, vaan hän siirtää varoja yritystililtä omalle yksityistililleen vapaasti yksityisnostoina ja maksaa verot ennakkoveroina. Nostot eivät muuta verotusta.
- Sivutoimisen palkansaajan yhteisvaikutus: Jos yrittäjä käy päivätyössä tai selvittää, miten palkaton vapaa toisen työn takia järjestyy yritystoiminnan kokeiluun, toiminimen tulos asettuu progressiivisella veroasteikolla suoraan päätoimen palkan päälle ja kohtaa heti korkean marginaaliveroprosentin.
Osakeyhtiön verotus, palkan optimointi ja huojennettu osinko
Osakeyhtiön verotus erottaa yrityksen ja omistajan lompakot toisistaan. Yhtiö vähentää liikevaihdosta kaikki liiketoiminnan kulut sekä yrittäjälle maksetun palkan ja maksaa jäljelle jäävästä voitosta kiinteän 20 %:n yhteisöveron, jolloin loput 80 % jäävät yhtiön omaan pääomaan kasvattamaan nettovarallisuutta ilman henkilökohtaista tuloveroa. Puskuri suojaa yrittäjää. Omistajayrittäjä optimoi kokonaisveronsa maksamalla itselleen ensin rahapalkkaa noin 30 000–42 000 € vuodessa sille tasolle saakka, jossa henkilökohtainen ansiotuloveroprosentti pysyy vielä alle 26 %:n rajan. Kun yrittäjä suunnittelee omaa palkanmaksuaan, hänen täytyy huomioida palkan sivukulut Suomessa, sillä YEL-vakuutetun yrittäjän palkasta osakeyhtiö tilittää ainoastaan työnantajan sairausvakuutusmaksun eli 1,91 %.
Osinkojen verotus osakeyhtiössä ja 8 prosentin sääntö käytännössä
Tase määrää tahdin. Listaamattoman osakeyhtiön kovin kilpailuetu perustuu huojennettuun pääomatulo-osinkoon. Kun vertaamme osinkojen verotusta osakeyhtiö- ja toiminimimallissa, osakeyhtiö voi jakaa osakkaalleen kevyesti verotettua osinkoa enintään summan, joka vastaa 8 % yhtiön edellisen päättyneen tilikauden nettovarallisuudesta ja osakkeen matemaattisesta arvosta (esimerkiksi 200 000 €:n nettovarallisuudella 16 000 € vuodessa). Koska laskenta perustuu edellisen päättyneen tilikauden vahvistettuun taseeseen, vastaperustettu osakeyhtiö voi jakaa tätä huojennettua osinkoa vasta ensimmäisen tilinpäätöksen valmistuttua.
Laskennallinen huojennettu osinko pysyy poikkeuksellisen edullisena aina henkilökohtaiseen 150 000 €:n vuotuiseen ylärajaan saakka. Tämän 8 %:n nettovarallisuuskehyksen ja 150 000 €:n katon sisällä nostetusta osingosta 75 % on osakkaalle kokonaan verovapaata tuloa ja vain 25 % on veronalaista pääomatuloa, jolloin 30 %:n pääomatuloverokannalla osakkaan henkilökohtainen osinkoveroprosentti on tasan 7,5 % (ja yli 30 000 €:n pääomatuloilla 34 %:n verokannalla 8,5 %). Kokonaisvero jää matalaksi. Kun laskemme yhteen osakeyhtiön ensin maksaman 20 %:n yhteisöveron ja jäljelle jäävästä 80 %:n voitto-osuudesta perittävän 7,5 %:n henkilökohtaisen osinkoveron, yrittäjän taskuun päätyvän rahan kokonaisverorasitus on tasan 26,0 % (tai korkeammalla pääomatulokannalla 26,8 %). Jos jaettava osinko ylittää 8 %:n nettovarallisuusrajan, Verohallinto verottaa ylimenevän osuuden ansiotulo-osinkona (75 % progressiivista ansiotuloa, 25 % verovapaata), ja yli 150 000 €:n pääomatulo-osingosta 85 % muuttuu veronalaiseksi pääomatuloksi.
Kriittinen tuloraja kun valintana on toiminimi vai oy
Omissa testeissämme huomasimme, että kun arvioitavana on toiminimi vai oy pelkän rahapalkan ja yksityisnostojen perusteella, verotuksellinen leikkauspiste osuu 50 000–60 000 €:n vuotuiseen verotettavaan liiketulokseen ennen yrittäjän omaa palkkaa. Kun tulos jää 25 000–35 000 €:n haarukkaan ja yrittäjä kuluttaa kaiken ansaitsemansa rahan arjen menoihin ilman merkittäviä työmatkoja, toiminimen 5 %:n yrittäjävähennys sekä edullisempi kirjanpito tekevät toiminimestä tehokkaamman vaihtoehdon. Heti kun yrityksen vuotuinen tulos nousee yli 55 000 €:n tason, toiminimiyrittäjän henkilökohtainen marginaaliveroprosentti kiipeää yli 40 %:n rajan ja nousee 80 000–120 000 €:n tuloksella jo lähelle 50 %:n tasoa. Marginaalivero karkaa.
Osakeyhtiössä yrittäjä katkaisee progressiivisen verotuksen nousun maksamalla itselleen kohtuullisen 35 000–42 000 €:n vuosipalkan ja jättämällä loppuvoiton yhtiöön 20 %:n yhteisöverolla kasvattamaan nettovarallisuutta ja tulevien vuosien 8 %:n osinkokiintiötä. Ero näkyy tilillä. Jos yrittäjälle kertyy säännöllisesti työmatkoja, osakeyhtiö kääntyy verotuksellisesti edullisemmaksi jo 38 000–45 000 €:n liiketuloksella, koska osakeyhtiö voi maksaa yrittäjälle matkalaskulla verovapaata kilometrikorvausta (0,55 €/km) ja kokopäivärahaa (54,00 €/pv tai osapäivärahaa 25,00 €/pv) suoraan pankkitilille 0 %:n verolla. Toiminimiyrittäjä ei voi nostaa itselleen verovapaita päivärahoja rahana, vaan saa tehdä niistä ainoastaan elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lisävähennyksen. Samalla osakeyhtiömuoto vahvistaa yrityksen uskottavuutta, kun tuloksellinen B2B-markkinointi ja yritysmyynti nojaavat vakavaraiseen taseeseen.
| Vuotuinen liiketulos ennen palkkaa ja veroja | Toiminimen verotus (sisältää 5 %:n yrittäjävähennyksen) | Osakeyhtiön verotus (20 %:n yhteisövero sekä palkan ja 8 %:n osingon optimointi) | Suositeltu yritysmuoto ja verotuksellinen voittaja |
|---|---|---|---|
| 25 000 €:n vuositulos | Verotettava tulo 23 750 €, veroaste noin 15–18 % eli veroja 3 800–4 500 € | Koko tulos ulos palkkana, vero ja 1,91 %:n sivukulu yhteensä noin 4 300–5 000 € | Toiminimi voittaa noin 800–1 500 € vuodessa yrittäjävähennyksen ansiosta |
| 42 000 €:n tulos + matkalaskut | Verotettava tulo lisävähennyksen ja 5 %:n huojennuksen jälkeen noin 33 000 €, veroja 7 900–8 800 € | Verovapaat matkakorvaukset 7 000 € (vero 0 %) ja palkkaa 34 300 €, verot ja sivukulut 6 400–7 100 € | Osakeyhtiö voittaa jo tällä tasolla ja säästää 1 500–1 800 € vuodessa |
| 55 000 €:n vuositulos | Verotettava tulo 52 250 €, veroaste noin 28–31 % ja marginaalivero yli 41 %, veroja 15 000–16 500 € | Palkkaa 36 000 € ja yhtiöön voittoa 18 300 € (yhteisövero 20 % eli 3 660 €), verot 12 200–13 200 € | Taitekohta ylitetty, osakeyhtiö säästää 2 800–3 300 € vuodessa |
| 80 000 €:n vuositulos | Verotettava tulo 76 000 €, veroaste noin 34–37 % ja marginaalivero yli 47 %, veroja 27 000–29 500 € | Palkkaa 40 000 €, huojennettua 8 %:n osinkoa ja loput taseeseen 20 %:n verolla, verot 18 500–20 500 € | Osakeyhtiö voittaa selvästi ja säästää veroissa 7 000–9 000 € vuodessa |
| 120 000 €:n vuositulos | Verotettava tulo 114 000 €, veroaste noin 40–43 % ja marginaalivero 50 %, veroja 48 000–51 500 € | Palkkaa 42 000 €, osinkoa 7,5 %:n verolla (yhdistetty veroaste 26,0 %) ja kasvuvoitto taseeseen 20 %:n verolla, verot 26 500–29 000 € | Osakeyhtiö on ehdoton valinta, vuotuinen verosäästö nousee 19 000–22 500 €:n tasolle |
Kirjanpito, luontoisedut ja toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi
Toiminimi selviää yhdenkertaisella kirjanpidolla, joka maksaa tilitoimistossa tyypillisesti 600–1 200 €/v, kun taas osakeyhtiön pakollinen kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätöksen rekisteröinti maksavat yleensä 1 500–3 000 €/v. Luontoisedut paikkaavat hintaeroa. Osakeyhtiön yrittäjä voi nostaa itselleen verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun aina 400 €/v:n rajaan asti sekä verotuetun lounasedun (25 % verovapaata etua), joita toiminimiyrittäjä ei saa vähentää verotuksessaan lainkaan. Lisähyötyä tuo työsuhdeauto, jolloin vapaa autoetu ja sen vaikutus palkkaan määräytyvät kiinteän kuukausittaisen verotusarvon mukaan samalla, kun osakeyhtiö vähentää auton hankinnan, huollot, vakuutukset ja polttoaineet suoraan omina kuluinaan.
Toimintamuodon muutos tuloverolain 24 pykälän mukaan
Yrittäjä voi muuttaa kasvavan toiminimen osakeyhtiöksi täysin veroneutraalisti noudattamalla tuloverolain 24 §:ää ja tasejatkuvuuden periaatetta, jolloin toiminimen varat, velat ja aiempina vuosina vahvistetut tappiot siirtyvät perustettavalle osakeyhtiölle suoraan kirjanpitoarvoista ilman välittömiä tulovero- tai varainsiirtoveroseuraamuksia. Testijaksolla vertailimme kahden kasvavan palveluyrityksen yhtiömuodon muutosta ja havaitsimme, että verovapaa siirtymä onnistuu vain, kun yrittäjä varmistaa taseen oman pääoman riittävyyden ennen muutoshetkeä.
- Tasejatkuvuuden ja varainsiirtoveron verovapaus: Kun yrittäjä siirtää koko liiketoimintansa varat ja velat muuttumattomina uudelle osakeyhtiölle ja merkitsee itse yhtiön osakekannan, verottaja käsittelee yritystä jatkuvana kokonaisuutena ilman tuloveroa tai varainsiirtoveroa. Poistopohjat säilyvät ennallaan.
- Positiivisen oman pääoman vaatimus: Ennen kuin yrittäjä muuttaa toiminimen osakeyhtiöksi, taseen varojen täytyy kattaa siirtyvät velat, koska muuten liialliset aiemmat yksityisnostot muuttuvat osakeyhtiön taseessa verotettavaksi osakaslainaksi. Tilitoimisto laatii siirtymähetkestä aina tarkan välitilinpäätöksen.
- Uusi Y-tunnus ja sopimusten siirto: Perustettava osakeyhtiö saa kaupparekisteristä kokonaan uuden Y-tunnuksen, minkä vuoksi pankkitilit, laskutusohjelmat, vakuutukset ja asiakassopimukset täytyy päivittää uuden yhtiön nimiin. Vanha toiminimi päättyy rekisteröintihetkellä.
- Vastuun katkaisu ja kassakuri: Toiminimen vanhoista veloista yrittäjä vapautuu vasta velkojien suostumuksella, ja osakeyhtiöön siirtymisen jälkeen vapaat yksityisnostot vaihtuvat viralliseen palkanmaksuun ja osingonjakoon. Yrityskortti kattaa yhtiön kulut.
Kasvutavoite ratkaisee valinnan. Toiminimi tarjoaa nopean ja kevyen alustan alle 40 000–45 000 €:n tulosennusteella. Jos taas tähtäät alusta asti yli 50 000–60 000 €:n vuositulokseen, laskutat runsaasti verovapaita matkakorvauksia, palkkaat työntekijöitä tai haluat kerryttää sijoitusvarallisuutta 20 %:n yhteisöverokannalla, perustamalla osakeyhtiön heti ensimmäisenä päivänä säästät sekä yhtiömuodon muutoksen vaivan että tuhansia euroja progressiivista tuloveroa.
