Milloin palkka maksetaan

Työnantaja maksaa palkan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jolleivät osapuolet ole sopineet työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa toisin. Laki asettaa takarajan. Suomen työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 13 § rajoittaa säännöllisen palkanmaksukauden enintään 1 kuukauteen, jolloin kuukausipalkkainen työntekijä saa palkkansa kerran kuussa ja tuntipalkkainen vähintään 2 kertaa kuukaudessa, kun aikapalkka määräytyy viikkoa lyhyemmältä jaksolta. Omissa palkanlaskennan tarkastuksissamme huomasimme silti, että suurin osa palkkapäivän epäselvyyksistä ei johdu itse lakipykälästä, vaan palkanlaskennan laskenta-ajoista, pankkien yöajojen katkoista ja arkipyhien siirtosäännöistä.

Rahojen on oltava työntekijän nostettavissa heti sovittuna erääntymispäivänä. Jos työnantaja syöttää maksun verkkopankkiin vasta palkkapäivän aamuna, maksu myöhästyy aina silloin, kun pankkien välinen siirto viivästyttää rahat seuraavaan pankkipäivään. Kun tunnet palkanmaksukauden, pankkiajojen kellonajat ja viivästyskorvaukset etukäteen, tarkistat oman palkkalaskelmasi sekunneissa ja puutut virheisiin ennen kuin ne sotkevat kuukausibudjettisi.

Palkanmaksukausi ja lakisääteiset palkanmaksuajat Suomessa

Palkanmaksukausi tarkoittaa sitä työssäolojaksoa, jonka ansiot työnantaja laskee yhteen tilinauhaan. Palkkausmuoto määrää maksuvälin. Työsopimuslain 2 luvun 13–14 § sekä vuosilomalain (162/2005) 15 § asettavat eri palkanosille omat enimmäisjaksonsa, joista työnantaja ja työntekijä voivat poiketa vain lain sallimissa rajoissa.

Kiinteä kuukausipalkka ja palkanmaksu kuun 15. tai viimeisenä päivänä

Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden työsopimuksissa palkanmaksukausi noudattaa lähes poikkeuksetta kalenterikuukautta. Maksuhetki vaihtelee toimialoittain. Yksityisellä sektorilla yritykset maksavat kuukausipalkan tavallisesti joko kuukauden 15. päivänä tai kuukauden viimeisenä pankkipäivänä, kun taas kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla vakiintunut palkkapäivä osuu sopimusalasta ja palvelussuhteen lajista riippuen kuukauden 14., 15. tai 16. päivään tai määräaikaisilla kuukauden viimeiseen arkipäivään. Jos palkkapäivä on kuun puolivälissä, sama maksu kattaa usein kuukauden alkupuoliskon jo tehdyn työn ja loppupuoliskon ennakkoon.

Moni luulee virheellisesti, että laki pakottaisi maksamaan kuukausipalkan aina saman kalenterikuukauden aikana. Säännös sisältää sopimusvarauksen. Työsopimuslain 2 luvun 13 § antaa osapuolille vapauden sopia palkanmaksupäivästä toisin. Työnantaja ja työntekijä tai työehtosopimuksen osapuolet voivat siten täysin laillisesti sopia, että työnantaja tilittää kalenterikuukauden palkan tai sen muuttuvat lisät vasta seuraavan kuukauden kiinteänä maksupäivänä, kuten 5., 10. tai 15. päivänä. Tällainen laskenta-aika antaa palkanlaskijalle riittävästi päiviä tarkistaa vuorolisät, palkattomat poissaolot ja ylityöt ennen kuin hän lähettää maksuaineiston pankkiin.

Tuntipalkka ja palkanmaksu kahden viikon välein

Kun palkka määräytyy tunneittain tai viikoittain, laki suojaa työntekijän kassavirtaa tiukemmalla aikataululla. Työnantaja maksaa tuntipalkan vähintään kahdesti kuussa. Käytännössä ravintola-, kauppa-, rakennus- ja kuljetusalan yritykset noudattavat joko tasan 2 viikon sykliä (esimerkiksi joka toinen perjantai, jolloin vuodessa kertyy 26 palkkapäivää) tai maksavat palkan kahdesti kalenterikuukaudessa, kuten kuun 15. päivänä ja viimeisenä päivänä.

Tuntipalkkaisessa työssä palkanmaksukausi ja maksupäivä eivät lähes koskaan osu samalle päivälle. Laskenta vaatii aikaa. Jos kahden viikon työjakso päättyy sunnuntaina, työntekijä kuittaa tuntikirjaukset maanantaina, esihenkilö hyväksyy listat tiistaina ja tilitoimisto ajaa palkat maksuun niin, että raha kilahtaa tilille seuraavan viikon perjantaina. Sama kahden viikon enimmäiskausi koskee myös suorituspalkkaustyötä ja urakkapalkkaa, jollei työnantaja maksa suorituspalkkaa kuukausipalkan yhteydessä; yhtä maksukautta pidemmissä urakoissa työntekijälle kuuluu lisäksi kultakin palkanmaksukaudelta työhön käytetyn ajan mukainen osa palkasta. Tuntikirjausten kuittaamisen yhteydessä jokaisen kannattaa varmistaa, miten palkka lasketaan tehdyistä työtunneista, iltalisistä ja sunnuntaikorotuksista ennen ennakonpidätystä.

Milloin palkka näkyy tilillä ja miten viikonloput tai pyhät siirtävät maksupäivää

Työsopimuslain 2 luvun 16 § määrää yksiselitteisesti, että työnantaja maksaa palkan työntekijän osoittamalle pankkitilille ja vastaa kaikista tilisiirron kuluista. Käteinen vaatii pakottavan syyn. Palkan on oltava työntekijän nostettavissa heti erääntymispäivänä, minkä vuoksi pankkien SEPA-ajojen aikataulut ja pyhäpäivien siirtosäännöt ratkaisevat tarkan kellonajan.

Monelta palkka tulee tilille eri pankeissa

Kun tilitoimisto lähettää palkka-aineiston taloushallinto-ohjelmasta (kuten Procountorista, Netvisorista tai Fennoasta) pankkiin ISO 20022 -standardin mukaisena SALA-palkkaeränä edeltävänä pankkipäivänä ennen iltapäivän aineistorajaa, maksu ohjautuu automaattisesti pankkien yöajoon. Pankki siirtää rahat yöllä. Suurimmissa pankeissa, kuten OP:ssa ja Nordeassa, yöajon maksut kirjautuvat tileille jo vuorokauden vaihtuessa klo 00.10–02.30, Danske Bankissa noin klo 02.00 alkaen ja S-Pankissa sekä paikallisissa säästö- ja osuuspankeissa tyypillisesti aamuvarhaisella viimeistään klo 04.00–08.30 mennessä.

Käytännön kokemuksemme tilitoimistoarjesta osoittaa, että palkkapäivän aamuinen viive johtuu lähes aina yhdestä syystä: yrittäjä tai palkanlaskija on hyväksynyt maksuaineiston edellisenä iltapäivänä vasta pankin yöajon sulkeuduttua. Tällöin maksu siirtyy pankkien väliseen SEPA-päiväajoon tai lähtee yksittäisenä SEPA-pikasiirtona, jolloin raha saapuu tilille palkkapäivän kuluessa. Pankkikohtaiset ajoaikataulut ja siirtoviiveet vaikuttavat suoraan siihen, milloin palkka näkyy tilillä eri pankkiryhmissä.

Palkkapäivä viikonloppuna, arkipyhänä sekä joulu- ja juhannusaattona

Kalenterin pyhäpäivät eivät koskaan saa viivästyttää työntekijän palkkaa. Maksu aikaistuu aina. Työsopimuslain 2 luvun 15 § määrää, että jos sovittu palkkapäivä osuu arkilauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäivälle (kuten pääsiäiselle, helatorstaille tai loppiaiselle), itsenäisyyspäivälle (6.12.) tai vapunpäivälle (1.5.), palkka erääntyy maksettavaksi lähinnä edeltävänä arkipäivänä. Jos siis kuukauden 15. päivä on sunnuntai, palkan on oltava tilillä jo perjantaina 13. päivänä.

Sama pykälä sisältää tärkeän poikkeuksen, jonka moni työnantaja unohtaa joulukuussa ja kesäkuussa: jouluaatto (24.12.) ja juhannusaatto eivät ole kalenterissa virallisia pyhäpäiviä, mutta työsopimuslaki rinnastaa ne palkanmaksussa pyhäpäiviin. Aatto siirtää maksupäivää. Jos työsopimuksesi palkkapäivä osuu jouluaatolle 24.12., työnantajan on maksettava palkka tilillesi jo aatonaattona 23.12. (tai edeltävänä perjantaina, jos aatonaatto osuu viikonlopulle).

Palkkalaskelma, tilinauha ja tulorekisteri

Palkanmaksun yhteydessä työnantajan on aina annettava työntekijälle palkkalaskelma eli arkikielessä tilinauha tai palkkakuitti. Kuitti kuuluu jokaiselle. Työsopimuslain 2 luvun 16 § 2 momentti velvoittaa merkitsemään laskelmaan maksetun rahapalkan suuruuden ja sen tarkan määräytymisperusteen, jotta työntekijä pystyy tarkistamaan peruspalkan, tehdyt tunnit, vuorolisät, lomapalkan ja ennakonpidätyksen oikeellisuuden ilman erillistä pyyntöä.

Nykyisin lähes kaikki suomalaiset työnantajat lähettävät palkkalaskelman sähköisesti suoraan verkkopankkiin (verkkopalkka) tai palkanlaskentaohjelman mobiilisovellukseen. Huolellinen palkansaaja käy tilinauhastaan jokaisella maksukerralla läpi sekä ansioiden perusteet että lakisääteiset vähennykset:

• Palkanmaksukausi ja maksupäivä: Varmista, miltä aikaväliltä työnantaja on laskenut tunnit ja kiinteän palkan ja täsmääkö maksupäivä työsopimukseesi.
• Bruttopalkka, lisät ja luontoisedut: Tarkista peruspalkan lisäksi ilta-, lauantai- ja sunnuntailisät sekä verotettavat luontoisedut, sillä esimerkiksi vapaa autoetu nostaa suoraan ennakonpidätyksen alaista bruttosummaa.
• Ennakonpidätys ja verokortin tuloraja: Jos verokorttisi ei ole ehtinyt palkanlaskentaan tai vuositulorajasi on ylittynyt, työnantaja pidättää ylimenevästä osasta lisäprosentin tai ilman verokorttia ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 3 §:n mukaisesti 60 %.
• Lakisääteiset työntekijämaksut: Työnantaja vähentää bruttopalkasta ennakonpidätyksen lisäksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun (TyEL) ja työttömyysvakuutusmaksun, jotka yhdessä työnantajamaksujen kanssa määrittävät palkan sivukulut Suomessa.
• Kertyneet vuosilomapäivät: Tilinauhan alareunasta näet, montako vuosilomapäivää olet ansainnut ja pitänyt lomanmääräytymisvuoden aikana.

Palkkalaskelman rinnalla työntekijää suojaa kansallinen tulorekisteri. Tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018, ns. tulorekisterilaki) 12 § velvoittaa työnantajan ilmoittamaan maksetut palkat, luontoisedut ja pidätetyt verot sähköisesti tulorekisteriin viimeistään 5. kalenteripäivänä maksupäivän jälkeen. Kirjautumalla pankkitunnuksillasi tulorekisterin sähköiseen asiointipalveluun näet heti, onko työnantaja ilmoittanut palkkasi ja eläkemaksusi viranomaisille.

Milloin ensimmäinen palkka ja loppupalkka maksetaan

Työsuhteen ensimmäinen ja viimeinen kuukausi poikkeavat tavanomaisesta kuukausirytmistä. Ensimmäinen tilipäivä yllättää monet. Jos aloitat uudessa työpaikassa kuukauden 1. päivänä ja yrityksen palkkapäivä on kuun viimeinen arkipäivä, saat ensimmäisen täyden kuukausipalkan normaalisti kuun lopussa. Vasta täyden kuukauden tilinauhasta näet todellisen nettoansiosi ja hahmotat, mikä on hyvä palkka Suomessa verojen jälkeen. Jos taas aloitat työt esimerkiksi 10. päivänä ja yrityksen palkkapäivä on jo 15. päivä, palkanlaskennan aineistoraja (tyypillisesti 5–10 arkipäivää ennen tilipäivää) on jo ehtinyt umpeutua. Tällöin työnantaja maksaa ensimmäisten työpäivien ansion joko erillisenä välimaksuna tai yhdistää sen seuraavan kuukauden varsinaiseen palkka-ajoon.

Työsuhteen päättyessä työsopimuslain 2 luvun 14 § kääntää säännön huomattavasti tiukemmaksi: palkanmaksukausi päättyy samana päivänä kuin työsuhde, jolloin loppupalkka eli lopputili (mukaan lukien pitämättömien lomien lomakorvaus) erääntyy maksettavaksi työsuhteen viimeisenä päivänä. Viivästys maksaa työnantajalle. Jolleivät osapuolet ole työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa nimenomaisesti sopineet, että työnantaja maksaa loppupalkan yrityksen seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä, työnantajan on tilitettävä lopputili heti viimeisenä työpäivänä.

Mitä tehdä, jos palkka tai lopputili on myöhässä

Kun palkka puuttuu tililtä sovittuna erääntymispäivänä, nopea toiminta turvaa oikeutesi viivästyskorkoon ja odotuspäivien palkkaan. Laki asettaa palkkasaatavien perinnälle tarkat määräajat heti ensimmäisestä viivästyspäivästä lähtien:

• Pyydä maksukuitti palkanlaskennasta heti palkkapäivän aamuna: Varmista ensin esihenkilöltä tai tilitoimistolta, johtuuko viive pankin päiväajoon siirtyneestä maksuaineistosta vai puuttuvasta tuntikirjauksesta.
• Vaadi lakisääteinen viivästyskorko: Korkolain (633/1982) 4 § oikeuttaa työntekijän saamaan myöhästyneelle palkalle viivästyskorkoa erääntymispäivästä lukien (Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä).
• Huolehdi odotuspäivien palkan määräajasta lopputilissä: Jos loppupalkka viivästyy työsuhteen päättyessä, työsopimuslain 2 luvun 14 § velvoittaa työnantajan maksamaan viivästyskoron lisäksi täyden palkan odotuspäiviltä, kuitenkin enintään 6 kalenteripäivältä. Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai viivästys johtuu laskuvirheestä, työntekijän on huomautettava viivästyksestä työnantajalle 1 kuukauden kuluessa siitä, kun työsuhde päättyi, ja oikeus odotusajan palkkaan alkaa vasta, jos työnantaja ei maksa saatavaa 3 arkipäivän kuluessa huomautuksesta.
• Jätä palkkaturvahakemus ajoissa maksukyvyttömyystilanteessa: Jos työnantaja on maksukyvytön eikä maksa palkkaa huomautuksesta huolimatta, hae saatavia valtion palkkaturvasta (KEHA-keskus) palkkaturvalain (866/1998) 5 §:n mukaisesti viimeistään 3 kuukauden kuluessa saatavan erääntymispäivästä.