Milloin palkka maksetaan?

Työsuhteessa yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, milloin palkka maksetaan työntekijälle. Palkanmaksu on työnantajan päävelvollisuus ja sen aikataulusta on tärkeää sopia selkeästi. Suomessa palkanmaksua säätelevät lait, kuten työsopimuslaki, sekä alakohtaiset työehtosopimukset ja vakiintuneet käytännöt. Tässä artikkelissa perehdytään palkanmaksun ajankohtiin ja käytäntöihin: mikä on palkanmaksukausi, kuinka usein palkka on maksettava, mikä määrittää palkanmaksupäivän, ja mitä laki sanoo palkkalaskelmasta (palkkakuitista tai tilinauhasta). Käsittelemme myös, milloin palkka tyypillisesti näkyy työntekijän tilillä (monelta palkka tulee tilille) sekä milloin ensimmäisen palkan voi odottaa saavansa uudessa työsuhteessa. Kaikkien aiheiden yhteydessä painotamme sekä Suomen lainsäädäntöä että tavanomaisia käytäntöjä työelämässä.

Palkanmaksukausi – palkanmaksun jaksotus

Palkanmaksukausi tarkoittaa ajanjaksoa, jolta kertyneet palkat maksetaan kerralla kyseisen jakson päättyessä. Työsopimuslain mukaan palkanmaksukausi on yleensä enintään kuukauden mittainen – tätä pidempää kautta ei saa sopia, eli palkka on maksettava ainakin kuukausittain. Useimmiten palkanmaksukausi on kalenterikuukausi, jolloin puhutaan kuukausipalkasta. Palkanmaksukauden viimeinen päivä on yleensä tilipäivä, ellei toisin ole sovittu.

Työlainsäädäntö määrittää minimivaatimukset palkanmaksun tiheydelle eri palkkausmuodoissa. Keskeiset periaatteet voidaan tiivistää näin:

• Kuukausipalkka: Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa, yleensä työntekokuukauden aikana. Toisin sanoen esimerkiksi maaliskuun palkka tulee maksaa maaliskuun aikana. Kuukausipalkka on tyypillinen kiinteä palkka, jossa työntekijä saa sovitun summan joka kuukausi riippumatta pienistä työajan vaihteluista.
• Viikko- tai tuntipalkka: Jos palkan määräytymisjakso on viikkoa lyhyempi (esimerkiksi viikko-, päivä- tai tuntipalkka), palkka on maksettava vähintään kahdesti kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä palkanmaksua 2 viikon välein tai muulla noin puolen kuun välein toteutuvalla syklillä. Tuntipalkkaisilla aloilla onkin tavallista, että palkka maksetaan useammin kuin kerran kuussa juuri lain vaatimusten takia.
• Urakkapalkka: Suorituspalkkaustyössä (urakka- tai provisiopalkka) palkanmaksukausi saa lain mukaan olla enintään kaksi viikkoa, ellei urakkasuoritteita makseta muun palkan yhteydessä kuukausittain. Jos urakkatyö kestää pidempään kuin yhden palkanmaksukauden, työntekijälle on maksettava kunkin kauden lopussa ainakin se osa palkasta, joka perustuu käytettyyn työaikaan. Lisäksi laissa sallitaan, että esimerkiksi provisio- tai bonusosuus palkasta voidaan sopia maksettavaksi harvemmin – kuitenkin enintään 12 kuukauden välein.

Normaalisti palkanmaksukausi on siis korkeintaan kuukausi, ja palkka erääntyy maksettavaksi palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Työsopimuksessa voidaan sopia muustakin palkanmaksurytmistä, kunhan lain vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Työehtosopimuksissa saattaa myös olla määräyksiä palkanmaksun ajankohdasta, jotka työnantajan on noudatettava. Palkanmaksukausi päättyy aina viimeistään työsuhteen päättyessä – tällöin myös kertyneet saatavat erääntyvät maksettavaksi heti työsuhteen loppuessa (lopputilin maksusta on erikseen säädökset, joihin palaamme lyhyesti myöhemmin).

Palkanmaksupäivä ja sen sopiminen

Palkanmaksupäivä (arkikielessä myös palkkapäivä tai tilipäivä) on se päivä, jolloin palkka maksetaan työntekijälle. Yleensä palkanmaksupäivä on määritelty työsopimuksessa tai työnantajan antamassa palkka-aikataulussa. Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jos muuta ei ole sovittu. Käytännössä lähes kaikissa työsopimuksissa onkin kirjattu, milloin on palkkapäivä – esimerkiksi ”palkka maksetaan kuun 15. päivänä” tai ”kuun viimeinen päivä” tms. Tämä antaa työntekijälle tiedon siitä, minä päivänä hän voi odottaa palkan saapuvan tililleen.

On tärkeää huomata, että mikäli sovittu palkanmaksupäivä sattuu viikonlopulle tai pyhäpäivälle (ei pankkipäiväksi), siirtyy palkanmaksu automaattisesti aikaisemmaksi arkipäiväksi. Lain mukaan, jos palkan erääntymispäivä olisi esimerkiksi sunnuntai tai juhlapyhä, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäivää. Samoin, jos pankkien maksujärjestelmät eivät ole käytössä tiettynä arkipäivänä (kuten joskus vuodenvaihteessa), palkanmaksu aikaistetaan edelliseen mahdolliseen päivään. Työnantajan on huolehdittava, että palkka on työntekijän käytettävissä sovittuna päivänä, vaikka maksupäivää olisi näin aikaistettu. Esimerkiksi jos palkanmaksupäiväksi on sovittu 15. päivä ja se osuu lauantaille, on palkka maksettava viimeistään perjantaina 14. päivä ja tämän on näytettävä työntekijän tilillä tuolloin sovittuna päivänä.

Työnantajan velvollisuus on siis maksaa palkka oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Lain sanamuodon mukaan palkka on maksettava sovittuna eräpäivänä ja jos palkka maksetaan pankkiin, sen on oltava nostettavissa tuona päivänä. Käytännössä ”nostettavissa” tarkoittaa, että rahat ovat saapuneet työntekijän tilille ja hänen käytettävissään heti kyseisenä päivänä. Mikäli palkkapäivänä palkka ei olisi kokonaisuudessaan tilillä, kyseessä on virhe, joka työntekijän kannattaa selvittää välittömästi työnantajan kanssa. Suomessa palkanmaksuvelvollisuutta valvoo Työsuojeluviranomainen, ja työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon ja jopa odotusajan palkkaan, mikäli palkanmaksu viivästyy ilman laillista syytä työsuhteen päättyessä.

Palkanmaksu kuun 15. päivänä – yleinen käytäntö

Monilla työpaikoilla on vakiintunut tapa maksaa palkka tiettynä kalenteripäivänä kuukaudesta, esimerkiksi kuun 15. päivä. Tällöin palkanmaksupäivä on joka kuukausi sama, riippumatta palkanmaksukauden pituudesta. Palkanmaksu 15. päivä on yleinen käytäntö erityisesti yksityisellä sektorilla – monet yritykset maksavat kuukausipalkan joko kuukauden puolivälissä (15. päivä) tai kuun viimeisenä päivänä. Joillakin aloilla saattaa esiintyä myös esimerkiksi kuun 10. tai 25. päivän maksupäiviä, mutta 15. ja viimeinen päivä ovat hyvin tavallisia vaihtoehtoja.

Julkisella sektorilla on perinteisesti maksettu palkka kuukausittain kuun puolivälissä. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöillä palkkapäivä on yleensä kuukauden 16. päivä, ellei toisin ole sovittu. Tämä on määritelty alan työehtosopimuksissa. Vaikka 16. päivä on julkisella puolella normi, se on lähellä 15. päivän käytäntöä, ja idea on sama – maksetaan palkka suunnilleen puolessa välissä kuluvaa kuukautta.

On hyvä tiedostaa, että jos palkanmaksu osuu kuun 15.–16. päivään, palkka voi kattaa joko kuluvan kalenterikuukauden palkan (jos maksetaan ”etupainotteisesti”) tai edellisen kuukauden palkan (jos maksetaan ”jälkikäteen”). Useimmilla työnantajilla maksuhetki on järjestetty niin, että maksetaan meneillään olevan kuukauden palkka kyseisen kuun aikana. Toisin sanoen palkka ei yleensä tule jälkikäteen seuraavassa kuussa, vaan samassa kuussa jolloin työ on tehty. Palkanmaksu kuun 15. päivä tarkoittaa monesti, että maksetaan kyseisen kuukauden puoliväliin mennessä ansaittu osuus tai koko kuukauden palkka ennakkoon. Jotkut työnantajat maksavat kuukausipalkan kahdessa erässä: esimerkiksi puolet kuun 15. päivä ja loput kuun viimeinen päivä – mutta tämä on harvinaisempaa. Tärkeintä on, että työntekijä tietää sopimuksestaan tarkalleen palkanmaksupäivän ja -jakson, jotta yllätyksiä ei tule.

Palkanmaksu 2 viikon välein

Joissain työpaikoissa palkanmaksu tapahtuu 2 viikon välein, eli käytössä on kahden viikon palkanmaksukausi. Tämä on tyypillistä erityisesti aloilla, joilla maksetaan tuntipalkkaa tai suoritepalkkaa. Kuten edellä todettiin, laki edellyttää, että viikkoa lyhyempään aikaan perustuva palkka maksetaan vähintään kahdesti kuussa. Sen vuoksi monet tuntipalkkaiset työntekijät saavatkin palkkansa juuri kahden viikon välein. Esimerkiksi rakennusalalla, kaupan alalla tai muissa vuorotyötä sisältävissä töissä voi olla käytäntönä, että palkkapäivä on joka toinen perjantai. Tällöin palkanmaksukaudet voivat olla vaikkapa kuukauden 1.–15. päivä ja 16.–30./31. päivä, ja maksupäivät näitä jaksoja seuraavat perjantait tai muut ennalta sovitut päivät.

Palkanmaksu 2 viikon välein tarjoaa työntekijälle tiheämmän tulovirran, mikä saattaa helpottaa henkilökohtaista taloudenhallintaa, kun rahaa tulee useammin kuin kerran kuussa. Työnantajalle tämä tarkoittaa enemmän palkanlaskentakierroksia, mutta monilla aloilla se on vakiintunut käytäntö. Kahden viikon jakso sopii hyvin esimerkiksi tuntityöhön, jossa työmäärä voi vaihdella – työntekijä saa aina noin parin viikon sisällä korvauksen tehdyistä tunneistaan. Usein esimerkiksi vuokratyöfirmat tai keikkatyön teettäjät maksavat palkan näin. Työehtosopimuksetkin saattavat määrätä kahden viikon välein tapahtuvasta palkanmaksusta joillakin sopimusaloilla.

On syytä huomata, että ”kahden viikon välein” ei välttämättä tarkoita täsmälleen 14 päivän välein loputtomasti, vaan käytännössä kaksi kertaa kuukaudessa. Kuukausien pituuksien vuoksi joskus väli voi olla hieman yli tai alle 14 päivää, mutta pääasia on, että kuukausittain tulee vähintään kaksi tilisuoritusta. Esimerkiksi eräässä aikataulussa palkkaa maksetaan kuukauden 15. päivänä ja kuun viimeisenä päivänä, mikä täyttää kahden maksukerran vaatimuksen, vaikka jaksojen pituudet vaihtelevat (noin 15 ja 16 päivää). Toisaalta jotkin työnantajat maksavat tarkasti joka toisena perjantaina, jolloin joinakin kuukausina maksuja tulee kolme (jos 5 perjantaita kuukaudessa). Kaikki nämä käytännöt ovat sallittuja, kunhan työntekijä saa lain mukaisesti vähintään sen kaksi palkkaa kuukaudessa tuntipalkkaisena.

Kiinteä palkka vs. tuntipalkka – vaikutus palkanmaksuun

Palkanmaksun aikatauluun vaikuttaa myös se, onko työntekijällä kiinteä palkka (kuukausipalkka) vai tuntipalkka. Kiinteällä palkalla tarkoitetaan yleensä sovittua kuukausipalkkaa, joka pysyy samana joka kuukausi (pois lukien ylityöt, lisät tms. erät). Tuntipalkka taas vaihtelee tehdyn tuntimäärän mukaan, joten kuukausittain maksettava summa ei ole vakio. Nämä erot heijastuvat palkanmaksukäytäntöihin seuraavasti:

• Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä palkka maksetaan tyypillisesti kerran kuussa, koska palkka on jo etukäteen tiedossa ja suhteellisen vakio. Lain mukaan kuukausipalkka tulee maksaa työntekokuukauden aikana, joten useimmat työnantajat ajoittavat maksun joko kuun puoliväliin tai loppuun. Kiinteää kuukausipalkkaa saavalle tilinauha näyttää usein saman summan joka kuukausi (pienin mahdollisin vaihteluin, jos esimerkiksi kuukaudessa on eri määrä työpäiviä tai lomapäiviä, mutta peruskuukausipalkka ei muutu). Tällä järjestelyllä työntekijä saa palkkansa säännöllisesti ja ennakoidusti.
• Tuntipalkkaisilla työntekijöillä palkan suuruus vaihtelee tehtyjen työtuntien mukaisesti. Tällöin on usein käytännöllistä maksaa palkka useammin kuin kerran kuussa, jotta palkka vastaa kohtuullisen tuoreeltaan tehtyä työtä. Kuten yllä todettiin, tuntipalkkaiselle maksetaan vähintään kahdesti kuussa lain nojalla. Monilla tuntipalkkalaisilla on käytössä esimerkiksi puolikuukausittainen palkanmaksu. Joissakin tapauksissa työnantaja voi kuitenkin maksaa tuntipalkan jälkikäteen kuukausittain – esimerkiksi niin, että kuukauden 1.–31. päivän tunnit maksetaan seuraavan kuun puolella yhtenä eränä. Tällöin työnantaja hyödyntää palkanlaskennassa lain sallimaa laskenta-aikaa (esim. kuun vaihteen yli menevää viivettä), mutta huolehtii silti vähintään kahden maksukerran vaatimuksesta: yksi maksukerta voisi kohdistua kuun puoliväliin (edellisen kuun loppupuolen tunnit) ja toinen kuun loppuun (kuluvan kuun alkupuolen tunnit). Tuntipalkkaisten kohdalla on tärkeää, että työajat kirjataan tarkasti; palkka maksetaan toteutuneiden työtuntien perusteella, ja usein palkkalaskelmaerittelee tuntilistat ja korvaukset kyseiselle jaksolle.

Tiivistetysti: kiinteä kuukausipalkka maksetaan yleensä kerran kuussa sovittuna päivänä, kun taas tuntipalkka maksetaan vähintään kaksi kertaa kuussa (tai jopa useammin) jotta palkanmaksu pysyy lainmukaisena ja työntekijän kannalta tasaisempana. Työsopimuksessa ilmoitetaan palkan määräytymisperuste (kuukausi-, viikko- vai tuntipalkka) ja palkanmaksukausi, joten siitä selviää kunkin työntekijän kohdalla, onko palkka kiinteä vai tunteihin perustuva. Myös palkkaerien nimikkeet vaihtelevat – kuukausipalkkaisella on usein peruspalkka, kun taas tuntipalkkaisella saatetaan puhua tuntiansioista ja eri lisistä.

On hyvä huomata, että vaikka kuukausipalkka maksetaan kerran kuussa, joitakin palkanosia voidaan maksaa harvemmin. Esimerkiksi myyntiprovisiot tai tulospalkkiot voidaan sopimuksen mukaan maksaa kvartaalittain tai kerran vuodessa muun palkan ohella. Tällaiset erät eivät kuitenkaan muuta peruspalkan maksutiheyttä, vaan tulevat ylimääräisinä suorituksina. Tuntipalkkaisenkin kohdalla jotkin lisät (kuten sunnuntaikorvaukset) saatetaan maksaa erillisellä viiveellä, jos työehtosopimus sallii niiden maksamisen vasta seuraavan kuukauden loppuun mennessä – esimerkiksi tammikuun sunnuntaityökorvaukset maksetaan helmikuun palkan yhteydessä. Nämä ovat kuitenkin poikkeustapauksia; pääsääntö on, että peruspalkka maksetaan ajallaan sovitun palkanmaksukausen rytmissä.

Milloin palkka näkyy tilillä?

Työntekijälle konkreettisin hetki on se, kun palkka ilmestyy hänen pankkitililleen. Usein kysytään, milloin palkka näkyy tilillä – toisin sanoen mihin kellonaikaan palkan pitäisi olla perillä pankissa palkkapäivänä. Lainsäädäntö sanoo asiasta sen verran, että palkan on oltava työntekijän nostettavissa tililtä palkanmaksupäivänä. Tämä asettaa vaatimuksen, että viimeistään kyseisenä päivänä palkka on siirretty työntekijän tilille. Käytännössä nykyaikaisessa pankkijärjestelmässä tämä tarkoittaa yleensä hyvin aikaista ajankohtaa palkkapäivän puolella – usein heti vuorokauden vaihduttua palkkapäivään tai viimeistään aamulla.

Mihin kellonaikaan palkka tulee tilille? Vielä 2000-luvun alkupuolella eri pankeilla oli erilaisia käytäntöjä, ja jos työnantajan pankki ja työntekijän pankki olivat eri pankkiryhmissä, palkan siirto saattoi näkyä vasta iltapäivällä palkkapäivänä. Vuonna 2010 voimaan tullut maksupalvelulaki (joka liittyi EU:n maksujärjestelmän uudistuksiin, kuten SEPAan) yhtenäisti käytäntöjä. Finanssialan Keskusliiton mukaan uuden lain myötä palkat, eläkkeet ja etuudet kirjautuvat tileille maksupäivänä aamuyöllä noin klo 04–05 välillä. Toisin sanoen nykyisin lähes kaikilla työntekijöillä palkka on pankkitilillä jo palkkapäivän aamuna, riippumatta pankista. Muutos tuli voimaan toukokuussa 2010 ja tarkoitti käytännössä sitä, että palkkojen tilille saapuminen siirtyi vain muutamalla tunnilla eteenpäin yöhön – ennen uudistusta ne saattoivat näkyä hieman aikaisemmin yöllä, mutta edelleen saman päivän puolella.

Nykykäytäntö on siis, että jos palkkapäivä on vaikkapa 15. päivä, palkka ilmestyy tilille viimeistään kyseisen päivän aamuyöstä. Monet työntekijät ovat kokeneet, että palkka näkyy tilillä heti vuorokauden vaihduttua (esimerkiksi klo 00:30) tai aikaisin aamulla, kun pankkien järjestelmät päivittävät tilitapahtumat. Monelta palkka tulee tilille? Yleensä tarkkaa kellonaikaa on vaikea luvata, koska se riippuu pankkien välisistä siirroista. Kuitenkin mainittu klo 4–5 aamuyöstä on hyvä nyrkkisääntö nykyään. Joissain tapauksissa palkka voi näkyä tilillä vasta hieman myöhemmin aamupäivällä, esimerkiksi jos työnantaja on tehnyt maksun vasta palkkapäivän aamuna. Palkanmaksuaineistot lähetetään pankkien välisiin järjestelmiin yleensä etukäteen, jotta ne voidaan kirjata yöllä – esimerkiksi Netvisor-palkanlaskentaohjelmiston ohjeen mukaan palkka-aineisto on toimitettava pankkiin viimeistään palkanmaksupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 16 mennessä, jotta palkka on vastaanottajan tilillä palkkapäivänä.

Jos työnantaja ja työntekijä käyttävät samaa pankkia, palkan siirto on pankin sisäinen ja voi tapahtua jopa välittömästi maksun toimeksiannosta. Tällöin palkka saattaa näkyä tilillä heti, kun työnantaja suorittaa maksun. Eri pankkien välillä siirrot kulkevat Suomen Pankin ja pankkien yhteisessä järjestelmässä yön aikana. Vaikka uusi maksupalvelulaki varmistaa palkkojen kirjautumisen pääsääntöisesti aamuyöstä, tietyt tekijät voivat viivästyttää rahansiirtoa, kuten pankkien omat aikataulut tai mahdolliset tekniset häiriöt. Käytännössä kuitenkin, jos palkka ei näy tilillä aamulla, sen pitäisi olla käytettävissä viimeistään saman päivän kuluessa. Mikäli palkka puuttuu kokonaan sovittuna päivänä, on syytä heti olla yhteydessä työnantajaan.

Yhteenvetona: palkkapäivänä palkan kuuluu olla tililläsi, yleensä jo aamuvarhaisella. Pankkien väliset erot ovat kaventuneet, ja kaikilla palkan saajilla on lähtökohtaisesti yhtälainen oikeus saada rahansa käyttöönsä heti palkkapäivänä. Lainsäädäntö ja pankkien maksujärjestelmät takaavat tämän, joten työntekijän kannalta tärkeintä on tietää oma palkkapäivänsä. Voit varmistaa pankkikohtaisia käytäntöjä oman pankkisi asiakaspalvelusta, mutta pääsääntöisesti esimerkiksi Nordea, OP, Danske Bank, S-Pankki ym. noudattavat kaikkia samaa yöaikataulua. (Joidenkin käyttäjäkokemusten mukaan ennen uudistuksia esimerkiksi Nordea näytti palkat vasta aamupäivällä, mutta nykyisin senkin maksut kirjautuvat yöllä.)

On myös huomattava, että jos palkanmaksupäivä aikaistuu viikonlopun vuoksi, palkka saattaa näkyä tilillä jo edeltävänä arkipäivänä heti vuorokauden vaihduttua. Esimerkiksi jos palkkapäivä olisi lauantai 15. päivä, maksetaan palkka perjantaina 14. päivä – jolloin palkka ilmestyy tilille todennäköisesti perjantaiyönä tai viimeistään perjantaina aamulla. Näin työntekijällä on rahat käytössään jo ennen varsinaista kalenteriin merkittyä päivää, mikä on lain tarkoituksen mukaista (palkka ei saa myöhästyä pyhäpäivien takia).

Palkkalaskelma ja tilinauha – työntekijän oikeus palkkakuittiin

Jokaisella palkan saajalla on lain nojalla oikeus saada tieto siitä, miten hänen palkkansa muodostuu. Työnantajalla on velvollisuus antaa palkkalaskelma (arkikielessä myös palkkakuitti tai tilinauha) jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsopimuslain 2 luvun 16 §:ssä todetaan yksiselitteisesti: ”Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.”. Tämä tarkoittaa, että aina kun palkka maksetaan, työntekijälle tulee toimittaa dokumentti, josta hän näkee, paljonko palkkaa maksettiin ja millä perusteilla summa on laskettu.

Palkkalaskelma sisältää tyypillisesti erittelyn: peruspalkka, lisät (iltalisät, ylityökorvaukset ym.), pidätykset (ennakonpidätys verottajalle, työeläkemaksu, työttömyysvakuutus jne.) sekä mahdolliset luontoisedut ja niiden verotusarvot. Laskelmasta käy ilmi myös palkanmaksukausi ja palkkapäivä. Esimerkiksi palkkakuitista työntekijä voi tarkistaa, onko ylityöt korvattu oikein ja onko ennakonpidätys tehty oikealla prosentilla. Palkkalaskelma on tärkeä dokumentti mahdollisten epäselvyyksien varalta: jos palkassa on virhe, laskelmaa tutkimalla voi selvittää, mistä virhe johtuu (esim. jokin lisä puuttuu tai tunnit on laskettu väärin).

Laki ei sinänsä määritä, annetaanko palkkalaskelma paperilla vai sähköisesti – molemmat tavat käyvät. Nykyisin yleistyy sähköinen palkkalaskelma, joka toimitetaan esimerkiksi työntekijän verkkopankkiin (ns. verkkopalkka) tai sähköpostilla suojattuna liitteenä. Tärkeintä on, että työntekijällä on pysyvä kopio laskelmasta. Työnantaja voi toimittaa tilinauhan myös postitse tai antaa sen suoraan käteen, mutta monilla työpaikoilla ympäristösyistä ja tehokkuussyistä käytetään sähköisiä palkkakuitteja.

Usein kysytään, milloin palkkalaskelma tulee työntekijälle. Pääsääntö on, että palkkalaskelma on annettava palkanmaksun yhteydessä, eli käytännössä viimeistään sinä päivänä, kun palkka maksetaan. Monesti laskelma toimitetaan jopa hieman etukäteen: esimerkiksi jos palkka maksetaan perjantaina, työntekijä saattaa saada palkkalaskelman nähtäväkseen torstaina, jotta hän voi ennakolta tarkistaa summat. Toiset työnantajat antavat laskelman vasta palkkapäivänä. Molemmat ovat sallittuja, kunhan työntekijällä on laskelma viimeistään silloin, kun palkka on tilillä. Lain vaatimus on yksiselitteinen tältä osin – palkkalaskelma pitää toimittaa jokaisella palkanmaksukerralla.

Palkkalaskelman toimittamatta jättäminen on laiminlyönti, johon työntekijä voi puuttua. Jos työntekijä ei saa palkkakuittia, hänen kannattaa pyytää sitä viipymättä, sillä ilman sitä palkkaan liittyvien erien tarkistaminen on hankalaa. Suomessa palkkalaskelman antaminen on ollut lakisääteistä jo pitkään, ja useimmille työntekijöille tilinauhaon tuttu kuukausittainen tai jokaisesta palkkajaksosta saatava dokumentti. Historiallisesti nimi ”tilinauha” juontaa juurensa ajasta, jolloin palkka maksettiin käteisellä tilipussissa ja mukana oli kapea nauhamainen kuitti erittelyineen. Nykyään termit palkkakuitti, palkkalaskelma ja tilinauha tarkoittavat samaa asiaa, ja ne viittaavat juuri tuohon työnantajan antamaan erittelyyn palkan muodostumisesta.

Palkkakuittiin liittyvä laki tiivistettynä: työnantajan on jokaisella kerralla, kun hän maksaa palkkaa, annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta ilmenee palkan suuruus ja perusteet. Tämä velvollisuus koskee kaikkia työsuhteita. Työntekijän kannalta tämä on tärkeä oikeus, sillä se tarjoaa läpinäkyvyyttä palkkaan ja mahdollistaa virheiden havaitsemisen. Mikäli palkkalaskelmassa on epäselvyyksiä tai lukuja, joita työntekijä ei ymmärrä, hänellä on oikeus pyytää työnantajalta selvitystä. Esimerkiksi verokortin puuttumisesta johtuva suurempi ennakonpidätys voidaan havaita palkkakuitista ja korjata seuraavaan kertaan mennessä.

Yhteenvetona: palkkalaskelma on annettava palkanmaksun yhteydessä ja se toimii työntekijän palkkakuittina. Sen avulla työntekijä voi todentaa, että palkka on maksettu oikein ja lain sekä sopimusten mukaisesti. Työnantajalle tämä on rutiinivelvoite, jonka laiminlyönti voi heikentää luottamusta ja rikkoa työsopimuslain säännöksiä.

Milloin ensimmäinen palkka maksetaan?

Uuteen työhön aloittaessa monia askarruttaa, milloin ensimmäinen palkka maksetaan. Ensimmäisen palkan aikataulu riippuu siitä, mihin kohtaan palkanmaksukautta työnteko alkaa ja mitä käytäntöä työnantaja noudattaa. Yleensä ensimmäinen palkka maksetaan ensimmäisen normaalin palkanmaksupäivän koittaessa työsuhteen aloittamisen jälkeen. Kuitenkin palkka voi kattaa vain osan täydestä kaudesta, jos aloitus tapahtui kesken palkanmaksukauden.

Muutamia esimerkkejä ensimmäisen palkan ajoituksesta:

• Työsuhteen aloitus kuun alussa, kuukausipalkka: Useimmilla työnantajilla on tietty vakiopäivä kuukaudessa palkkapäivänä, esimerkiksi 15. tai kuun viimeinen päivä. Jos aloitat työt kuukauden alussa ja työnantajalla on palkanmaksu kuun lopussa, saat todennäköisesti ensimmäisen palkkasi kyseisen kuun lopussa. Palkka kattaa silloin sen kuun työpäivät aloituspäivästä kuun loppuun. Esimerkiksi aloitat 1. syyskuuta ja palkkapäivä on 30. syyskuuta – tuolloin 30.9. maksettava palkka kattaa syyskuun 1.–30. päivän työn (tässä tapauksessa lähes täysi kuukausi).
• Työsuhteen aloitus kesken kuukauden: Mikäli aloitat työn vaikkapa kuun puolivälissä ja palkkapäivä on kuun viimeinen päivä, ensimmäinen palkkasi kattaa vain aloituspäivästä kuun loppuun kertyneen ajan. Esimerkiksi aloitat 10. päivä, ja palkka maksetaan kuun viimeisenä – saat palkkaa 10.–30. päivän ajalta. Jos taas palkkapäivä olisi 15. päivä, voi tilanne olla toinen: Jotkut työnantajat maksavat kuluvan kuukauden palkan jo 15. päivä etukäteen. Tällöin, jos aloitat 10. päivä ja palkkapäivä sattuu olemaan 15. päivä, työnantaja saattaa maksaa tuolloin 10.–15. päivän palkan (tai mahdollisesti koko kuukauden palkasta suhteutetun osuuden). Monesti tällaisissa tapauksissa loppukuu maksetaan seuraavassa palkassa. Käytäntö vaihtelee, joten työnantajalta kannattaa kysyä tarkennus.
• Palkka maksetaan jälkikäteen seuraavan kuun puolella: Joillakin aloilla tai yrityksillä palkka maksetaan ns. jälkikäteen, eli kunkin kuukauden palkka maksetaan seuraavan kuukauden puolella. Esimerkiksi palkkakausi voi päättyä kuun viimeisenä päivänä, ja varsinainen palkanmaksu tapahtuu seuraavan kuun 15. päivä. Tällöin uusi työntekijä voi pahimmillaan odottaa ensimmäistä palkkaansa yli kuukauden: jos aloitat työt 1. päivänä ja palkka maksetaan vasta seuraavan kuun 15. päivä, ensimmäisen tilin saamiseen menee noin 1,5 kuukautta. Tämä ei ole yleisin käytäntö kuukausipalkkaisilla (koska laki edellyttää maksua työntekokuukauden aikana), mutta joissain tuntipalkkaisissa malleissa tai erikoistapauksissa näin voi tapahtua. Esimerkiksi eräissä vuokratyöfirmoissa saattaa palkkajakso olla kuukauden mittainen ja palkanmaksu seuraavan kuun puolella. Ole siis tietoinen, että tällaisiakin käytäntöjä on, vaikka ne eivät ole kovin tavallisia vakituisissa kuukausipalkkaisissa työsuhteissa.
• Erillinen ensimmäinen palkanmaksu: Jos aloitat työn aivan lähellä työnantajan normaalia palkkapäivää, voi työnantaja joskus järjestää ensimmäisen palkan erillisenä maksuna. Esimerkiksi: palkkapäivä on 15. päivä, mutta aloitat työt 13. päivä – kaksi päivää on lyhyt aika laskea ja maksaa palkka. Työnantaja saattaa tässä tapauksessa maksaa ensimmäiset pari päivää erillisessä palkkajaksossa tai yhdistää ne seuraavan kuun palkkaan. Joissain tapauksissa on nähty, että ensimmäinen palkka maksetaan ”etupainotteisesti” pian aloittamisen jälkeen, ennen normaalia tilipäivää, mutta yleisempää on että se odottaa seuraavaa tilipäivää. Tämä asia kannattaa selvittää työnantajan kanssa, jotta tiedät odottaa oikein.

Kuten yllä olevista skenaarioista näkyy, ensimmäisen palkan ajankohta riippuu työnantajan palkanmaksukäytännöistä. Työsopimus kannattaa lukea huolellisesti: siitä ilmenee palkanmaksukausi ja -päivä, mikä antaa viitteitä siitä, milloin ensimmäinen palkka tulee. Jos jokin on epäselvää, älä epäröi kysyä työnantajalta tai palkanlaskennasta. On täysin hyväksyttävä kysymys uuden työn aloittajalle tiedustella, ”Milloin ensimmäinen palkkani maksetaan ja mitä ajanjaksoa se tarkalleen ottaen koskee?”

Suomen lain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa sopimuksen mukaisena eräpäivänä; tämä koskee myös ensimmäistä palkkaa. Käytännössä ensimmäinen palkka maksetaan juuri siinä aikataulussa, mikä yrityksessä on normaalisti käytössä, vaikka työntekijä olisi aloittanut kesken kauden. Työnantajan vastuulla on informoida uutta työntekijää, jos ensimmäinen tilipussi poikkeaa normaalista – esimerkiksi jos ensimmäinen palkka on osapalkka (vain osa täydestä kuukaudesta) tai jos sen maksu viivästyy laskentateknisistä syistä.

On hyvä varautua siihen, että ensimmäinen palkka ei aina tule heti ensimmäisestä työviikosta lähtien. Uuden työntekijän on syytä suunnitella talouttaan sen mukaan, että palkkaa voi joutua odottamaan jopa 4–6 viikkoa työsuhteen alusta, riippuen palkanmaksuaikataulusta. Esimerkiksi jos aloitat työt kesäkuun puolivälissä ja työnantajalla on tapana maksaa palkka jokaisen kuukauden 15. päivä, saatat saada kesäkuun puolikkaan palkan vasta heinäkuun 15. päivä – mikä on käytännössä kuukausi odotusta. Tämän vuoksi esimerkiksi opiskelijasta työelämään siirtyvän kannattaa varmistaa, että tilillä on katetta elämiseen siihen asti kunnes ensimmäinen palkka tulee. Moni kokenut työntekijä vinkkaa, että ensimmäisten viikkojen ajalle on hyvä olla säästöjä tai muuta tuloa, jotta pärjää palkkapäivään asti.

Lopuksi on mainittava, että työsuhteen päättyessä tilanne on päinvastainen kuin aloittaessa: viimeinen palkka (lopputili) erääntyy työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei muusta maksupäivästä ole sovittu. Usein työsopimuksissa kuitenkin on ehto, että viimeinen palkka maksetaan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä on laissa sallittua, kunhan asiasta on sovittu etukäteen. Jos lopputilin maksu viivästyy yli sovitun, työntekijällä on oikeus viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaan enintään 6 päivältä. Uuden työn alussa tosin odotusajan palkkaa ei ole vastaavaa, mutta on hyvä tiedostaa koko työsuhteen elinkaari palkanmaksun näkökulmasta.

Yhteenveto

• Palkanmaksun aikataulu Suomessa perustuu lakiin ja sopimuksiin: Kuukausipalkka maksetaan vähintään kerran kuussa ja tuntipalkka vähintään kahdesti kuussa. Tyypillinen palkanmaksukausi on kuukausi, ja palkka erääntyy maksettavaksi kauden viimeisenä päivänä, jollei muuta ole sovittu.
• Palkanmaksupäivä sovitaan työsopimuksessa: Yleensä palkkapäivä on merkitty työsopimukseen (esim. kuun 15. tai viimeinen päivä). Jos palkkapäivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäivään, palkka maksetaan edeltävänä arkipäivänä, ja palkan on oltava työntekijän tilillä tuona sovittuna päivänä.
• Palkka tilillä palkkapäivänä: Nykyisin palkka saapuu työntekijän tilille palkkapäivänä automaattisesti aamuyöllä pankkien yön yli -järjestelmissä. Maksupalvelulain uudistuksen jälkeen palkat ovat tilillä yleensä klo 04–05 välillä aamulla maksupäivänä. Käytännössä, jos palkka ei näy tilillä aamulla, sen pitäisi näkyä viimeistään saman päivän aikana. Muussa tapauksessa kyseessä on virhe, joka tulee selvittää.
• Palkkalaskelma kuuluu joka palkkaan: Työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma (palkkakuitti, tilinauha) jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Laskelmasta ilmenevät palkan suuruus ja määräytymisperusteet, ja sen avulla työntekijä voi tarkistaa palkkansa oikeellisuuden. Palkkalaskelma on toimitettava viimeistään palkkapäivänä, yleensä se annetaan automaattisesti ilman eri pyyntöä.
• Ensimmäinen palkka uudessa työssä: Ensimmäisen palkan maksupäivä riippuu aloitusajankohdasta ja työnantajan käytännöistä. Useimmiten ensimmäinen palkka maksetaan ensimmäisen normaalin palkkajakson päätteeksi – jos aloitat kesken kuukauden, saat osakuukauden palkan seuraavana palkkapäivänä. Joissain tapauksissa ensimmäistä palkkaa voi joutua odottamaan jopa toista kuukautta riippuen palkanmaksujärjestelmästä, joten uuteen työhön siirryttäessä on hyvä varmistaa aikataulu etukäteen ja varautua taloudellisesti ensimmäisten viikkojen yli.

Suomalainen palkanmaksujärjestelmä on luotettava ja pitkälti lakisääteisesti säännelty. Kun tiedät oman työsuhteesi ehdot – palkanmaksukauden, palkanmaksupäivän ja palkkasi muodot – osaat odottaa milloin tilillesi kilahtaa palkka ja mitä sen mukana tulevalta tilinauhalta kannattaa tarkistaa. Jos jokin jää epäselväksi, apua ja neuvoja saa niin työnantajalta, luottamusmieheltä kuin viranomaisiltakin. Palkkapäivä on monelle kuukauden kohokohta, ja oikeilla tiedoilla varustautuneena se sujuu ilman yllätyksiä.

Lähteet:

• Työsopimuslaki 55/2001, 2 luku (13–17 §): Palkan maksukausi, erääntyminen ja maksutapa
• Tyosuojelu.fi – Palkanmaksu (Työsuojeluhallinto): Kuukausipalkan ja tuntipalkan maksuväli, palkkapäivän siirtyminen, palkkalaskelman antaminen
• Minilex.fi – Mikä on palkanmaksukausi?: Palkanmaksukauden määritelmä ja lain vaatimukset, esimerkkejä palkanmaksujaksoista
• Minilex.fi – Palkanmaksuvelvollisuus työnantajan velvollisuutena: Tiivistelmä työnantajan velvoitteista (palkan maksu ajallaan, palkka pankkitilille ja palkkalaskelman antaminen)
• Finanssiala ry (29.4.2010) – Palkkojen tilille kirjautumisen ajankohta muuttuu: Maksupalvelulain vaikutus – palkat tilillä aamuyöllä maksupäivänä
• Talous24.fi – Milloin ensimmäinen palkka maksetaan?: Katsaus ensimmäisen palkan aikatauluun ja käytäntöihin uudessa työssä.