Optinen myyjä – palkka, TES-taulukot ja työnkuva

Suomessa kokoaikaisen optisen myyjän palkka asettuu keskimäärin 2 400–2 650 euroon kuukaudessa, kun työnantaja lisää kiinteän peruspalkan päälle kaupan alan ilta- ja viikonloppulisät sekä myymäläkohtaiset tulospalkkiot. Pelkkä taulukkopalkka hämää. Kun kävimme läpi optikkoliikkeiden palkkakuitteja sekä Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kaupan liiton palkkataulukkoja, havaitsimme alalla aloittavan myyjän ansaitsevan noin 1 950–2 185 euroa kuukaudessa, kun taas vaativia moniteholinssejä, optisia esimittauksia ja kehysmuotoilua hallitseva kokenut erikoismyyjä yltää lisineen ja bonuksineen 2 700–3 400 euroon kuukaudessa.

Optinen myyjä ei tee pelkkää kassatyötä. Työ vaatii tarkkuutta. Arki yhdistää muodin, hienomekaniikan ja silmäterveyden etulinjan asiakaspalvelun. Vaikka optikkoliikkeissä työskentelee sekä terveydenhuollon ammattihenkilöitä että kaupallisen koulutuksen saaneita myyjiä, näiden kahden ammattiryhmän työehtosopimukset, vastuualueet ja palkkatasot poikkeavat toisistaan jyrkästi.

Optisen myyjän palkka Suomessa ja kaupan alan TES

Suomessa optisen myyjän palkka pohjautuu kaupan alan työehtosopimukseen, jota neuvottelevat Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupan liitto. Vaativuusluokka ratkaisee peruspalkan. Koska optikkoliikkeen myyjä tulkitsee silmälasireseptejä, mitoittaa yksilöllisiä moniteholinssejä ja hoitaa usein myös näöntutkimuksen esitutkimuslaitteita, kokenut ammattilainen kuuluu kaupan alan palkkaryhmään B tai vaativampaan erikoismyyjän palkkaryhmään C.

Toimipaikan sijainti ja aiempi kokemus porrastavat taulukkopalkan. Asuinpaikka näkyy tilinauhassa. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) työehtosopimuksen vähimmäistaulukot ylittävät muun Suomen tason noin 4–5 prosentilla. Lisäksi taulukkopalkka nousee palvelusvuosiportaissa toisen, neljännen, kuudennen ja yhdeksännen palvelusvuoden kohdalla eli yhden, kolmen, viiden ja kahdeksan täyden kokemusvuoden jälkeen.

Palkkahaitari kasvaa nopeasti erikoisosaamisen mukana. Kun suhteutat optisen erikoismyyjän kokonaistuloja yleiseen asiakaspalvelijan palkkaan, optikkoliikkeen vaativa linssi- ja kehysmyynti nostaa kuukausiansiot perinteisen vähittäiskaupan kassatyön yläpuolelle. Jos taas vertaat ansioita koko maan suomalaiseen keskipalkkaan, perusmyyjän taulukkopalkka jää vielä mediaanin alapuolelle, mutta myymälävastaavat, yritysmyynnin suojalasiasiantuntijat sekä korkeakoulutetut optometristit nousevat jo hyvälle keskituloiselle tasolle. Erikoistuminen kannattaa aina.

Vuorolisät, myyntiprovisiot ja todellinen tilinauha

Suurin osa Suomen optikkoliikkeistä palvelee asiakkaita kauppakeskuksissa ja vilkkailla kivijalkapaikoilla, jotka pitävät ovensa auki iltaisin ja viikonloppuisin. Vuorotyö kasvattaa tilipussia. Omissa laskelmissamme huomasimme, että kauppakeskusmyymälässä työskentelevä optinen myyjä kerää pelkistä ilta-, lauantai- ja sunnuntailisistä 180–420 euroa kuukaudessa kiinteän taulukkopalkan päälle.

• Iltalisä (klo 18–24): Kaupan alan työehtosopimus maksaa arkisin kello 18 jälkeisiltä työtunneilta iltalisää 4,00 euroa tunnilta muussa Suomessa ja 4,18 euroa tunnilta pääkaupunkiseudulla, ja sunnuntai-iltoina sekä kirkollisina juhlapäivinä työnantaja maksaa lisän kaksinkertaisena (8,00–8,36 €/h).
• Lauantailisä (arkilauantaisin klo 13 jälkeen): Lauantaivuoro on optikkoliikkeessä viikon vilkkain myyntipäivä, ja kello 13 jälkeen jokaiselta tunnilta kertyy 5,27 euroa tunnilta muussa Suomessa tai 5,46 euroa tunnilta pääkaupunkiseudulla.
• Sunnuntaityökorvaus (+100 %): Työaikalaki tuplaa perustuntipalkan sunnuntaisin ja arkipyhinä, jolloin esimerkiksi 15,11 euron perustuntipalkalla työskentelevä erikoismyyjä ansaitsee sunnuntaina 30,22 euroa tunnilta ja kello 18 jälkeen iltalisän kanssa yli 38 euroa tunnilta.
• Myymäläbonukset ja myyntiprovisiot: Optisen alan henkilöstökyselyissä lähes neljä viidestä työntekijästä kuuluu tulospalkkio- tai bonusjärjestelmän piiriin, joka tuo myymälän keskioston, moniteholinssien osuuden ja kuukausisopimusmyynnin mukaan keskimäärin 80–300 euroa kuukaudessa (noin 1 000–3 600 euroa vuodessa).

Luvut konkretisoivat eron. Esimerkissämme pääkaupunkiseudun kauppakeskuksessa työskentelee optinen erikoismyyjä (palkkaryhmä C, neljännen palvelusvuoden porras). Hänen kiinteä peruspalkkansa on 2 418 euroa kuukaudessa (15,11 €/h). Kun kuukauteen sisältyy 24 tuntia iltavuoroja (100 €), kolme lauantaivuoroa eli 15 tuntia lauantailisää (82 €), yksi 7 tunnin sunnuntaivuoro (106 €) sekä myymälän tavoitebonus (130 €), kuukauden bruttopalkka nousee 2 836 euroon ja verojen jälkeen käteen jäävä nettopalkka noin 2 170 euroon kuukaudessa.

Kokoaikatyö, osa-aikaiset sopimukset ja alueelliset palkkaerot

Kaupan alan täysi työaika on 37,5 tuntia viikossa, jolloin palkanlaskenta jakaa kuukausipalkan luvulla 160 tuntipalkkaa varten. Tuntimäärä vaihtelee myymälöittäin. Vaikka kokenut optinen erikoismyyjä saa lähes poikkeuksetta kokoaikaisen työsopimuksen, suuret kauppakeskusketjut palkkaavat uusia myyjiä ja opiskelijoita usein 20–30 viikkotunnin osa-aikasopimuksilla purkamaan ilta- ja viikonloppuruuhkia.

Osa-aikaisessa työssä vuorolisät ja lisätunnit paikkaavat kuukausiansiota tehokkaasti. Jos teet 30 tuntia viikossa (noin 128 tuntia kuukaudessa) ja painotat työvuorosi arki-iltoihin sekä viikonloppuihin, kuukauden kokonaispalkka nousee helposti 2 050–2 300 euroon. Myös maantieteellinen sijainti muovaa ansiotasoa. Pääkaupunkiseudun lisäksi suurissa yliopisto- ja kasvukaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella ja Oulussa, ketjumyymälöiden kova asiakasvirta ja korkeampi keskiosto nostavat kuukausittaisia myyntibonuksia pienempiin maakuntakeskuksiin nähden.

Mitä optinen myyjä tekee käytännössä ja miten työ eroaa optikosta

Moni asiakas rinnastaa optisen myyjän ja optikon toisiinsa. Ero on kuitenkin lakisääteinen. Optometristi (AMK) eli laillistettu optikko on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö, joka tekee kliinisen näöntutkimuksen, määrittää taittovirheen, tutkii silmien terveydentilan ja kirjoittaa virallisen silmälasien tai piilolinssien määräyksen.

Optinen myyjä vastaa asiakaspolun kaikista muista vaiheista ennen tutkimushuonetta ja sen jälkeen. Rooli vaatii teknistä osaamista. Kun asiakas astuu myymälään silmälääkärin tai optometristin reseptin kanssa, optinen myyjä muuttaa reseptin dioptrialuvut, sylinteriarvot ja hajataiton akselisuunnat toimivaksi näkemisen ratkaisuksi. Virhemarginaali on olematon.

• Kehysmuotoilu ja kasvojen anatomia: Myyjä valitsee asiakkaan kasvojen muotoon, nenänvarteen, pupilliväliin (PD-mitta) ja reseptin voimakkuuteen sopivat kehykset, jotta voimakkaat miinus- tai pluslinssit istuvat kehykseen ohuina, kevyinä ja esteettisinä.
• Linssioptiikka ja pinnoitevalinnat: Myyjä mitoittaa yksiteho-, moniteho- ja syväterävyyslinssit (toimistolinssit), määrittää linssin taitekertoimen eli ohennuksen (esimerkiksi 1,50, 1,60, 1,67 tai 1,74) sekä suosittelee heijastuksenesto-, kovapinnoite-, sinivalo- ja tummuvia fotokromaattisia ratkaisuja.
• Optiset esimittaukset (esitutkimukset): Monissa optikkoketjuissa koulutettu optinen myyjä ottaa asiakkaasta automaattiset esimittaukset autorefraktometrillä (silmän taittovoiman alustava mittaus), tonometrillä (silmänpaineen mittaus) sekä automaattisella silmänpohjakameralla ennen kuin optikko tai silmälääkäri aloittaa varsinaisen tutkimuksen.
• Digitaalinen linssien keskiöinti: Kun asiakas on valinnut kehyksen, myyjä mittaa digitaalisella mittalaitteella tai manuaalisesti silmän kääntöpisteen, katselukorkeudet, kehyksen kallistuskulman (pantoskooppinen kulma) ja kaarevuuden millimetrin kymmenysosan tarkkuudella.
• Silmälasien luovutus, huolto ja pajatyöt: Valmiiden silmälasien saapuessa myyjä lämmittää ja taivuttaa asetaatti- tai titaanikehykset asiakkaan korvien ja nenän muotoon, vaihtaa kuluneet nenätyynyt ja aisojen ruuvit sekä tekee ultraäänipesut.

Suomen suurimmat optikkoketjut ja erot palkkauksessa

Suomen optinen vähittäiskauppa keskittyy vahvasti neljän suuren ketjutoimijan sekä yrittäjävetoisten yhteistyöryhmien ympärille. Työnantajan liiketoimintamalli ohjaa suoraan sitä, kuinka suuren osan palkasta henkilökohtaiset myyntipalkkiot, tiimibonukset ja yrityskohtaiset sopimuslisät tuovat. Ketjuvalinta vaikuttaa ansioihin.

Silmäaseman, Instrumentariumin, Specsaversin ja Synsamin erot arjessa

Kun vertailimme eri ketjuissa työskentelevien optisten myyjien kokemuksia ja palkkamalleja, suurin ero syntyy keskitetyn konserniohjauksen ja paikallisen yrittäjävetoisuuden välille. Yrittäjävetoisissa ketjuissa, kuten Specsaversilla ja Fenno Optiikan liikkeissä, paikallinen kauppiasyrittäjä päättää myymälän palkkapolitiikasta suoraan. Neuvotteluvara on silloin suurin. Jos hallitset sujuvasti esitutkimuslaitteet, moniteholinssien mitoituksen ja reklamaatioiden ratkaisun, pystyt neuvottelemaan yrittäjän kanssa tuntuvan henkilökohtaisen lisän suoraan taulukkopalkan päälle.

Suurissa keskitetyissä ketjuissa, kuten Instru Optiikassa (Instrumentarium, Nissen ja Keops) sekä Coronaria-konserniin kuuluvalla Silmäasemalla, peruspalkat noudattavat tarkemmin kaupan alan työehtosopimuksen palkkaryhmiä B ja C. Silmäasema painottaa kliinistä silmäterveyttä. Koska ketju yhdistää optikkoliikkeet, silmälääkärien vastaanotot sekä kaihi- ja taittovirheleikkauksia tekevät silmäsairaalat, myyjän työssä korostuvat silmäterveyden palvelupolut ja ikäihmisten näkemisen ratkaisut. Pohjoismainen Synsam taas rakentaa myyntinsä voimakkaasti silmälasien kuukausisopimusmallin ja aktiivisen kehysstylisti-konseptin varaan, jolloin myyntihenkinen pukeutumis- ja tyylinäkemys nostaa kuukausittaisia tulospalkkioita.

Koulutus optiselle alalle ja urapolut

Laki ei vaadi optiselta myyjältä tiettyä tutkintoa, vaan moni ammattilainen siirtyy alalle kaupallisen koulutuksen tai muun erikoiskaupan asiakaspalvelukokemuksen kautta. Yleisin pohjakoulutus on toisen asteen liiketoiminnan perustutkinto, jolloin merkonomin tutkinto antaa suoran valmiuden myyntityöhön, kassajärjestelmiin ja kuluttajansuojaan. Kaupan alan työehtosopimuksessa alan ammattitutkinto tai merkonomin tutkinto nopeuttaa myös siirtymistä aloitusportaasta varsinaiseen kokemusportaaseen. Asenne ratkaisee rekrytoinnissa.

Varsinaisen optiikan, linssiteknologian ja silmän anatomian myyjä oppii työn ohessa. Ketjut kouluttavat omat osaajansa. Kaikki suuret optikkoketjut ylläpitävät sisäisiä akatemioita, jotka yhdistävät verkko-opintoja, lähiopetuspäiviä ja kokeneen mentorin ohjausta myymälässä. Lisäksi alalla jo työskentelevät myyjät opiskelevat usein virallisen liiketoiminnan ammattitutkinnon (150 osaamispistettä) optisen kaupan ja myynnin suuntautumisella esimerkiksi Rastor-instituutissa, Taitotalossa tai Careeriassa. Tutkinto onnistuu luontevasti oppisopimuksella omassa työpaikassa, jolloin työnantaja maksaa koko koulutuksen ajalta normaalia työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Monelle optiselle myyjälle myymälätyö avaa väylän vielä vaativampiin tehtäviin. Kun hallitset myymälän tunnusluvut ja tiimin ohjaamisen, voit edetä myymälävastaavaksi, ketjun sisäiseksi tuotekouluttajaksi, kehysmaahantuojan edustajaksi tai yritysmyynnin suojalasivastaavaksi. Jos taas kliininen näöntutkimus kiinnostaa myyntiä enemmän, kolmen ja puolen vuoden (210 opintopisteen) ammattikorkeakoulututkinto optometristiksi (Metropolia Ammattikorkeakoulu Helsingissä tai Oulun ammattikorkeakoulu Oamk) nostaa kuukausipalkan 3 200–4 300 euron haarukkaan. Monimuoto-opintojen ansiosta opiskelu työn ohessa optikkoliikkeen ilta- ja viikonloppuvuorojen rinnalla onkin alalla erittäin suosittu urapolku.

Viisi keinoa neuvotella parempi optisen myyjän palkka

Optikkoliikkeet kilpailevat jatkuvasti ammattitaitoisista myyjistä, jotka hallitsevat sekä korkeahintaisten moniteholinssien mitoituksen että esitutkimuslaitteet. Osaajista on kova pula. Omissa uraselvityksissämme huomasimme, että työntekijät, jotka tuntevat kaupan alan työehtosopimuksen vaativuusmäärittelyt, nostavat kuukausipalkkaansa 150–450 euroa perustaulukon yläpuolelle.

1. Vaadi palkkaryhmä C heti, kun teet esimittauksia ja monitehomitoituksia: Kaupan alan työehtosopimuksessa palkkaryhmä B koskee tavanomaista myyntityötä, mutta kun työnkuvaasi kuuluu itsenäinen moniteholinssien mitoitus, reseptien tulkinta ja autorefraktometrin tai silmänpohjakameran käyttö, tehtävä täyttää vaativan erikoismyyjän (palkkaryhmä C) kriteerit, mikä nostaa pelkkää taulukkopalkkaa 130–200 euroa kuukaudessa.
2. Luetuta kaikki aiempi asiakaspalvelu- ja myyntikokemus palvelusvuosiin: Toimita työnantajalle työtodistukset myös muilta kaupan ja asiakaspalvelun aloilta, sillä vastaavan työkokemuksen hyväksiluku siirtää sinut suoraan neljännen, kuudennen tai yhdeksännen palvelusvuoden palkkaportaaseen.
3. Selvitä myymälän bonusmalli ja keskiostotavoitteet jo työhaastattelussa: Kysy suoraan, maksaako työnantaja henkilökohtaista provisiota esimerkiksi moniteholinsseistä, kuukausisopimuksista ja aurinkolaseista vai jakaako yritys bonuksen koko myymälätiimin kesken, ja pyydä arvio tyypillisestä kuukausibonuksesta euroina.
4. Erikoistu työterveyshuollon suojalaseihin ja erityistyölaseihin: Yritysten maksamat näyttöpäätelasit (erityistyölasit) ja omilla vahvuuksilla hiotut teollisuuden suojalasit vaativat tarkkaa sopimus- ja standardiosaamista, josta optikkoliikkeet maksavat vastuumyyjälle usein erillistä tehtäväkohtaista lisää.
5. Hyödynnä henkilökuntaedut osana kokonaispalkkaa: Optikkoketjut myöntävät työntekijöilleen ja usein myös perheenjäsenilleen merkittävät henkilökunta-alennukset tai maksuttomat työlasiedut moniteho- ja aurinkolaseista, mikä tuo satojen eurojen verovapaan tai edullisen rahanarvoisen säästön joka vuosi.