Muistitutkimus jännittää lähes jokaista. Kun lääkäri tai muistihoitaja varaa ajan CERAD-tehtäväsarjaan, sekä tutkittava että läheiset etsivät usein tietoa tulevista muistitestin kysymyksistä ja pisteytyksestä. Suomessa perusterveydenhuolto, työterveyshuolto ja muistipoliklinikat käyttävät CERAD-muistitestiä ensisijaisena menetelmänä silloin, kun ammattilaiset selvittävät, johtuuko unohtelu ikääntymisestä ja kuormituksesta vai varhaisesta muistisairaudesta.
Vastaanottokäynti kestää 20–30 minuuttia. Tutkimuksen tekee tehtävään koulutettu muistihoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri tai psykologi. Terveydenhuolto ei julkaise testilomakkeiden tarkkoja sanoja verkossa, sillä sanojen opettelu ulkoa etukäteen vääristäisi oppimiskäyrän ja viivästyttäisi oikeaa diagnoosia. Kun tunnet tehtäväsarjan rakenteen, osatehtävien kulun ja viitteelliset katkaisupisteet etukäteen, voit tulla vastaanotolle rauhallisin mielin.
Mikä CERAD-testi on ja mihin se perustuu
CERAD-tehtäväsarja (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) syntyi alun perin Alzheimerin taudin varhaiseen tunnistamiseen. Suomen Alzheimer-tutkimusseura suomensi ja normitti tehtäväsarjan suomalaiselle väestölle, ja suomalainen muistisairauksien Käypä hoito -suositus määrittelee sen perusterveydenhuollon keskeiseksi kognitiiviseksi seulontamenetelmäksi.
Pelkkä muistaminen on vain yksi osa tutkimusta. Tehtäväsarja mittaa kielellistä sujuvuutta, esineiden nimeämistä, uuden tiedon oppimiskykyä, viivästettyä mieleenpalautusta, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Koska eri muistisairaudet kuormittavat aivojen eri alueita, monipuolinen tehtäväpatteristo paljastaa muutokset huomattavasti tarkemmin kuin yksittäinen kysymyssarja.
Milloin CERAD-muistitesti on ajankohtainen
Lääkäri tai hoitaja ohjaa tutkittavan CERAD-muistitestiin silloin, kun arjessa ilmenee toistuvaa lähimuistin pätkimistä, sovittujen tapaamisten unohtelua, sanojen hakemista tai vaikeutta oppia käyttämään uusia laitteita. Usein aloite tutkimukseen syntyy omasta huolesta tai puolison, aikuisten lasten taikka kotihoidon lähihoitajan havainnoista.
Suomalaisessa hoitopolussa muistitutkimus etenee usein kahdessa portaassa. Monilla terveysasemilla tai ajokorttitarkastuksissa ensivaiheen suppeana seulontana toimii nopea MMSE-testi (Mini-Mental State Examination, asteikko 0–30 p). MMSE ei kuitenkaan aina tavoita varhaisia muistimuutoksia. Korkeasti koulutettu ihminen saa MMSE-testistä usein 28–30 p, vaikka lähimuisti olisi jo heikentynyt. Siksi Käypä hoito -suositus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaavat käyttämään CERAD-tehtäväsarjaa aina, kun herää epäily lievästä kognitiivisesta heikentymisestä tai alkavasta Alzheimerin taudista.
Ominaisuus
CERAD-tehtäväsarja
MMSE-muistitesti
Ensisijainen käyttötarkoitus
Varhaisvaiheen muistisairauksien ja lievän kognitiivisen heikentymisen tarkka seulonta
Nopea kognition yleisarvio ja pidemmälle edenneen muistisairauden seuranta
Tutkimuksen kesto
20–30 minuuttia
10–15 minuuttia
Sanamuistin kuormitus
10 sanaa (3 oppimiskierrosta + viivästetty palautus + 20 sanan tunnistus)
3 sanaa (välitön toisto ja lyhyt viivästetty palautus)
Koulutustason huomiointi
Omat viiterajat perus-, keski- ja korkea-asteen koulutetuille sekä kokonaispistemäärä (0–100 p)
Ei virallista koulutusporrastusta (yksi yhteenlaskettu tulos 0–30 p)
Muistitesti ei ole koe eikä tietovisa
Moni tutkittava jännittää muistitestiä kuin koulukoetta. Kokeesta ei kuitenkaan ole kyse. CERAD-muistitestin kysymykset eivät mittaa älykkyyttä, yleissivistystä, vuosilukuja tai uutisotsikoita, eivätkä ne muistuta viihteellisiä tietovisakysymyksiä. Muistihoitaja mittaa aivojen tiedonkäsittelyä samalla tavalla kuin terveydenhoitaja mittaa verenpaineen tai optikko tarkastaa näön.
Suomalainen arviointimalli ottaa huomioon tutkittavan iän ja koulutustaustan. Ihminen, joka on tehnyt työuransa vaativissa asiantuntijatehtävissä, lähtee kielellisissä tehtävissä eri viivalta kuin lyhyemmän koulupolun käynyt ikätoveri. Koulutustason huomioivat katkaisurajat ja koko tehtäväsarjan kokonaispistemäärä takaavat oikeudenmukaisen tulkinnan.
Miten muistitestiin kannattaa valmistautua
Muistitestiin ei voi eikä pidä opiskella etukäteen. Saat luotettavimman tuloksen, kun karsit testitilanteesta ulkoiset häiriötekijät, jotka voisivat pudottaa pisteitä turhaan.
Lukulasit ja silmälasit mukaan: Tehtäväsarjassa tunnistat pieniä piirroskuvia, luet sanalistan, kopioit geometrisia kuvioita ja piirrät kellotaulun. Kotiin unohtuneet lukulasit haittaavat näönvaraisia tehtäviä heti.
Kuulokoje paikalleen ja tuoreet paristot: Tarkista kuulokojeen toiminta ennen vastaanottoa. Ohjeiden ymmärtäminen ja tunnistustehtävän sanojen kuuntelu kärsivät heti, jos joudut arvailemaan muistihoitajan puhetta.
Kunnollinen yöuni ja aamupala: Valvominen, nälkä ja kiire heikentävät tarkkaavaisuutta ja työmuistia terveilläkin ihmisillä. Saavu vastaanotolle ajoissa.
Ajantasainen lääkelista ja läheinen mukaan: Ota mukaan lista kaikista resepti- ja itsehoitolääkkeistä sekä ravintolisistä. Puoliso tai muu läheinen tuo alkuhaastatteluun arvokasta tietoa arjen sujuvuudesta.
Akuutin sairauden poissulku: Jos sinulla on kuumeinen flunssa, virtsatietulehdus tai kova kipu, soita vastaanotolle ja siirrä tutkimusaikaa. Akuutti tulehdus laskee vireystilaa ja vääristää tuloksen.
CERAD-testin keskeiset tehtävätyypit
CERAD-tehtäväsarja etenee aina samassa järjestyksessä. Tutkittava kopioi geometriset kuviot sanalistan oppimisen ja viivästetyn muistelun välissä, jotta sanojen opettelusta kuluu noin 5 minuuttia ennen kuin hoitaja kysyy sanoja uudelleen.
Tehtäväosio
Tehtävän sisältö
Pisteet
Viiteraja
1. Kielellinen sujuvuus
Luettelee mahdollisimman monta eläintä 60 sekunnin aikana
Avoin (kokonaispisteissä enintään 24 p)
< 16 sanaa (koulutuskorjattu 14–18)
2. Nimeämistehtävä
Nimeää 15 mustavalkoista piirroskuvaa arkisista ja harvinaisemmista esineistä
15 p
< 12 p
3. Sanalistan oppiminen
Lukee ääneen ja toistaa 10 sanan listan 3 kierroksena eri järjestyksessä
Muistelee aiemman 10 sanan listan ilman uutta lukemista
10 p ja säilytys-%
< 5 p tai säilytys < 75 %
6. Sanalistan tunnistaminen
Erottaa 10 alkuperäistä sanaa 10 uuden harhautussanan joukosta (20 sanaa)
20 p (erottelu 0–10 p)
Tunnistus < 90 % (tai < 85 %, < 18/20 p)
7. Kuvioiden viivästetty palautus
Piirtää aiemmat 4 geometrista kuviota ulkomuistista ilman mallia
11 p ja säilytys-%
Säilytys < 60 % kopiointituloksesta
8. Kellotaulun piirtäminen
Piirtää kellotaulun numeroineen ja viisarit osoittamaan annettua aikaa (kuten 11.10)
6 p
< 5 p
Kokonaispisteet (osiot 1–6)
Kuuden osatehtävän yhteenlaskettu kokonaistulos (Chandler-indeksi)
100 p
< 63–75 p (iän ja koulutuksen mukaan)
Kielellinen sujuvuus ja nimeämistehtävät
Tutkimus alkaa kahdella kielellisellä tehtävällä. Kielellisen sujuvuuden tehtävässä muistihoitaja pyytää sinua luettelemaan mahdollisimman monta eri eläintä 60 sekunnin aikana. Tehtävä mittaa semanttista muistia, sanahaun nopeutta ja toiminnanohjausta. Terve aikuinen ryhmittelee eläimiä mielessään esimerkiksi kotieläimiin, metsäneläimiin, kaloihin ja lintuihin, jolloin sanoja kertyy minuutissa tyypillisesti 16–25 eläintä (kokonaispistemäärässä osio antaa enintään 24 p).
Toisessa osiossa (modifioitu Bostonin nimeämistesti) hoitaja näyttää 15 mustavalkoista viivapiirrosta. Viisi ensimmäistä kuvaa esittää hyvin arkisia esineitä, viisi seuraavaa hieman harvinaisempia ja viisi viimeistä harvemmin käytettyjä sanoja. Jos tutkittava tunnistaa esineen käyttötarkoituksen, mutta oikea sana ei tule mieleen, kyse on sanahaun vaikeudesta.
Sanalistan oppiminen, viivästetty sanamuisti ja tunnistustehtävät
Sanalistatehtävät muodostavat CERAD-tutkimuksen ytimen. Oppimisosiossa luet tehtävävihkosta ääneen 10 tavallista suomen kielen sanaa yksi kerrallaan noin 2 sekunnin välein (jos heikko näkö estää lukemisen, hoitaja lukee sanat sinulle). Sanat eivät liity toisiinsa. Heti kymmenennen sanan jälkeen luettelet vapaassa järjestyksessä kaikki sanat, jotka muistat. Ensimmäisellä kierroksella lähes jokainen muistaa vain 4–6 sanaa. Luet ja muistelet saman kymmenen sanan listan 3 kertaa eri järjestyksessä (maksimitulos 30 p), jolloin hoitaja näkee, kuinka tehokkaasti muistitulos paranee toistojen myötä.
Seuraavaksi piirrät geometrisia kuvioita noin 5 minuutin ajan, minkä jälkeen hoitaja pyytää sinua muistelemaan samat kymmenen sanaa uudelleen ilman uutta lukemista. Tämä viivästetty mieleenpalautus ja sen säilytysprosentti (kuinka suuri osuus kolmannen oppimiskierroksen sanoista pysyy muistissa, viiteraja vähintään 75 %) paljastavat herkästi varhaisen Alzheimerin taudin.
Heti vapaan muistelun jälkeen vuorossa on sanalistan tunnistustehtävä. Hoitaja lukee 20 sanaa, joista 10 kuului alkuperäiseen listaan ja 10 on uusia harhautussanoja, ja sinä vastaat jokaiseen sanaan kyllä tai ei (maksimitulos 20 p ja kokonaispisteisiin kuuluva erottelutulos 0–10 p). Ero vapaan muistelun ja tunnistamisen välillä on kliinisesti ratkaiseva. Jos tutkittava muistaa vapaasti vain 3 sanaa, mutta tunnistaa listalta 9–10 alkuperäistä sanaa oikein, sanat ovat tallentuneet aivoihin. Silloin kyse on muistissa olevan tiedon hakemisvaikeudesta, joka johtuu usein väsymyksestä, stressistä tai aivojen verenkiertohäiriöistä. Jos taas tututkin sanat tuntuvat tunnistustehtävässä täysin vierailta, uusi muistijälki ei ole tallentunut normaalisti.
Kuvioiden kopiointi ja kellotaulun piirtäminen
Tehtäväsarja mittaa näönvaraista hahmottamista ja muistia neljällä geometrisella kuviolla: ympyrä, vinoneliö, kaksi toisensa leikkaavaa suorakulmiota ja kolmiulotteinen kuutio (yhteensä 11 p). Ensin piirrät kuviot paperille mallin alapuolelle. Myöhemmin testin loppupuolella piirrät samat neljä kuviota uudelleen ulkomuistista tyhjälle paperille, jolloin hoitaja laskee näönvaraisen muistin säilytysprosentin.
Kellotaulun piirtäminen (0–6 p, viiteraja vähintään 5 p) kuuluu tunnetuimpiin muistitestin tehtäviin. Hoitaja pyytää sinua piirtämään pyöreän kellotaulun, sijoittamaan siihen kaikki numerot oikeille paikoilleen ja asettamaan viisarit osoittamaan annettua kellonaikaa, kuten kymmentä yli yksitoista (11.10). Kellonaika 11.10 vaatii abstraktia toiminnanohjausta ja tarkkaavaisuutta: tutkittavan täytyy oivaltaa, että minuuttiviisari ei osoita numeroa kymmenen vaan numeroa kaksi.
Tarkkaavaisuus, laskutehtävät ja ajan sekä paikan orientaatio
Moni muistitutkimuksessa käynyt muistaa kysymykset kuluvasta vuodesta, kuukaudesta, viikonpäivästä ja vastaanottopaikasta sekä päässälaskutehtävän, jossa tutkittava vähentää luvusta sata seitsemän kerrallaan (100 − 7 = 93, 86, 79, 72, 65). Nämä tehtävät kuuluvat varsinaisesti MMSE-muistitestiin, jonka muistihoitaja tekee usein samalla vastaanottokäynnillä CERAD-tehtäväsarjan rinnalla. Laskusarja ja sanan luetteleminen takaperin eivät mittaa matemaattista lahjakkuutta, vaan keskittymiskykyä ja työmuistia.
Haastattelukysymykset täydentävät testituloksia
Pelkät testipisteet eivät koskaan yksinään riitä muistisairauden diagnoosiin. Muistihoitaja haastattelee vastaanotolla sekä tutkittavaa että mukana olevaa läheistä siitä, miten arki sujuu kotona ja onko toimintakyky muuttunut aiempaan verrattuna.
Haastattelukysymykset koskevat käytännön arkea: miten verkkopankin käyttö ja laskujen maksu sujuvat, muistaako tutkittava ottaa päivittäiset lääkkeensä, onnistuuko ruoanlaitto ja kodinkoneiden käyttö, ja onko tutuilla reiteillä liikkumisessa tai autolla ajamisessa ilmennyt epävarmuutta. Läheinen tuo keskusteluun korvaamatonta tietoa, sillä moniin muistisairauksiin liittyy oiretiedostamattomuutta, jolloin tutkittava ei itse huomaa arjen unohtelua.
Voiko CERAD-muistitestin tehdä netissä?
Moni etsii verkosta valmista testiä hakusanalla cerad muistitesti netissä. Virallista CERAD-tehtäväsarjaa ei voi tehdä verkkotestinä kotisohvalla.
Ammattilaisen läsnäolo ratkaisee tuloksen luotettavuuden. Koulutettu muistihoitaja tai lääkäri seuraa vastaanotolla paljon muutakin kuin oikeita vastauksia: miten tutkittava tarttuu kynään, kuinka nopeasti sanat löytyvät, millaisia virhetyyppejä piirroksissa esiintyy ja huomaako tutkittava itse korjata omia virheitään. Verkkolomake ei pysty näitä havaintoja tekemään. Lisäksi terveydenhuolto rajaa viralliset testilomakkeet vain ammattikäyttöön, jotta testin erottelukyky säilyy. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi muistioireita, varaa aika oman hyvinvointialueesi terveysasemalle, muistipoliklinikalle tai työterveyshuoltoon.
Miten ammattilaiset tulkitsevat tuloksia testin jälkeen
Testin päätyttyä muistihoitaja laskee jokaisen osatehtävän pisteet, säilytysprosentit sekä kuuden osatehtävän yhteenlasketun kokonaispistemäärän (0–100 p, ikä- ja koulutuskorjattu katkaisuraja tyypillisesti 63–75 p) ja vertaa niitä viitearvoihin. Yksittäisen osatehtävän jääminen katkaisurajan alle ei vielä tarkoita muistisairautta, sillä jännitys voi pudottaa ensimmäisen tehtävän tulosta. Lääkäri käynnistää jatkotutkimukset silloin, kun poikkeamia kertyy useampaan osatehtävään, kokonaispistemäärä alittaa viiterajan tai viivästetty sanamuisti on selvästi heikentynyt.
Jos CERAD-tulos viittaa muistitoimintojen heikentymiseen, lääkäri määrää Käypä hoito -suosituksen mukaiset perustutkimukset. Niihin kuuluvat aina muistiverikokeet (B12-vitamiini, folaatti, kilpirauhasarvo TSH, perusverenkuva, verensokeri, kalsium, natrium ja kalium sekä munuais- ja maksa-arvot) ja tarvittaessa aivojen kuvantaminen (pään magneettikuvaus eli MRI tai tietokonetomografia eli TT). Mikäli oirekuva on epätyypillinen tai tutkittava on työikäinen, lääkäri ohjaa hänet laajempaan neuropsykologiseen tutkimukseen, jonka tekee tehtävään erikoistunut psykologi.
Kaikki muistioireet eivät tarkoita muistisairautta
Suuri osa muistitutkimuksiin hakeutuvista ihmisistä saa vastaanotolla huojentavan tiedon: taustalla ei ole etenevää muistisairautta, vaan syy, johon löytyy toimiva hoito. Työikäisillä ja eläkeikää lähestyvillä unohtelu, sanojen katoaminen ja keskittymisvaikeudet johtuvat hyvin usein pitkittyneestä stressistä, unettomuudesta tai työssä jaksamisen ongelmista.
Myös hoitamaton uniapnea, masennus, B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet aiheuttavat oireita, jotka muistuttavat erehdyttävästi alkavaa muistisairautta. Kun hakeudut CERAD-muistitestiin ajoissa, ammattilaiset pystyvät sulkemaan pois ohimenevät syyt tai aloittamaan muistisairauden varhaisen lääkehoidon ja kuntoutuksen silloin, kun niistä on kaikkein eniten hyötyä. Maksutonta lisäneuvontaa muistioireista antavat myös Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelin ja maakunnalliset Muistiluotsit.
Suomalaisen pk-yrityksen ammattimainen verkkosivusto maksaa tyypillisesti 1 200–7 500 € ilman arvonlisäveroa, mutta pelkkä hankintahinta ei vielä paljasta sijoituksen todellista...