Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen kulkevat käsi kädessä. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa paremmin työssään, ja vastaavasti hyvä jaksaminen työssä on merkki siitä, että työhyvinvointi on kunnossa. Työhyvinvointi tarkoittaa kokonaisvaltaista työntekijän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia työpaikalla. Se ei rajoitu vain terveyteen, vaan kattaa kaikki tekijät, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin työssään, tyytyväisyyteen ja motivaatioon. Jokaisella alalla – toimistosta tehtaaseen, kouluista sairaaloihin – henkilöstön työhyvinvointi on avain sekä yksilön että organisaation menestykseen. Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti siihen, mitä työhyvinvointi on, mistä työhyvinvointi koostuu ja miten niin työnantaja kuin työntekijä itse voivat sitä edistää. Kirjoitus on informatiivinen ja inspiroiva tietopaketti, joka soveltuu kaikille aloille.

Mitä on työhyvinvointi?

Ensin on hyvä ymmärtää työhyvinvointi-käsitteen merkitys. Mitä tarkoittaa työhyvinvointi? Yksinkertaistettu työhyvinvoinnin määritelmä on seuraava: työhyvinvoinnilla tarkoitetaan tilaa, jossa työ ja työn olosuhteet kohtaavat työntekijän voimavarat, taidot ja tarpeet siten, että työn tekeminen on turvallista, sujuvaa ja mielekästä. Työterveyslaitos määrittelee, että työhyvinvointi on työhön liittyvien vaatimusten ja voimavarojen sekä työntekijän oman kehon ja mielen kunnon yhteensopivuutta. Toisin sanoen työhyvinvointi toteutuu, kun työn vaatimukset eivät ylitä työntekijän voimavaroja ja kun työympäristö tukee työntekijän terveyttä ja motivaatioita.

Työhyvinvointi näkyy käytännössä arjessa monella tavalla. Työntekijän hyvinvointi työssä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aamulla on mukava tulla töihin ja päivän päätteeksi energiaa riittää vielä muuhunkin elämään. Työpäivän aikana työntekijä ehtii tehdä keskeiset tehtävänsä ilman kohtuutonta kiireen tuntua, pitää tarvittavat tauot, ja töistä pääsee lähtemään ilman että on täysin uupunut. Hyvä työhyvinvointi näkyy myös siinä, että vapaa-ajalla palautuu ja jaksaa harrastaa tai viettää aikaa perheen kanssa – energiaa ei kulu kaikki työpäivän selviytymiseen. Työssä jaksaminenheijastuu näin suoraan työn ulkopuoliseen elämään: kun voi hyvin työssä, yleensä muukin elämä pysyy paremmin tasapainossa.

Myös henkilöstön hyvinvointi kokonaisuutena on havaittavissa työpaikan arjessa. Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee positiivinen ilmapiiri ja hyvä tiimihenki. Työnteko sujuu, ja ihmiset tukevat toisiaan. Uudistumiskyky on parempi – hyvinvoivat työntekijät omaksuvat uusia asioita ja kehittävät toimintatapoja innokkaammin. Tulokset paranevat: tutkitusti hyvinvointi työssä lisää työntekijöiden motivaatiota, luovuutta ja tehokkuutta. Samalla sitoutuminen työhön kasvaa ja työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen maineeseen. Hyvinvoivaan, työstään nauttivaan organisaatioon on myös helpompi rekrytoida uusia osaajia, sillä hyvä maine kiirii alalla kuin alalla.

Työhyvinvoinnin merkitys – miksi jaksamisesta kannattaa huolehtia?

Henkilöstön työhyvinvointi ei ole vain työntekijän henkilökohtainen asia, vaan myös työnantajan ja koko työyhteisön etu. Kun työntekijöiden hyvinvointi on korkealla tasolla, tapahtuu useita myönteisiä vaikutuksia. Työntekijä itse hyötyy jaksamalla paremmin työssään, säilyttämällä terveytensä ja välttämällä liiallista stressiä. Samalla työn ilo ja merkityksellisyyden kokemus kasvavat, mikä lisää työmotivaatiota. Työnantajalle hyvinvoivat työntekijät tarkoittavat parempaa tuottavuutta: työ sujuu tehokkaammin, virheitä sattuu vähemmän ja luovuus pääsee kukoistamaan. Lisäksi työn laatu paranee, kun motivoitunut ihminen panostaa tekemiseensä täysillä.

Hyvä työhyvinvointi vähentää myös kuluja pitkällä aikavälillä. Sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä ilmenee vähemmän, kun työn kuormitus pysyy hallinnassa eikä henkilöstö kuormitu liikaa. Esimerkiksi stressin hallinta ja ergonomiset työolot voivat ehkäistä sairauslomia. Samoin henkilöstön vaihtuvuus vähenee – kun työpaikassa voidaan hyvin, työntekijät haluavat pysyä talossa eikä heidän tarvitse hakeutua muualle paremman hyvinvoinnin perässä. Organisaatio säästää rekrytointi- ja koulutuskustannuksissa ja säilyttää osaamista talon sisällä.

On tutkittu, että hyvinvointi työssä tukee myös elämänhallintaa kokonaisvaltaisesti. Kun työasiat ovat tasapainossa, työntekijällä on voimavaroja pitää itsestään huolta myös vapaa-ajalla: liikkua, levätä ja nauttia elämästä. Työ ja vapaa-aika kannattaa toki pitää erillään, mutta tosiasiassa ne vaikuttavat toisiinsa. Huono päivä töissä voi heijastua kotiin ja päinvastoin; vastaavasti hyvä vire työssä voi antaa energiaa vielä työpäivän jälkeenkin. Siksi oma työhyvinvointihyödyttää yksilöä myös työn ulkopuolella.

Työhyvinvoinnilla on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kun työntekijät jaksavat työssään pidempään ja terveempinä, työurat pitenevät kestävästi. Tämä on tärkeää sekä yksilön urakehityksen että vaikkapa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Työhyvinvoinnin laiminlyönti puolestaan voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten työuupumukseen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat huolestuttavia: esimerkiksi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalainen palkansaaja on jo todennäköisesti työuupunut ja jopa neljänneksellä on kohonnut riski uupua. Pitkittynyt stressi ja palautumisen puute voivat johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä palaa loppuun. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja suuria kustannuksia niin yksilölle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle sairauslomien muodossa. Siksi työhyvinvoinnin edistäminen ja työssä jaksamisen tukeminen on entistäkin tärkeämpää nykypäivän työelämässä.

Yhteenvetona: työhyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Hyvinvoiva työntekijä on motivoituneempi, tuottavampi ja innovatiivisempi. Henkilöstön työhyvinvointi rakentaa positiivista työnantajakuvaa ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun jaksamisesta huolehditaan, kaikki voittavat – työntekijä itse, työyhteisö ja koko organisaatio.

Mistä työhyvinvointi koostuu?

Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka muodostuu monista toisiinsa liittyvistä osa-alueista. Usein työhyvinvoinnin osa-alueista puhuttaessa ne jaotellaan muutamaan pääkategoriaan. Työhyvinvoinnin osa-alueet voidaan jakaa esimerkiksi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Joissakin yhteyksissä mainitaan myös henkinen (arvoihin ja merkityksellisyyteen liittyvä) hyvinvointi sekä ammatillinen hyvinvointi erikseen. Kaikki nämä työhyvinvoinnin osa alueet vaikuttavat toisiinsa: jos jokin osa-alue laiminlyödään, kokonaisuus horjuu. Seuraavaksi tarkastelemme kutakin osa-aluetta tarkemmin.

Fyysinen työhyvinvointi

Fyysinen työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän fyysistä terveyttä, työkykyä ja turvallisia työolosuhteita. Työpaikan fyysinen työhyvinvointi koostuu esimerkiksi ergonomiasta, työympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta, sekä siitä että työ ei aiheuta liiallista fyysistä kuormitusta tai terveysriskejä. Jokaisella alalla fyysinen hyvinvointi on tärkeää, mutta sen painotus vaihtelee: toimistotyössä korostuvat ergonomiset työasennot, näyttöpäätetyön tauotus ja esimerkiksi hyvän työtuolin merkitys, kun taas vaikkapa rakennusalalla tai hoitotyössä fyysinen kuormitus voi olla suurta ja työturvallisuus (kuten suojavarusteet ja oikeat nosto- ja työtekniikat) on kriittistä.

Fyysiseen työhyvinvointiin kuuluu myös työntekijän oma terveys ja kunto. Hyvä yleiskunto ja terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan fyysisesti raskaitakin työpäiviä. Esimerkiksi riittävä unen saanti, monipuolinen ravinto ja liikunta ylläpitävät kehoa ja energiaa. Työpaikka voi tukea fyysistä hyvinvointia tarjoamalla ergonomiakartoituksia, liikuntaseteleitä tai mahdollistamalla taukojumppaa. Kun fyysiset perusasiat – kuten valaistus, melutaso, ilmanlaatu ja työvälineiden sopivuus – ovat kunnossa, työntekijän on helpompi keskittyä itse työhön eikä hänen kehonsa rasitu haitallisesti. Fyysinen hyvinvointi luo pohjan jaksamiselle: jos esimerkiksi selkä on kipeä huonon ergonomian takia tai jatkuva melu stressaa, se heikentää väistämättä myös psyykkistä jaksamista ajan mittaan.

Psyykkinen työhyvinvointi

Psyykkinen työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän henkistä hyvinvointia, mielen terveyttä ja kokemusta työn hallinnasta. Psyykkisesti hyvinvoiva työntekijä tuntee olonsa pääosin stressittömäksi, motivoituneeksi ja merkitykselliseksi työssään. Tähän osa-alueeseen kuuluvat esimerkiksi työn mielekkyys, mahdollisuus käyttää omia kykyjä ja osaamista työssä, selkeät tavoitteet ja roolit, sekä kohtuullinen työmäärä. Työ ei saisi kuormittaa henkisesti liikaa: liiallinen kiire, epäselvät odotukset tai jatkuvat keskeytykset voivat heikentää psyykkistä hyvinvointia. Työn hallinnan tunne on olennainen – kun työntekijä kokee voivansa vaikuttaa työpäivänsä kulkuun ja työtehtäviinsä (työn hallinta ja autonomia), se lisää motivaatiota ja vähentää haitallista stressiä.

Psyykkiseen hyvinvointiin työssä vaikuttavat myös palaute ja tunnustus. On tärkeää, että työntekijä kokee tulevansa arvostetuksi ja että hänen tekemällään työllä on merkitystä. Hyvä psyykkinen työhyvinvointi näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijällä on innostusta kehittää työtään ja oppia uutta. Mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen – kuten koulutuksiin pääsy, uudet haasteet ja uralla eteneminen – tukevat mielen hyvinvointia, koska ne lisäävät työn imua ja ehkäisevät leipääntymistä. Työn imu kuvaa tilaa, jossa ihminen on innostunut ja uppoutunut työhönsä positiivisella tavalla; tämä on psyykkisen työhyvinvoinnin huippu-ilmentymä.

Myös henkinen hyvinvointi ja arvot voidaan liittää tähän osa-alueeseen. Työ antaa enemmän, kun se koetaan merkitykselliseksi ja omien arvojen mukaiseksi. Jos työntekijä kokee tekevänsä jotain tärkeää ja saavansa aikaan tuloksia, se vahvistaa henkistä hyvinvointia. Esimerkiksi hoitoalalla monia kantaa tietoisuus työnsä yhteiskunnallisesta merkityksestä, kun taas vaikkapa IT-alalla joku voi arvostaa työnsä luovaa ongelmanratkaisua. Jokaisella on omat arvonsa ja tarpeensa; työhyvinvoinnin kannalta olennaista on, että työ pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin ainakin jollain tasolla.

Psyykkiseen työhyvinvointiin kuuluu myös stressin hallinta ja palautuminen. Kohtuullinen määrä haasteita voi olla motivoivaa, mutta jatkuva ylikuormitus on haitallista. Siksi työn tauotus, lomat ja se, ettei työaika veny kohtuuttomasti vapaa-ajan kustannuksella, ovat tärkeitä. Työn ja muun elämän tasapaino on suoraan yhteydessä mielen hyvinvointiin: jos työ tunkeutuu jatkuvasti vapaa-ajalle (esimerkiksi ajatusmyllynä, ylitöinä tai huonona omatuntontona tekemättömistä töistä), mieli ei ehdi palautua. Palautumisen merkitys on ratkaiseva – tutkimuksissa on todettu, että ylipitkät työviikot ja krooninen stressi lisäävät mm. masennusriskiä. Siksi työntekijän omaehtoisetkin keinot, kuten harrastukset, rentoutuminen ja riittävä uni, tukevat psyykkistä työhyvinvointia.

Sosiaalinen työhyvinvointi

Sosiaalinen työhyvinvointi viittaa työyhteisön ihmissuhteisiin, vuorovaikutukseen ja yhteishenkeen. Ihminen on sosiaalinen olento, ja hyvä työyhteisö voikin olla työssä jaksamisen kantava voima. Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu se, että työpaikalla vallitsee luottamus ja avoin kommunikaatio. Työntekijä tuntee kuuluvansa porukkaan ja tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Työtovereilta saa tarvittaessa apua ja tukea, ja onnistumisia juhlitaan yhdessä. Työyhteisön ilmapiiri on keskeinen tekijä: kannustava, oikeudenmukainen ja ystävällinen ilmapiiri edistää kaikkien hyvinvointia, kun taas kireä ja negatiivinen ilmapiiri nakertaa jaksamista nopeasti.

Johtamisella on suuri rooli sosiaalisessa työhyvinvoinnissa. Henkilöstön työhyvinvointi kukoistaa, kun esihenkilöt kohtelevat kaikkia oikeudenmukaisesti ja arvostaen. Hyvä johtaminen merkitsee muun muassa henkilöstön kuuntelemista, työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä rakentavan palautteen antamista. Työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää kokea, että heitä kohdellaan tasapuolisesti ja että he saavat ansaitsemaansa kiitosta hyvin tehdystä työstä. Palkitseminen suhteessa ponnisteluihin – oli se sitten sanallinen kiitos, palkankorotus tai uralla eteneminen – kuuluu oikeudenmukaiseen työelämään. Epäreiluus tai suosikkijärjestelmät horjuttavat työyhteisön luottamusta ja heikentävät sosiaalista hyvinvointia nopeasti.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä myös henkisen hyvinvoinnin osalta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työpaikoilla tulee puuttua työpaikkakiusaamiseenja häirintään jämäkästi. Kiusaaminen tai jatkuvat ristiriidat ovat myrkkyä sosiaaliselle työhyvinvoinnille ja ne kuormittavat henkisesti koko työyhteisöä. Avoin, läpinäkyvä keskustelukulttuuri auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä ja ristiriitoja. Kun työntekijät uskaltavat tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa, ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ennen kuin ne kärjistyvät.

Sosiaalinen hyvinvointi ulottuu myös työyhteisön ulkopuolelle verkostoihin ja asiakaskohtaamisiin. Esimerkiksi jos työ sisältää paljon asiakaspalvelua, työn henkinen kuormitus voi kasvaa, mutta samalla hyvät asiakaskohtaamiset voivat tuoda iloa ja merkitystä työhön. Samoin tiimin ulkopuoliset verkostot (toiset osastot, yhteistyökumppanit) vaikuttavat kokemukseen: onko yhteistyö sujuvaa vai kitkaista? Hyvä yhteistyö ja selkeät pelisäännöt eri toimijoiden välillä vähentävät sosiaalista kuormitusta.

Yhteenvetona, sosiaalinen työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työpaikalla vallitsee yhteisöllisyys, tuki ja luottamus. Ihmiset viihtyvät yhdessä töissä. Parhaimmillaan työyhteisö voi olla kuin toinen perhe – paikka, jossa jokainen kokee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta. Tällaisessa ympäristössä työntekijät jaksavat työssä paremmin, koska kukaan ei jää yksin haasteidensa kanssa.

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Työhyvinvointi ei synny tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät sekä työpaikalla että yksilön omassa elämässä. Osa näistä tekijöistä on myönteisiä voimavaroja, jotka tukevat hyvinvointia, ja osa voi olla kuormitustekijöitä, jotka heikentävät jaksamista. Seuraavassa on koottu keskeisiä tekijöitä, jotka joko edistävät tai haastavat työhyvinvointia:

• Työympäristö ja työolot: Fyysiset olosuhteet, kuten ergonomia, melutaso, lämpötila, ilmanlaatu ja työvälineet. Turvallinen ja terveellinen työympäristö on perusedellytys hyvinvoinnille. Esimerkiksi huono ilmanvaihto tai vaarallinen kone voi aiheuttaa terveysongelmia ja stressiä. Toisaalta siisti, viihtyisä työtila ja toimivat työvälineet tekevät työstä sujuvampaa ja miellyttävämpää.
• Työn vaatimukset ja kuormitus: Työhyvinvointiin vaikuttaa työn määrä ja vaativuus. Kohtuullinen, tekijänsä taidoille sopiva haaste on motivoivaa, mutta liian suuri työkuorma tai jatkuva kiire heikentää jaksamista. Myös työn luonne vaikuttaa: onko työ monotonista liukuhihnatyötä vai vaihtelevaa ja kiinnostavaa? Yksitoikkoinen työ saattaa tylsistyttää ja laskea henkistä virettä, kun taas liian vaativa työ ilman riittäviä resursseja voi johtaa ahdistavaan riittämättömyyden tunteeseen. Tärkeitä tekijöitä ovat myös työn selkeys – jokainen tarvitsee tietää roolinsa, tehtävänsä ja tavoitteensa. Epäselvät odotukset tai jatkuvat muutokset ilman kunnollista perehdytystä luovat helposti stressiä.
• Työn hallinta ja autonomia: Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on yksi voimakkaimmista työhyvinvoinnin ajureista. Kun työntekijä voi itse päättää joistakin työtehtäviinsä liittyvistä asioista, suunnitella aikataulujaan tai ehdottaa parannuksia työtapoihin, hän kokee työn mielekkäämmäksi. Autonomian puute – esimerkiksi liiallinen mikromanageeraus tai tiukat kontrollit – voi turhauttaa. Samaan kategoriaan kuuluu myös tunne oman työnsä merkityksestä: jos työntekijä ymmärtää miten hänen tekemänsä työ vaikuttaa kokonaisuuteen ja kokee sen tärkeäksi, se lisää sisäistä motivaatiota.
• Johtaminen ja organisaatiokulttuuri: Esihenkilöiden johtamistyyli ja yrityksen kulttuuri vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin. Tukevatko johto ja esimiehet työntekijöitä vai aiheuttavatko he turhaa painetta? Hyvä johtaminen on avointa, reilua ja ihmisläheistä. Esihenkilön tulisi antaa selkeät ohjeet, mutta myös kuunnella työntekijöitä ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon silloin kun mahdollista. Organisaatiokulttuuri tarkoittaa ”talon tapoja” – kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä siitä, miten meillä toimitaan. Kulttuuri, joka arvostaa hyvinvointia, näkyy esimerkiksi siinä, ettei ylitöitä pidetä sankaritekona, vaan normaali työaika riittää. Jos taas kulttuurissa vallitsee jatkuva kiireen ihannointi tai vaikkapa pelon ilmapiiri (työntekijät pelkäävät virheitä tai irtisanomisia), työhyvinvointi kärsii.
• Työyhteisö ja ihmissuhteet: Kuten edellisessä luvussa käsiteltiin, työpaikan sosiaalinen ilmapiiri on ratkaiseva tekijä. Yhteistyön sujuminen, kollegoiden tuki, tiimityön toimivuus ja oikeudenmukainen kohtelu vaikuttavat jaksamiseen. Yksinäisyys työpaikalla – joko konkreettisesti yksin työskennellessä tai henkisesti eristyneeksi itsensä kokemisena – on riski hyvinvoinnille. Erityisesti etätyön yleistyttyä on havaittu, että osa ihmisistä kärsii yksinäisyydestä ja tuen puutteesta. Siksi työpaikoilla on syytä kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, jopa virtuaalisesti, jotta kukaan ei jää yksin. Yhteenkuuluvuuden tunne toimii puskurina stressiä vastaan: jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu huoli puolikas huoli.
• Mahdollisuus kasvuun ja kehittymiseen: Työhyvinvointiin vaikuttaa se, kokeeko työntekijä voivansa oppia uutta ja edetä urallaan halutessaan. Työn imun kannalta on positiivista, että työ tarjoaa sopivasti haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Jos työ on jatkuvasti samanlaista ilman mitään vaihtelua tai mahdollisuutta kehittyä, motivaatio voi laskea. Toisaalta kaikki eivät tavoittele ylennystä – joillekin on tärkeämpää kehittyä oman alansa huippuosaajaksi tai ottaa uusia projekteja. Työnantajan kannattaa tarjota koulutusta, uusia tehtäväkiertoja tai projekteja, joissa työntekijät voivat hyödyntää kykyjään monipuolisesti. Se paitsi kehittää organisaation osaamista, myös lisää yksilön työtyytyväisyyttä.
• Palaute, tunnustus ja palkitseminen: Jokainen haluaa saada tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Myönteinen palaute antaa voimia jaksaa eteenpäin, kun taas jatkuva kritiikki tai työn tulosten jääminen huomaamatta nakertaa motivaatiota. Palkitseminen voi tarkoittaa sekä aineellista palkitsemista (palkkaus, bonukset, edut) että aineetonta (kiitos, huomionosoitukset, kehut tiimipalaverissa). Oikeudenmukainen palkkaus on osa työhyvinvointia vaikuttamalla kokemukseen arvostuksesta. Jos työntekijä kokee, että palkka tai kohtelu ei vastaa hänen panostustaan, turhautuminen voi kasvaa. Tärkeää onkin, että työpaikalla on selkeät ja reilut perusteet palkkaukselle ja muulle palkitsemiselle.
• Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Työhyvinvointi kärsii, jos työ valtaa elämän. Work-life balance eli työn ja yksityiselämän tasapaino on tekijä, joka korostuu erityisesti ruuhkavuosia elävillä tai muutoin kuormittavassa elämäntilanteessa olevilla työntekijöillä. Työpaikan suhtautuminen joustoihin vaikuttaa suoraan tähän tasapainoon. Voiko työntekijä esimerkiksi joustaa työajoissa, tehdä osittain etätyötä, saada tarvittaessa ylimääräisen vapaapäivän perheasioiden hoitoon? Organisaatiot, jotka tukevat työn ja perheen yhteensovittamista, edistävät merkittävästi henkilöstön hyvinvointia. Vastaavasti, jos työntekijä kokee syyllisyyttä jokaisesta poissaolosta tai koko työyhteisö elää jatkuvasti ylitöiden rytmissä, ei aikaa jää palautumiselle. Oma elämäntilanne – kuten pienten lasten hoito, ikääntyvät vanhemmat tai vaativa harrastus – voi tuoda paineita, jotka heijastuvat työssä jaksamiseen. Työn joustavuus auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa.
• Yksilön voimavarat ja terveydentila: Jokainen työntekijä on yksilö. Henkilökohtaiset ominaisuudet, elämäntilanne ja terveydentila vaikuttavat siihen, kuinka työssä jaksaa. Esimerkiksi jos työntekijällä on krooninen sairaus tai vaikkapa univaikeuksia, hänen kuormituksensietokykynsä voi olla hetkellisesti heikompi. Toisaalta hyvä fyysinen kunto tai vahva stressinsietokyky ovat voimavaroja, joiden avulla kestää paremmin työn paineita. Myös perhe- tai siviilielämän tapahtumat (kuten muutto, ero, vastoinkäymiset) voivat kuormittaa henkisesti, mikä saattaa heijastua jaksamiseen töissä. Ihannetilanteessa työpaikka ja esimiehet ottavat nämä asiat ymmärtävästi huomioon – esimerkiksi tarjoamalla joustoja tai keskustelumahdollisuuksia työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointi on siis osin myös yksilöllistä: sama työtilanne voi yhdelle olla erittäin stressaava ja toiselle innostava haaste, riippuen henkilön taidoista ja voimavaroista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ulottuvat aina työpaikan fyysisistä puitteista johtamiskäytäntöihin ja työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin asti. Kaikkia tekijöitä ei voi täysin kontrolloida, mutta niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa jollain tavalla. Tunnistamalla sekä voimavarat että kuormitustekijät työpaikka voi pyrkiä vahvistamaan edellä mainittuja myönteisiä asioita (kuten hyvää ilmapiiriä ja ergonomiaa) ja vähentämään haitallisia (kuten epävarmuutta, epäoikeudenmukaisuutta ja liiallista kuormitusta). Samoin jokainen työntekijä voi pohtia omaa tilannettaan: mitkä tekijät omassa työssä antavat energiaa ja mitkä vievät, ja voiko tilanteeseen vaikuttaa esimerkiksi puhumalla esihenkilön kanssa.

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Koska työhyvinvointi koostuu monista osa-alueista, sen edistäminen työpaikalla vaatii systemaattista ja jatkuvaa työtä. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, mutta modernissa käsityksessä tämä laajenee kattamaan myös henkisen hyvinvoinnin ja työn sujuvuuden. Henkilöstön työhyvinvointi tulisikin nostaa organisaation strategiseksi tavoitteeksi samalla tavalla kuin vaikkapa laatu tai asiakastyytyväisyys. Seuraavassa on keinoja, joilla työpaikat voivat parantaa työhyvinvointia ja tukea työntekijöiden jaksamista:

• Huolehdi selkeistä rooleista ja tavoitteista: Varmista, että jokainen työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten hänen työnsä tukee organisaation päämääriä. Epäselvyys synnyttää turhaa stressiä. Selkeät työnkuvat, vastuualueet ja realistiset tavoitteet luovat turvaa ja hallinnan tunnetta. Säännölliset tavoite- ja kehityskeskustelut esimiehen kanssa auttavat pitämään odotukset linjassa ja antavat mahdollisuuden palautteeseen puolin ja toisin.
• Pidä työkuorma kohtuullisena: Työn määrä ja vaativuus on mitoitettava oikein. Seuraa työtilannetta – esimerkiksi projekteja, ruuhkahuippuja ja ylitöiden kertymistä – ja puutu, jos yksittäisille ihmisille kasaantuu liikaa tehtävää. Työn priorisointi on tärkeää: auta työntekijöitä tunnistamaan, mitkä tehtävät ovat kiireisimpiä ja mitkä voivat odottaa. Tarvittaessa lisäresursointi (uusia tekijöitä, vuokratyövoimaa, harjoittelijoita) ruuhkahuipussa voi ehkäistä henkilöstön uupumista. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tarkoittaa myös, että uskalletaan sanoa joillekin asioille ”ei” – kaikkea ei voi teettää kerralla ilman, että laatu ja ihmiset kärsivät.
• Kehitä esihenkilötyötä ja johtamisosaamista: Esihenkilöt tarvitsevat tukea onnistuakseen henkilöstön hyvinvoinnin johtamisessa. Tarjoa esimiehille koulutusta hyvästä johtamisesta, vuorovaikutustaidoista ja esimerkiksi varhaisen tuen mallista (miten toimia, jos huomaa työntekijän kuormittuvan). Henkilöstön työhyvinvointi paranee, kun esihenkilöt osaavat kohdata alaisensa ihmisinä, eivät vain resurssina. Hyvä esihenkilö luo ilmapiirin, jossa on helppo puhua myös ongelmista. Johdon on tärkeä näyttää esimerkkiä: jos ylimmän johdon viesti on, että hyvinvointi on tärkeää, se valuu käytännön teoiksi kaikkialla organisaatiossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että johto itsekin pitää lomansa eikä lähetä sähköposteja keskellä yötä – viestien tasapainoisen työkulttuurin puolesta.
• Panosta työyhteisön ilmapiiriin: Yhteishenki ei synny itsestään, vaan sitä voi ja kannattaa rakentaa. Järjestä mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen: tiimipalavereita, virkistyspäiviä, kahvitaukoja yhdessä, joissa keskustellaan muutakin kuin vain työasioita. Näin ihmiset oppivat tuntemaan toisensa paremmin, mikä lisää luottamusta. Kouluta henkilöstöä hyviin vuorovaikutustaitoihin – esimerkiksi miten antaa rakentavaa palautetta työkaverille tai kuinka ratkoa erimielisyyksiä asiallisesti. Tee selväksi, että epäasiallista käytöstä (kiusaamista, syrjintää) ei hyväksytä ja luo toimivat menettelytavat niiden käsittelyyn. Kun työntekijät kokevat työpaikan henkisesti turvalliseksi, heidän työssäjaksaminen paranee. Hyvä ilmapiiri myös tarttuu: uudet työntekijät aistivat heti, millainen henki talossa on, ja hyvä henki auttaa heitäkin kotiutumaan osaksi porukkaa.
• Tukee työn ja vapaa-ajan tasapainoa: Työpaikka voi tehdä paljon auttaakseen työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Tarjoa joustoa työaikoihin, mahdollisuuksien mukaan etätyötä tai liukumia, jotta työntekijät voivat hoitaa myös henkilökohtaisia velvoitteitaan (kuten lasten viemistä hoitoon tai lääkärikäyntejä) sujuvammin. Kunnioita vapaa-aikaa: pyri välttämään työntekijöiden häiritsemistä vapaa-ajalla, älä odota sähköpostivastauksia iltaisin tai viikonloppuisin. Kannusta käyttämään lomat ja vapaat: lomalla olevan työntekijän pitää saada irrottautua työasioista. Jotkut organisaatiot ovat ottaneet käyttöön periaatteen, ettei sähköposteja lähetetä lomaileville, tai että lomilta palaaville annetaan rauhallinen aloitus (ei kokouksia heti ensimmäiselle päivälle). Tällaiset käytännöt viestivät, että henkilöstön hyvinvointi ja palautuminen todella otetaan vakavasti.
• Mahdollista vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus: Ihmiset sitoutuvat paremmin, kun he saavat olla mukana päätöksenteossa tai ainakin kuulluksi tärkeissä heitä koskevissa asioissa. Perusta esimerkiksi työhyvinvointityöryhmä tai pidä säännöllisesti henkilöstökyselyitä, joissa työntekijät voivat kertoa mielipiteensä työoloista, esimiestyöstä, kehityskohteista jne. Kun palautetta saadaan, käykää tulokset yhdessä läpi ja sopikaa konkreettisia toimenpiteitä niiden pohjalta. Näin työntekijät näkevät, että heidän äänensä johtaa muutoksiin. Avoin tiedonkulku on myös tärkeää: kerro organisaation tilanteesta, muutoksista ja tulevista hankkeista rehellisesti. Epätietoisuus ruokkii huhuja ja epävarmuutta, mikä heikentää hyvinvointia. Läpinäkyvyys ja osallistaminen sen sijaan luovat luottamusta ja yhteishenkeä.
• Tarjoa tukea ajoissa ja ennaltaehkäisevästi: Paraskaan työyhteisö ei poista kaikkia elämän tai työn kriisejä. Siksi on tärkeää, että työpaikalla on suunnitelma ja valmiudet tarjota apua kun tarve vaatii. Tee selväksi, että apua on saatavilla: esimerkiksi työterveyshuolto, työntekijöiden tukiohjelmat (EAP), mentorointi tai vaikkapa työpsykologin palvelut ovat suureksi avuksi ajoissa käytettynä. Ota käyttöön varhaisen tuen malli, jossa esihenkilöt seuraavat alaistensa hyvinvointia ja ottavat hienotunteisesti puheeksi, jos havaitsevat merkkejä uupumisesta (kuten toistuvia sairauspoissaoloja tai käyttäytymisen muutoksia). Tavoitteena on tarjota apua ennen kuin ongelmat kasautuvat suuriksi. Työpaikan kannattaa myös kannustaa terveellisiin elämäntapoihin: esimerkiksi järjestää liikuntatapahtumia, tarjota terveellistä lounasruokaa, järjestää mindfulness- tai stressinhallintakursseja halukkaille. Nämä eivät ole turhia ”pehmoilua”, vaan keinoja pitää työntekijät toimintakykyisinä ja motivoituneina.
• Seuraa ja mittaa hyvinvointia: Sanonta ”sitä saa mitä mittaa” pätee myös työhyvinvointiin. Ota käyttöön henkilöstökyselyjä, työilmapiirikartoituksia tai muita mittareita säännöllisesti. Niiden avulla voit tunnistaa trendejä: onko työhyvinvointi menossa parempaan vai huonompaan suuntaan? Onko jokin osa-alue (esim. palautteenanto, työtilojen melu tai esimiestyö) saanut toistuvasti heikkoja arvioita? Mittaamisen avulla voit kohdentaa toimenpiteet oikeisiin asioihin. Lisäksi mittaaminen itsessään viestii työntekijöille, että heidän hyvinvointiaan pidetään tärkeänä ja sitä halutaan parantaa. Muista kuitenkin, että pelkkä kysely ei riitä – tärkeämpää on reagoida tuloksiin ja viestiä, mitä niiden perusteella tehdään.

Tiivistetysti, työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla vaatii sekä johdon sitoutumista että arjen tekoja. Kulttuurin muutos vie aikaa, mutta pienilläkin askelilla on merkitystä. Ole johdonmukainen: jos hyvinvointia korostetaan juhlapuheissa, sen pitää näkyä myös arjen päätöksissä (kuten resursoinnissa ja työnjaossa). Työhyvinvointi ei ole projekti, joka valmistuu, vaan jatkuvaa parantamista vaativa prosessi – vähän kuin puutarhan hoitoa, jossa pitää kitkeä rikkaruohot (poistaa ongelmat) ja lannoittaa maaperää (vahvistaa hyvinvoinnin lähteitä) säännöllisesti. Palkintona on kukoistava työpaikka, jossa ihmiset todella jaksavat työssä ja haluavat antaa parastaan.

Oma työhyvinvointi – miten tukea jaksamista itse

Työhyvinvointi on yhteispeliä: työnantaja luo puitteet, mutta jokainen työntekijä voi myös omilla toimillaan vaikuttaa siihen, miten työ arjessa sujuu. Oma työhyvinvointi on asia, josta jokainen voi ja kannattaa ottaa vastuuta. Moni pohtii, miten edistää työhyvinvointia omassa arjessaan tai mitä tehdä, jos työssä tuntuu liian kuormittavalta. Seuraavassa on vinkkejä ja keinoja, joilla voit ylläpitää ja parantaa omaa jaksamistasi työssä:

• Huolehdi palautumisesta ja levosta: Varmista, että saat tarpeeksi unta ja vapaa-aikaa työn vastapainoksi. Ihmisen keho ja mieli tarvitsevat päivittäin taukoja. Pyri pitämään kiinni kohtuullisista työajoista – älä venytä työpäivää turhaan illan puolelle, jos se ei ole aivan välttämätöntä. Nuku riittävästi yösi, sillä uni on tärkein yksittäinen palautumiskeino aivoille. Muista myös mikrotauot työpäivän aikana: pieni jaloittelu, tauko silmien lepuuttamiseksi näyttöpäätteeltä tai parin minuutin hengitysharjoitus voivat katkaista stressikierteen ja virkistää oloasi. Palautumista edistää myös se, että työpäivän jälkeen tekee jotain ihan muuta mistä nauttii – olipa se liikuntaa, lukemista, musiikin kuuntelua tai ajanviettoa läheisten kanssa. Kun vapaa-ajalla mieli saa irtioton työasioista, seuraavana päivänä töihin on mukavampi palata.
• Pidä huolta fyysisestä kunnostasi: Työntekijän hyvinvointi kulkee käsi kädessä yleisen terveydentilan kanssa. Pyri liikkumaan säännöllisesti, edes pienissä pätkissä. Kaikki liikunta lasketaan: kävely portaita, venyttely tauoilla, jooga, pyöräily töihin – mikä sopii omaan elämääsi. Hyvä fyysinen kunto parantaa kestävyyttä myös henkisesti: stressinsietokyky on parempi, kun peruskunta on kunnossa. Huolehdi myös terveellisestä ravinnosta työpäivän aikana. Syö lounas – mieluiten jotain ravitsevaa – ja pidä tarvittaessa pieni välipalahetki, jotta verensokeri ei pääse laskemaan liikaa (mikä voi aiheuttaa uupumusta ja heikentää keskittymistä). Muista ergonomia omalta osaltasi: säädä tuoli ja näyttö oikealle korkeudelle, vaihtele työasentoja (jos mahdollista, vaihda välillä seisomaan tai tee hetki töitä eri tilassa). Pienetkin teot, kuten ranteiden pyörittely tai hartioiden venytys säännöllisesti, ehkäisevät fyysisiä rasitusvaivoja.
• Rajoita työn imu vapaa-ajalla: Vaikka työhyvinvointi on tavoiteltavaa, joskus paradoksaalisesti työn imussa oleva innostunut työntekijäkin voi kuormittua, jos hän ei malta irrottautua työstä. Tunnista omat rajasi. Jos huomaat ajattelevasi työasioita vielä nukkumaan mennessäsi tai jatkuvasti tarkistavasi sähköpostia kotona, yritä tietoisesti laittaa ”työmoodi” tauolle vapaa-ajalla. Voit esimerkiksi sopia itsesi kanssa, että tietyn kellonajan jälkeen et enää vastaa työviesteihin, tai jätät työkännykän laukkuun viikonlopuksi. Nykyajan teknologia tekee meistä helposti jatkuvasti tavoitettavia, mutta harvalla alalla on asioita, jotka eivät voisi odottaa aamuun. Opettele olemaan itsellesi lempeä ja antamaan luvan palautua – se ei ole laiskuutta vaan viisautta pitkällä tähtäimellä.
• Käytä työterveyden ja tukipalveluiden apua: Jos tunnet olevasi stressaantunut, uupunut tai muuten huolissasi jaksamisestasi, älä epäröi hakea apua. Työterveyshuolto on olemassa sinua varten, ei vain sairauslomia varten vaan myös ennaltaehkäisevänä tukena. Voit varata ajan työterveyspsykologille keskustellaksesi kuormituksesta tai vaikka saadaksesi vinkkejä ajanhallintaan. Monilla työpaikoilla on käytössä myös työntekijöiden tukilinjoja, hyvinvointivalmennuksia tai mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti esimerkiksi mentorin tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Avun hakeminen ei ole heikkouden merkki – päinvastoin, se on rohkeutta tunnistaa oma tilanne ja toimia ajoissa. Usein jo se, että puhuu ääneen omasta väsymyksestään esimiehelle tai kollegalle, voi keventää taakkaa ja johtaa ratkaisujen löytymiseen (esimerkiksi työn tilapäiseen keventämiseen tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn).
• Kehitä ajanhallinta- ja organisointitaitoja: Oman työn suunnittelu ja priorisointi ovat taitoja, jotka kehittyvät harjoittelemalla. Hyvä ajanhallinta voi vähentää stressiä merkittävästi. Kokeile esimerkiksi työpäivän alussa laatia realistinen ”to do” -lista ja merkitse kalenteriin myös tauot sekä keskittymistä vaativille tehtäville rauhalliset työskentelyjaksot. Opettele tunnistamaan, mitkä tehtävät ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä voivat odottaa – kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä kerralla. Delegoi, jos mahdollista, ja sano tarvittaessa ei uusille tehtäville, jos oma työpöytä on jo täynnä (tai neuvottele, mikä muu tehtävä siirtyy, jos uusi kiireellinen juttu tulee tilalle). Pienetkin keinot, kuten sähköpostin vilkuilun rajoittaminen esimerkiksi tasatunnein jatkuvan reaaliaikaisen seuraamisen sijaan, voivat parantaa keskittymistasi ja vähentää kuormitusta. Myös taukojen varaaminen kalenteriin (ja niistä kiinni pitäminen) on osa ajanhallintaa – se varmistaa, ettet aja itseäsi huomaamatta äärirajoille.
• Vaali positiivista asennetta ja ihmissuhteita työssä: Työpäivän mittaan mielialat vaihtelevat, mutta pitkällä aikavälillä myönteinen asenne auttaa jaksamaan. Yritä suhtautua rakentavasti eteen tuleviin ongelmiin: näe ne haasteina, joista voi oppia, eikä ylitsepääsemättöminä esteinä. Huomaa onnistumiset – niin omasi kuin kollegoiden – ja anna itsellesi tunnustusta hyvästä työstä. Kiitä työtovereita avusta ja tuesta, ja pyri antamaan enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta ympärillesi. Hyvä kierre ruokkii itseään: kun levität positiivisuutta, todennäköisesti sitä myös palaa sinulle takaisin. Panosta myös työpaikan ihmissuhteisiin: tutustu kollegoihisi, osallistu yhteisiin kahvitaukoihin tai epävirallisiin jutusteluihin, jos sellaisia on. Kun tunnet ihmiset paremmin, kynnys pyytää apua tai puhua mieltä painavista asioista madaltuu. Muista, ettet ole yksin – työyhteisö on tukiverkko. Yhdessä iloitseminen ja yhdessä vaikeidenkin hetkien jakaminen keventää kuormaa huomattavasti.
• Tunnista hälytysmerkit ja reagoi ajoissa: Oman kehon ja mielen kuuntelu on tärkeä taito. Jos huomaat jatkuvasti olevasi uupunut, unohtelevasi asioita, sydämesi tykyttävän stressistä tai vaikkapa töihin lähtemisen ahdistavan aamuisin, pysähdy hetkeksi. Nuo voivat olla merkkejä siitä, että kuormitusta on liikaa. Älä odota liian kauan toivoen asioiden itsestään paranevan, vaan ota asia puheeksi – joko kotona läheisten kanssa tai työpaikalla esimiehen kanssa. Mitä aiemmin tilanteeseen puututaan, sitä helpommin pieni korjausliike riittää. Voit yrittää listata, mitkä tekijät eniten painavat mieltäsi: Onko työmäärä kasvanut? Onko jokin tietty projekti erityisen kuormittava? Oletko laiminlyönyt liikuntaa tai unta viime aikoina? Kun syitä alkaa hahmottaa, on myös helpompi löytää ratkaisuja. Joskus kyse voi olla vain tilapäisestä piikistä työkuormassa, joka helpottaa pian – mutta jos kuormitus on kroonista, tarvitaan muutoksia. Sinulla on oikeus voida hyvin työssä; muista, että työssä jaksaminen ei ole sinusta itsestäsi irti oleva asia, vaan siihen saa ja pitää hakea tukea, jos se on koetuksella.

Lopuksi, oman työhyvinvoinnin vaaliminen ei tarkoita, että vastuu hyvinvoinnistasi olisi yksin sinulla – se on jaettu vastuu työnantajan kanssa. Mutta omilla elintavoillasi, asenteellasi ja valinnoillasi voit merkittävästi parantaa arjen sujuvuutta. Pienet teot päivittäin kasaantuvat isoksi vaikutukseksi. Kuuntele itseäsi, uskalla tarvittaessa höllätä tahtia ja muista, että työ on vain yksi osa elämää. Kun pidät huolta itsestäsi, jaksat pitää paremmin huolta myös työstäsi.

Yhteenveto

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen muodostavat perustan kestävälle ja mielekkäälle työuralle. Tämä artikkeli tarkasteli, mitä työhyvinvointi on, mistä tekijöistä se koostuu ja miten sitä voidaan parantaa kaikilla aloilla. Keskeistä on ymmärtää, että työhyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus: fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät lomittuvat siinä. Hyvä ergonomia, turvallisuus ja terveys luovat pohjan, jota täydentävät mielekäs työ, kohtuullinen kuormitus, mahdollisuus vaikuttaa sekä myönteinen työilmapiiri ja oikeudenmukainen kohtelu. Kun nämä työhyvinvoinnin osa-alueet ovat tasapainossa, työntekijä jaksaa työssä paremmin ja kokee työnsä palkitsevaksi.

Työhyvinvoinnin vaaliminen on jatkuva prosessi, joka vaatii huomiota niin organisaation johdolta kuin jokaiselta työntekijältä itseltään. Työpaikoilla on tärkeää rakentaa kulttuuria, joka tukee hyvinvointia: huolehditaan resursseista, kuunnellaan henkilöstöä, ratkotaan ongelmia yhdessä ja iloitaan onnistumisista. Samalla jokainen voi arjessaan tehdä pieniä tekoja oman jaksamisensa tueksi – levätä riittävästi, pyytää apua ajoissa ja olla itsekin tukena muille.

Inspiroivaa on muistaa, että työhyvinvointi ei ole vain ongelmien ehkäisyä, vaan parhaimmillaan se tarkoittaa kukoistavaa työelämää. Kun työpaikalla voidaan hyvin, syntyy luovuutta, innovaatioita ja aitoa työn iloa. Työ ei ole pelkkä suoritus, vaan merkityksellinen osa elämää, joka antaa yhtä paljon kuin ottaa. Henkilöstön hyvinvointi on organisaation arvokkain pääoma – panostus siihen näkyy suoraan parempina tuloksina ja inhimillisesti rikkaampana arkena.

Pidetään siis huolta sekä itsestämme että toisistamme työpaikoilla. Työhyvinvoinnin eteen tehty työ kantaa hedelmää: se näkyy jaksamisena, onnistumisina ja myönteisenä tekemisen meininkinä kaikilla aloilla. Jokainen meistä ansaitsee voida hyvin työssään ja lähteä töistä kotiin hyvillä mielin.

Disclaimer: Tämä artikkeli on yleisluontoinen tietopaketti työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Se ei korvaa ammattilaisten neuvoja yksittäisissä työterveyteen tai työolosuhteisiin liittyvissä ongelmissa. Jokainen työpaikka ja tilanne on yksilöllinen – tarvittaessa käänny työterveyshuollon, työsuojelun tai muun asiantuntijan puoleen saadaksesi juuri omaan tilanteeseesi sopivia neuvoja.