Sosionomikoulutus (sosionomi AMK) valmistaa opiskelijoita laaja-alaiseen sosiaalialan asiantuntijatyöhön. Sosionomin tutkinnon suorittanut (210 opintopistettä, 3,5 vuotta) saa valmiudet edistää erilaisten ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä muuttuvassa yhteiskunnassa. Sosionomi edustaa työssään inhimillisyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukien ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Tässä artikkelissa perehdymme syvällisesti siihen, mikä on sosionomi, millainen sosionomin tutkinto ja koulutus on, miten opinnot voidaan suorittaa (myös monimuoto- tai verkko-opinnoissa), mitä sosionomin työtehtävät ovat ja miten esimerkiksi lähihoitajasta sosionomiksi siirtyminen onnistuu. Artikkeli keskittyy erityisesti Suomen ammattikorkeakouluissa suoritettavaan sosionomi (AMK) -tutkintoon ja sivuaa myös Tampereen (TAMK) sosionomikoulutusta.
Mikä on sosionomi (AMK)?
Sosionomi (AMK) on sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto, jonka suorittanut henkilö toimii sosiaalihuollon asiantuntijatehtävissä eri ikäisten ja taustaisten ihmisten parissa. Sosionomin työtehtävät ovat erittäin monipuolisia, ja tutkinnon suorittaneet sijoittuvat laajasti sosiaalialan eri tehtäviin. Yleisimpiä sosionomin työalueita ovat esimerkiksi sosiaaliohjaus, varhaiskasvatus ja lastensuojelu sekä erilaiset hankkeet ja järjestötyö. Käytännössä sosionomi toimii ihmisläheisessä ohjaus- ja kasvatustyössä auttaen ihmisiä selviytymään arjestaan, kehittämään elämänhallintaansa ja osallistumaan yhteiskuntaan. Sosionomin tavoitteena on vahvistaa asiakkaidensa hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Sosionomin koulutus painottaa eettisesti kestävää työotetta ja asiakaslähtöisyyttä. Opintojen aikana kehittyy ymmärrys sosiaalialan ilmiöistä, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnallisista rakenteista, jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Sosionomi osaa soveltaa esimerkiksi sosiaalipedagogiikkaa, vuorovaikutus- ja ohjausmenetelmiä sekä palveluohjausta erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden auttamiseksi. Työssä korostuvat luovuus, ongelmanratkaisutaidot ja kyky toimia moniammatillisissa verkostoissa. Sosionomin rooli voi vaihdella ennaltaehkäisevästä neuvontatyöstä vaativiin asiakaskohtaisiin kriisitilanteisiin – aina läsnä ovat ammatillinen empatia ja eettiset periaatteet. Lisäksi sosionomit kehittävät työelämän käytäntöjä ja palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa, mikä edellyttää tutkivaa ja kehittävää työotetta.
Sosionomin työtehtävät ja työllistyminen
Sosionomin työkenttä ulottuu julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille monenlaisiin toimintaympäristöihin. Sosionomi voi työskennellä esimerkiksi seuraavissa ympäristöissä ja tehtävissä:
- Varhaiskasvatus: Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa lasten kasvatuksen ja perheiden tuen tehtävissä (uusi rooli varhaiskasvatuksen sosionomi päiväkotien monialaisissa tiimeissä).
- Koulun oppilashuolto: Koulukuraattorina perus- tai toisella asteella, tukien oppilaiden hyvinvointia ja yhteistyötä kodin kanssa.
- Lastensuojelu: Sijaishuollon yksiköissä (esim. lastenkodissa) tai avohuollon perhetyössä lasten, nuorten ja perheiden parissa.
- Nuorisotyö: Erilaisissa nuorisotyön ohjaus- ja kasvatustehtävissä, nuorten tukipalveluissa ja vapaa-ajan toiminnassa.
- Vanhustyö: Ikäihmisten palvelutaloissa, kotihoidossa tai päivätoiminnassa edistämässä iäkkäiden hyvinvointia ja osallisuutta.
- Vammaistyö: Työskentely kehitysvammaisten ja vammautuneiden henkilöiden parissa asumispalveluissa, työ- ja päivätoiminnassa tai henkilökohtaisena ohjaajana.
- Mielenterveys- ja päihdetyö: Kuntoutus- ja tukipalveluissa mielenterveysasiakkaiden tai päihdeongelmista toipuvien parissa.
- Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus: Kuntien aikuissosiaalityön yksiköissä esimerkiksi sosiaaliohjaajana tukien asiakkaita arjen haasteissa, palveluiden koordinoinnissa ja esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien tai asunnottomien auttamisessa.
- Järjestöt ja hankkeet: Sosiaalialan järjestöjen projekteissa, kehittämishankkeissa ja yhdistyksissä, joissa sosionomin osaamista hyödynnetään esimerkiksi projektityöntekijänä.
- Johtamis- ja esimiestehtävät: Kokemuksen myötä sosionomi voi edetä esimiestehtäviin sosiaalialan organisaatioissa, esimerkiksi päiväkodin johtajaksi tai palveluyksikön esihenkilöksi.
Sosionomin tavallisimpia ammattinimikkeitä ovatkin ohjaaja (esimerkiksi lastensuojelulaitoksen ohjaaja, asumispalveluyksikön ohjaaja tai kuntouttava ohjaaja), sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä sekä varhaiskasvatuksessa päiväkodin sosionomi tai johtaja. Työpaikkoja löytyy muun muassa kuntien sosiaalitoimesta, kouluista, sairaaloista (esim. sosiaalityön tukena osastoilla), nuoriso- ja päihdeklinikoilta, vammaispalveluista, järjestöistä ja yksityisistä palvelukodeista. Sosionomeilla on myös mahdollisuus toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä tuottaen sosiaalialan palveluja.
Työllistymisnäkymät sosionomeille ovat varsin hyvät, sillä sosiaalialan osaajia tarvitaan laajasti. Sosionomikoulutus tarjoaa laajat valmiudet, joilla voi sijoittua hyvin erilaisiin tehtäviin ja myös joustavasti vaihtaa työtehtäviä uran edetessä. Väestön ikääntyminen, varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeet ja sosiaalipalvelujen kysyntä pitävät huolta siitä, että sosionomeille riittää töitä niin kaupungeissa kuin pienemmillä paikkakunnillakin. Moni sosionomi työllistyy valmistuttuaan heti harjoittelupaikkaansa tai muuhun verkostojen kautta auenneeseen tehtävään. Alan palkkaus sijoittuu usein noin 2500–3000 € kuukausitasolle (vaihdellen tehtävän ja kokemuksen mukaan), ja uralla eteneminen esimerkiksi johtotehtäviin tai jatkokouluttautuminen (esim. YAMK-tutkinto tai yliopiston maisteri) voivat parantaa ansiotasoa.
Sosionomin tutkinto ja opinnot (AMK)
Sosionomin koulutus ammattikorkeakoulussa on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja kestää tyypillisesti 3,5 vuotta kokopäiväisinä opintoina. Tutkintonimike on Sosionomi (AMK). Koulutus koostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, valinnaisista syventävistä opinnoista, harjoitteluista sekä opinnäytetyöstä. Opintojen aikana yhdistyvät teoreettinen oppiminen ja käytännön harjoittelu, mikä takaa työelämälähtöisen pätevyyden valmistuvalle sosionomille.
Opintojen rakenne: Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana keskitytään sosiaalialan perusvalmiuksiin – opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalialan työn yhteiskunnalliset tehtävät ja alan eettisen perustan. Tällöin käsitellään esimerkiksi sosiaalialan historiaa ja arvoja, palvelujärjestelmän perusteita, vuorovaikutustaitoja sekä asiakastyön menetelmiä. Toisena vuonna syvennetään osaamista tarkastelemalla sosiaalialan ilmiöitä (kuten syrjäytyminen, monikulttuurisuus, lapsiperheiden hyvinvointi) ja perehdytään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä lainsäädäntöön. Samalla opiskelija alkaa suuntautua itseään kiinnostaville erikoistumisalueille valinnaisten ammattiopintojen kautta. Opintoihin kuuluu myös yhä vaativampia asiakastyön harjoituksia ja ensimmäisiä työharjoittelujaksoja, joiden myötä teoreettinen osaaminen syvenee käytännön kokemuksella.
Kolmannen vuoden teemoja ovat yleensä tutkiva kehittäminen ja monialainen yhteistyö. Opiskelija oppii hyödyntämään tutkimustietoa ja kehittämään uusia toimintatapoja työelämässä sekä harjaantuu työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaamisessa. Monet ammattikorkeakoulut toteuttavat projektikursseja, joissa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat kehittämishankkeita yhteistyössä työelämän kanssa. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat voivat hakea erityiselle Proakatemian yrittäjyyspolulle, jossa opiskellaan tiimiyrittäjyyttä monialaisessa ryhmässä (yhdessä esimerkiksi fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa) valmentajan johdolla. Tällainen vaihtoehtoinen tapa suorittaa opintoja kehittää erityisesti liikeidea- ja tiimityötaitoja sosiaalialan yrittäjyyden näkökulmasta, kuitenkaan unohtamatta varsinaisen tutkinnon osaamistavoitteita.
Neljäs opiskeluvuosi painottuu usein ammatilliseen kehittymiseen ja viimeistelyyn. Opintojen loppuvaiheessa suoritetaan laajempia harjoitteluja, jotka voivat sisältää esimiestyön harjoittelua tai muuta syventävää työelämäjaksoa omalla kiinnostusalueella. Viimeisenä opiskeluvuotena opiskelija tekee myös opinnäytetyön. Opinnäytetyö on tyypillisesti työelämälähtöinen kehittämis- tai tutkimustehtävä, jossa opiskelija syventyy johonkin sosiaalialan aiheeseen ja osoittaa valmiutensa soveltaa oppimaansa käytäntöön. Opinnäytetyöprosessin myötä opiskelijan valmiudet tutkivaan ja kehittävään työotteeseen varmistuvat.
Harjoittelut muodostavat merkittävän osan sosionomin koulutuksesta. Tutkintoon sisältyy yleensä noin 45 opintopisteen edestä ohjattua harjoittelua, mikä vastaa yhteensä noin 30 työviikkoa käytännön työtä. Harjoittelujaksot sijoittuvat opintojen eri vaiheisiin: aluksi havainnoidaan ja tutustutaan asiakastyöhön, myöhemmin tehdään itsenäisempiä työtehtäviä vaativammissa ympäristöissä. Harjoittelut suoritetaan esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, perhetyön yksiköissä, lastensuojelussa, vammaispalveluissa, vanhusten palveluissa, päihdekuntoutuksessa tai muissa sosiaalialan toimintayksiköissä – opiskelijan omien kiinnostusten ja suuntautumisen mukaan. Osa harjoitteluista on mahdollista tehdä myös ulkomailla vaihtona, mikä kehittää kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa. Harjoittelun avulla opiskelija verkostoituu ja saa arvokasta työkokemusta, ja moni työllistyykin valmistuessaan juuri harjoittelupaikkaansa.
Opetustavat: Sosionomiopinnoissa teoria ja käytäntö vuorottelevat mielekkäästi. Perinteisten luentojen ja tenttien lisäksi oppiminen tapahtuu paljon ryhmätöinä, projekteina, seminaareina ja simulaatioharjoituksina. Opiskelijat harjoittelevat esimerkiksi asiakastilanteita simulaatio-ympäristöissä tai toteuttavat ohjattuja toimintatuokioita eri kohderyhmille. Erään sosionomiopiskelijan mukaan opinnot ovatkin olleet yllättävän monipuolisia: “Luulin, että opiskelu tulee olemaan pelkästään hankalan teorian pänttäämistä. Kuinka väärässä olinkaan! Asiat eivät ole olleet niin vaikeita kuin ajattelin ja monipuoliset sekä joustavat opetustyylit ovat tuoneet mielenkiintoa opintoihin. Olemme mm. harjoitelleet simulaatiossa asiakastilanteita sekä käyneet pitämässä vammaisten päivätoiminnassa tuokion ja ikääntyneiden yhdistyksessä makramee-iltapäivän.” Näin käytännönläheiset opetusmenetelmät auttavat yhdistämään teorian todellisiin tilanteisiin ja pitävät motivaation yllä.
Sosionomin suuntautumisvaihtoehdot
Sosionomikoulutuksessa on yleensä mahdollisuus suuntautua tai erikoistua itseä kiinnostaviin osa-alueisiin valinnaisten opintojen kautta. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opintojen loppuvaiheessa on tarjolla valinnaisia syventäviä opintojaksoja, joista opiskelija voi valita omaan kiinnostukseensa sopivia kokonaisuuksia (tyypillisesti esimerkiksi 20–30 opintopisteen edestä). Vaihtoehtoisten syventävien opintojen tarjottimelta voi löytää erilaisia teemapaketteja. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen valinnaisissa on ollut tarjolla opintojaksoja seuraavista teemoista:
- Aikuissosiaalityö ja palveluohjaus (esim. aikuisten sosiaalipalvelut, pitkään työttömänä olleiden tukeminen)
- Erityiskasvatus ja neuropsykiatria (esim. työskentely neurokirjon lasten ja nuorten parissa)
- Lastensuojelun avo- ja sijaishuolto (perhetyö, sijaisperheiden tukeminen, lasten ja nuorten sijoituspalvelut)
- Varhaiskasvatus ja perhetyö (lasten varhaiskasvatuksen erityiskysymykset, monikulttuurinen varhaiskasvatus, vanhempien ohjaus)
- Päihde- ja mielenterveystyö (päihdekuntoutuksen menetelmät, mielenterveyden edistäminen)
Opiskelija valitsee tarjolla olevista syventävistä opinnoista yleensä muutaman opintojakson (esimerkiksi neljä 5 opintopisteen laajuista kurssia), jotka syventävät osaamista halutulla erikoisalalla. Kaikki eivät välttämättä mahdu ensisijaisesti toivomilleen erikoistumiskursseille, jos ryhmäkoot ovat rajattuja, mutta valinnanvaraa pyritään tarjoamaan runsaasti eri osa-alueilta. Suuntautumisopinnot antavat mahdollisuuden profiloitua työmarkkinoilla tietyn asiakasryhmän tai työn osa-alueen asiantuntijaksi.
Yksi suosittu erikoistumisalue on varhaiskasvatus. Monissa ammattikorkeakouluissa sosionomiopiskelija voi valinnoillaan hankkia pätevyyden toimia varhaiskasvatuksen sosionomina. Tämä edellyttää tiettyjen varhaiskasvatuksen sisältöjen valitsemista syventäviksi opinnoiksi, harjoittelujen suorittamista varhaiskasvatuksen kentällä sekä opinnäytetyön tekemistä aiheen parista. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot (vähintään 60 op) tuottavat kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuslain mukaisissa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen sosionomi toimii päiväkodissa osana kasvatushenkilöstöä painottaen erityisesti perheiden tukea ja sosiaalihuollon näkökulmaa varhaiskasvatuksessa.
Muita tyypillisiä suuntautumispolkuja voivat olla esimerkiksi lastensuojelu, nuorisotyö, vammaistyö, kuntouttava toiminta, päihdetyö tai monikulttuurisuustyö. Joissakin oppilaitoksissa on myös mahdollista painottaa johtamista ja hallintoa, mikä voi valmistaa opiskelijaa esimiestehtäviin, tai vaikkapa kriisityötä ja sosiaalityön erityisaloja. Suuntautumisopinnoilla sosionomiopiskelija voi muokata tutkinnostaan omia uratavoitteitaan tukevan.
Sosionomikoulutus Tampereella (TAMK)
Tampereella sosionomeja kouluttaa Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), joka on osa Tampereen korkeakouluyhteisöä. TAMKin sosionomi (AMK) -tutkinto-ohjelma noudattelee pitkälti yllä kuvattua rakennetta: laajuus on 210 op ja kesto 3,5 vuotta, ja tutkintonimike on Sosionomi (AMK). Opinnot voi suorittaa päivätoteutuksena (kokopäiväopiskelu arkipäivisin) Tampereen pääkampuksella tai vaihtoehtoisesti monimuotototeutuksena. TAMKissa on tarjolla monimuotoinen sosionomikoulutus erityisesti varhaiskasvatukseen suuntautuen, ja tiettyihin monimuotokoulutuksiin on rajattu pohjakoulutusvaatimus (esimerkiksi alan aiempi tutkinto) hakijoille – näin varmistetaan, että monimuoto-opiskelijoilla on perustiedot ja -taidot, jolloin opintoja voidaan vauhdittaa. Monimuoto-opinnot TAMKissa mahdollistavat opintojen suorittamisen joustavammin esimerkiksi työn ohella, ja niissä hyödynnetään paljon verkko-opetusta (lähipäiviä on harvemmin).
Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa on omaleimaisia piirteitä. Kuten aiemmin mainittiin, TAMK tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden suuntautua varhaiskasvatuksen sosionomiksi, mikä edellyttää laajempaa (vähintään 60 op) varhaiskasvatuksen opintokokonaisuutta. Tämä varmistaa valmistuville kelpoisuuden työskennellä päivähoidossa sosionomina. Lisäksi TAMKissa on ainutlaatuinen Proakatemia-opintopolku, jossa sosionomiopiskelijat voivat kolmantena vuonna erikoistua hyvinvointiyrittäjyyteen. Proakatemiassa opiskelu tapahtuu tiimeissä yhdessä muiden alojen opiskelijoiden (kuten fysioterapeuttien) kanssa, valmentajan ohjauksessa, ja oppiminen on hyvin käytännönläheistä liiketoiminnan kehittämistä. Tämä antaa sosionomiopiskelijoille yrittäjyystaitoja ja valmiuksia mahdollisesti perustaa oma sosiaalialan yritys tai toimia kehittämishankkeissa valmistumisen jälkeen.
Tampere sosionomiopiskelijan näkökulmasta on erinomainen opiskelukaupunki. TAMKin sosionomiopintoja suoritetaan pääosin TAMKin pääkampuksella Kaupissa, muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Tampere on Suomen suurimpia opiskelijakaupunkeja: yli 240 000 asukkaasta joka kuudes on opiskelija, mikä luo vireän ja nuorekkaan ilmapiirin. Tampereella opiskelijoille on tarjolla monipuolisesti harjoittelumahdollisuuksia paikallisissa sosiaalialan organisaatioissa, kuten Tampereen kaupungin sosiaalipalveluissa, Pirkanmaan hyvinvointialueen toimipisteissä, lukuisissa päiväkodeissa, kouluissa, järjestöissä ja sairaaloissa. Lisäksi Tampereen yliopiston sosiaalityön koulutus (josta lisää alla) sijaitsee samassa kaupungissa, mikä mahdollistaa yhteistyötä ja jatko-opintomahdollisuuksia. Valmistuttuaan TAMKista sosionomit työllistyvät Pirkanmaan alueella hyvin; Tampereen seudulla on tarvetta esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomeille, lastensuojelun ohjaajille ja vanhustyön tekijöille.
Sosionomi (AMK) vai yliopisto – mitä eroa?
Usein kysytään, miten sosionomikoulutus ammattikorkeakoulussa vertautuu yliopiston tarjoamaan sosiaalialan koulutukseen. Keskeinen ero on se, että sosionomi (AMK) on ammattikorkeakoulututkinto, kun taas varsinainen sosiaalityöntekijä on laillistettu korkeakoulutettu ammattihenkilö, joka on suorittanut yliopistossa maisteritasoisen tutkinnon (yleensä yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiaalityö). Sosionomista ja sosiaalityöntekijästä käytetään joskus arkikielessä samoja nimityksiä, mutta heidän koulutustaustansa ja työroolinsa eroavat.
Sosionomin ja sosiaalityöntekijän työnkuvissa on päällekkäisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. Sosiaalityöntekijälläon viranomaisvastuu esimerkiksi lastensuojelussa, eli hän tekee päätöksiä palveluista ja toimii asiakkaan asioista vastaavana työntekijänä. Sosiaalityöntekijät työskentelevät usein vaativissa asiantuntijatehtävissä kuten kuntien sosiaalityön tiimeissä (esimerkiksi lasten suojelun sosiaalityöntekijänä, aikuissosiaalityössä, sairaalasosiaalityössä tai perheneuvoloissa). Sosionomi (AMK) taas toimii käytännönläheisemmissä ohjaus- ja asiakastyön tehtävissä, esimerkiksi sosiaaliohjaajana, ohjaajana lastensuojelulaitoksessa tai perhetyöntekijänä – usein niin, että sosionomi toteuttaa asiakkaan kanssa sovittuja tukitoimia ja ohjaa arjessa, kun taas sosiaalityöntekijä johtaa prosessia ja tekee päätökset. Ammattikorkeakoulusta valmistunut sosionomi ei ole automaattisesti laillistettu sosiaalityöntekijä, eikä voi sellaisen nimikkeellä toimia ilman yliopistotutkintoa. Sosionomi toimii usein ohjaaja-nimikkeellä, kun sosiaalityöntekijä on viranomainen. Sosiaalityöntekijöillä on näin ollen laajempi virkavastuu ja päätäntävalta asiakastyössä, ja heidän koulutukseensa sisältyy enemmän tutkimuksellista ja teoreettista syvyyttä sosiaalitieteissä.
Käytännössä sosionomit ja sosiaalityöntekijät tekevät paljon yhteistyötä sosiaalialan työpaikoilla. Esimerkiksi kunnan lastensuojelussa yhtä perhettä voi tukea tiimi, jossa sosiaalityöntekijä johtaa asiakkuutta ja tekee päätökset, ja sosionomi toimii perheen kanssa arjessa sosiaaliohjaajana toteuttaen sovittuja tukitoimia. Monissa tehtävissä – kuten vaikkapa koulukuraattorina – voi toimia joko sosionomi tai sosiaalityöntekijä taustakoulutuksena, mutta joihinkin virkoihin (kuten kunnan sosiaalityöntekijän virka) vaaditaan lain mukaan nimenomaan sosiaalityöntekijän pätevyys.
On hyvä huomata, että sosionomitutkinnon suorittaneet voivat halutessaan täydentää opintojaan myös yliopistossa. Joissakin tapauksissa sosionomi (AMK) -taustainen henkilö voi hakeutua yliopistoon suorittamaan vaikkapa maisteriohjelman sosiaalityössä (usein tämä vaatii erillisiä siltaopintoja tai kandidaatin tutkinnon suorittamista sosiaalitieteissä ennen maisterivaihetta). Tällöin sosionomi voi myöhemmin saada myös sosiaalityöntekijän pätevyyden. Toisaalta sosionomi (AMK) voi jatkokouluttautua myös ammattikorkeakoulun puolella suorittamalla ylemmän AMK-tutkinnon (YAMK, esimerkiksi sosiaalialan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto), joka syventää asiantuntijuutta mutta ei tuota sosiaalityöntekijän laillistusta.
Yhteenvetona: sosionomikoulutus antaa käytännönläheiset valmiudet sosiaalialan asiakastyöhön ja ohjaustehtäviin, kun taas yliopiston sosiaalityön koulutus antaa valmiudet toimia vaativissa viranomaistehtävissä sosiaalityöntekijänä. Molempia tarvitaan – ja he tekevät yhteistyötä – sosiaalialan työpaikoilla asiakkaiden hyväksi.
Monimuoto- ja verkko-opinnot sosionomiksi
Moni aikuisopiskelija tai alaa vaihtava pohtii, voiko sosionomin opinnot suorittaa työn ohella tai paikkakunnasta riippumatta. Vastaus on kyllä: useat ammattikorkeakoulut tarjoavat sosionomikoulutusta monimuoto-opintoina ja jopa kokonaan verkko-opintoina. Monimuotototeutus tarkoittaa, että opiskelu on yhdistelmä itsenäistä etäopiskelua, verkko-opintoja ja ajoittaisia lähiopetuspäiviä kampuksella. Pääosin monimuoto-opiskelija hallitsee itse aikataulunsa, mikä sopii työssäkäyville tai vaikkapa perheellisille opiskelijoille.
Jotkut oppilaitokset ovat kehittäneet sosionomin tutkinnon suoritettavaksi lähes kokonaan verkossa. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa sosionomi (AMK) -koulutusta verkkototeutuksena, jossa koko tutkinto opiskellaan pääasiassa etäyhteyksin. Verkko-opinnoissa on viikoittain lukujärjestyksen mukaisia live-verkkoluentoja ja -harjoituksia, joihin osallistutaan kotoa käsin tietokoneella. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu itsenäisiä tehtäviä ja tiimityöskentelyä verkko-oppimisympäristöissä. Kokonaan verkossa suoritettava tutkinto antaa paljon joustavuutta: opiskelupaikkakunnalla ei ole väliä, eikä päivittäistä kampuksella käyntiä tarvita. Samalla se kuitenkin edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta, ajanhallintataitoja ja motivaatiota hakea tietoa itsenäisesti.
Verkko- ja monimuoto-opintoihin sisältyy edelleen myös pakolliset harjoittelujaksot, joita ei voi suorittaa virtuaalisesti. Esimerkiksi Metropolian verkkototeutuksessa on neljä käytännön harjoittelua, jotka opiskelija suorittaa aidoissa työympäristöissä. Käytännössä monimuoto-opiskelija järjestää harjoittelujaksot oman paikkakuntansa sosiaalialan organisaatioissa (tai halutessaan ulkopaikkakunnilla tai ulkomailla). Harjoittelut tehdään usein kokopäiväisesti tietyissä jaksoissa, joten opiskelijan tulee varautua järjestämään vapaata muusta työstä harjoittelun ajaksi. Monet työnantajat tukevat henkilöstönsä opiskelua esimerkiksi myöntämällä opintovapaata harjoitteluiden ajalle.
Suomessa useat ammattikorkeakoulut tarjoavat sosionomin monimuoto- tai verkko-opintoja. Mainitun Metropolian lisäksi esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), LAB-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Laurea ja Satakunnan AMK (SAMK) ovat toteuttaneet sosionomikoulutusta monimuotoisesti. Joissain tapauksissa verkkopainotteinen monimuotototeutus voi olla suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on aiempaa koulutusta tai työkokemusta alalta – näin opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin. Esimerkiksi Xamkissa on ollut tarjolla muuntokoulutuksia, joissa vaatimuksena hakijalle on sosiaali- ja terveysalan ammatillinen tausta (kuten lähihoitaja).
Verkko-opinnot soveltuvat erityisesti opiskelijoille, jotka ovat itseohjautuvia ja joilla on hyvät tietotekniset perustaidot. Opintojen edistymistä tukevat selkeät lukujärjestykset, opettajien ja ohjaajien tuki verkossa sekä opiskelijan laatima henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Koulutuksen sisältö ja laatu ovat samat kuin päiväopinnoissa – tutkinto tuottaa saman pätevyyden riippumatta suoritusmuodosta. Teknologia tarjoaa nykyään hyvät puitteet etäopetukselle: luennot, ryhmäkeskustelut, simulaatiot ja jopa kokeet voidaan toteuttaa verkon välityksellä. Sosionomiksi opiskeleva voikin nykyisin asua vaikkapa paikkakunnalla, jossa ei ole omaa AMK:ia, ja silti hankkia tutkinnon esimerkiksi Xamkin Mikkelin kampuksen kautta virtuaalisesti.
Lähihoitajasta sosionomiksi – väylät ja aiemman osaamisen hyödyntäminen
Monet sosionomiopiskelijat tulevat aloille, joilla on taustalla jo jokin aiempi sosiaali- tai terveysalan koulutus. Tyypillinen polku on siirtyminen lähihoitajasta sosionomiksi. Lähihoitaja on toisen asteen ammatillinen tutkinto, ja monet lähihoitajat haluavat jatkaa opintojaan korkea-asteelle laajentaakseen uramahdollisuuksiaan. Sosionomikoulutus on luonteva jatko erityisesti niille lähihoitajille, jotka ovat suuntautuneet opinnoissaan lapset ja nuoret, vammaistyöhön tai vanhustyöhön – toisaalta myös esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tai lastenohjaajan taustalla olevat hakeutuvat usein sosionomiopintoihin.
Ammattikorkeakoulut tunnistavat aiemman osaamisen ja tukevat sen hyödyntämistä opinnoissa. Lähihoitajataustainen opiskelija voikin saada hyväksilukuja eli opintopisteitä tunnustettua aiemmista opinnoistaan tai työkokemuksestaan. Esimerkiksi eräs Xamkista sosionomiksi valmistunut opiskelija kertoo: “Lähihoitajataustani vuoksi sain hyväksilukuja edellisistä töistäni niin, että pystyin skippaamaan ensimmäisen harjoittelun. Joitain kursseja suoritin niin, että tein näyttötehtävän näyttääkseni, että tiedän jo tästä aiheesta tarpeeksi.”. Tämän ansiosta hän olisi voinut halutessaan nopeuttaa valmistumistaan merkittävästi – tosin hän itse päätti suorittaa opintoja laajemminkin, koska tarjolla oli niin paljon kiinnostavia kursseja.
Monissa ammattikorkeakouluissa on lisäksi erillisiä muuntokoulutuksia tai joustavia polkuja, jotka on suunniteltu esimerkiksi lähihoitajille. Tällaisissa koulutusryhmissä lähtötaso on otettu huomioon, ja opetus voi edetä nopeutetusti perusasioiden yli. Jotkin monimuotoryhmät saattavat edellyttää hakijalta sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa – tällä varmistetaan ryhmän homogeenisuus ja se, että opiskelijat pystyvät hyppäämään suoraan syvemmälle sisältöihin. Käytännössä lähihoitaja voi siis päästä suorittamaan sosionomia hieman lyhyemmässä ajassa, koska esimerkiksi ensiavun, hoitotyön perusteiden tai joidenkin kasvatusalan perusasioiden katsotaan tulleen jo osaamiseksi aiemmassa koulutuksessa.
Toinen vaihtoehtoinen reitti on avoin AMK: monet ammattikorkeakoulut tarjoavat sosionomin opintoja avoimen ammattikorkeakoulun puolella. Lähihoitaja (tai kuka tahansa alasta kiinnostunut) voi suorittaa ensin esimerkiksi 30 opintopistettä sosionomin tutkintoon kuuluvia opintoja avoimessa AMKissa ja hakea sitten tutkinto-opiskelijaksi ns. avoimen väylän haussa. Tämä on hyvä keino kokeilla korkeakouluopintoja ja edistää opintoja ennen varsinaista opiskelijavalintaa. Avoimen väylää käytetäänkin yhä enemmän reittinä tutkinto-opiskelijaksi sosionomikoulutukseen.
Lähihoitajataustasta on sosionomiopinnoissa monella tapaa hyötyä: opiskelijalla on jo valmiiksi asiakastyön kokemusta, hän tuntee hoito- ja huolenpitotyön perusteita ja omaa käytännön taitoja esimerkiksi vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisryhmien kanssa. Siksi siirtymä sosionomin opintoihin voi tuntua luontevalta. Koulutus laajentaa perspektiiviä yksilön hoivasta yhteisötason hyvinvoinnin edistämiseen ja tuo lisää teoreettista ymmärrystä sosiaalityön menetelmistä, hallinnosta ja palvelujärjestelmästä. Lähihoitajasta sosionomiksi valmistunut voi työelämässä edetä vaativampiin tehtäviin – esimerkiksi siellä missä lähihoitaja voisi toimia avustavassa roolissa, sosionomi voi toimia ohjaajana tai vastaavana työntekijänä.
Kenelle sosionomikoulutus sopii?
Sosionomin koulutus sopii henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisläheisestä työstä ja haluavat vaikuttaa myönteisesti erilaisten ihmisten elämään. Jos koet tärkeäksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, haluat tukea ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa ja pidät vaihtelevista arjen tilanteista oppimisesta, sosionomin ala saattaa olla sinua varten. Työ on vastuullista, mutta palkitsevaa – näet konkreettisesti työsi tuloksia esimerkiksi siinä, että nuori pääsee takaisin koulupolulle, perhe selviää kriisistä tai vanhus löytää arkeensa uutta sisältöä.
Sosionomikoulutus tarjoaa monia eri suuntautumisvaihtoehtoja ja työpolkuja, joten alalle hakeutuva voi muokata urastaan oman näköisensä. Koulutuksen laaja-alaisuuden ansiosta voit työskennellä yhtä hyvin lasten kuin ikäihmistenkin parissa, yksilöiden auttamistyössä tai koko yhteisöjen kehittämisessä. Opintojen aikana oma kiinnostuksen kohde usein tarkentuu, kun pääset kokemaan harjoittelussa eri työympäristöjä.
Kokeneen sosionomin sanoin: “Suosittelen sosionomikoulutusta sinulle, joka pidät ihmisläheisestä työstä. Sosionomina saat esimerkiksi tukea, neuvoa ja ohjata työikäisiä haastavissa elämäntilanteissa, tukea perheitä arjen keskellä, toimia koulukuraattorina koulussa tai olla osa moniammatillista työryhmää varhaiskasvatuksen sosionomina päiväkodissa.”. Sosionomin työkenttä on laaja, ja koulutus antaa valmiudet monenlaisiin rooleihin – voit löytää oman intohimosi esimerkiksi lastensuojelusta, vammaispalveluista, päihdetyöstä tai vaikkapa sosiaalialan kehittämishankkeista.
Yhteenvetona: Sosionomikoulutus (AMK) on erinomainen valinta henkilölle, joka haluaa käytännönläheisen korkeakoulututkinnon kautta toimia sosiaalialan auttamistehtävissä. Tutkinto tarjoaa vankan perustan työllistyä monipuolisiin tehtäviin ja mahdollisuuden edetä uralla esimerkiksi johtotehtäviin tai jatko-opintoihin. Sosionomina pääset edistämään hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa käytännön työn kautta – arvokas ja merkityksellinen tavoite, johon tämä koulutus antaa valmiudet. Sosionomeja tarvitaan yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa, joten jos tunnet paloa ihmisten auttamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ruohonjuuritasolla, sosionomin ura voi olla juuri sinua varten.
Lähteet:
- Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) sosionomi (AMK) -tutkinto-ohjelman esittely
- Metropolia AMK: Sosionomi (AMK) -koulutuksen kuvaus ja osaamistavoitteet
- Satakunnan AMK (SAMK): Sosionomi (AMK) -koulutuksen sisältö, suuntautumisvaihtoehdot ja uramahdollisuudet
- Opetushallitus: Sosionomin työllistymisnäkymät ja vertailu sosiaalityöntekijään
- Xamk: Opiskelijatarina – lähihoitajasta sosionomiksi (Noora, 2024).
