Optinen myyjä on henkilö, joka työskentelee optikkoliikkeessä myyden silmälaseja, kehyksiä, piilolinssejä ja muita näönhuoltoon liittyviä tuotteita. Optisen alan vähittäiskauppa on Suomessa laajasti edustettuna – suurimpina toimijoina ovat Instrumentarium (Instru Optiikka Oy), Silmäasema ja Specsavers. Työ optisena myyjänä yhdistää asiakaspalvelun, myynnin ja teknisen osaamisen: asiakkaita neuvotaan sopivien kehysten ja linssien valinnassa, laseja säädetään yksilöllisesti ja usein autetaan myös näöntutkimusten esivalmisteluissa. Tässä artikkelissa pureudutaan syvällisesti siihen, millaista on työskentely optisena myyjänä Suomen työmarkkinoilla – erityisesti palkkauksen näkökulmasta. Tarkastelemme optisen myyjän palkkatasoa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja TES:n (työehtosopimuksen) määrittämää vähimmäispalkkaa. Mukana on myös kokemuksia alan työntekijöiltä sekä katsaus esimerkiksi Silmäaseman myyjän palkkaan ja työoloihin. Artikeli on suunnattu niin alasta kiinnostuneille työnhakijoille ja alanvaihtajille kuin myös optisen alan sisällä toimiville, ja se tarjoaa kattavan 5000 sanan paketin tietoa optisen myyjän työstä ja ansiotasosta Suomessa.
Mitä optinen myyjä tekee?
Optinen myyjä toimii optikkoliikkeessä asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä. Työ on monipuolista: optinen myyjä auttaa asiakkaita valitsemaan heille sopivat kehykset ja linssit, tekee tarvittaessa pientä kehysten säätöä ja korjausta sekä neuvoo tuotteiden käytössä. Monissa liikkeissä optiset myyjät osallistuvat myös teknisiin esitehtäviin, kuten näöntutkimuksen valmisteluun. Esimerkiksi optinen myyjä voi suorittaa asiakkaalle näkökentän esitutkimuksia tai silmänpohjakuvauksen kaltaisia mittauksia ennen kuin asiakas menee optikon tai silmälääkärin tarkastukseen. Lisäksi optinen myyjä luovuttaa valmiit silmälasit asiakkaalle ja varmistaa, että ne istuvat ja toimivat oikein.
Optisella alalla asiakaspalveluun kuuluu esimerkiksi kehysten valinnassa auttaminen ja yksilöllinen neuvonta. Optinen myyjä opastaa asiakasta löytämään kasvojen piirteisiin ja tarpeisiin sopivat silmälasikehykset.
Työpäivän aikana optinen myyjä kohtaa monenlaisia asiakkaita ja tarpeita. Yhtenä hetkenä hän saattaa etsiä ikäihmiselle kevyitä ja kestäviä titaanikehyksiä, seuraavaksi auttaa nuorta asiakasta löytämään muodinmukaiset silmälasit. Asiakaspalvelutaidot korostuvat – on osattava kuunnella asiakkaan toiveita ja huolia, sekä tarjottava asiantuntevia ratkaisuja. Optisella alalla myyjältä vaaditaan myös teknistä tietoa: on ymmärrettävä erilaisten linssityyppien (esimerkiksi yksiteho vs. moniteho) erot, tunnettava pinnoitteiden hyödyt ja osattava selittää näitä selkeästi asiakkaalle. Moni optinen myyjä hallitsee piilolinssien perusasiat auttaakseen asiakkaita niiden valinnassa ja käytössä, vaikkei piilolinssisovituksia itsenäisesti teekään.
Työhön kuuluu myös liikkeen yleisiä tehtäviä, kuten tuotteiden esillepano ja myymälän siisteydestä huolehtiminen. Esimerkiksi Specsavers-ketjussa optiset myyjät voivat erikoistua tietyihin vastuualueisiin: eräs myyjä kertoo toimivansa myymälän kehys- ja materiaalivastaavana, vastaten siitä että oikeat kehykset ovat esillä oikeilla paikoilla ja kampanjamateriaalit näkyvillä ajallaan. Tämä lisää työn vaihtelevuutta ja antaa mahdollisuuden erikoistua. Työ tahtoo olla kiireistä erityisesti kampanja-aikoina tai ruuhkapäivinä, mutta moni pitää työn vauhdikkuudesta ja asiakaskohtaamisten runsaudesta: “Tykkään vilkkaasta menosta, ja on ihanaa, kun on paljon asiakkaita”, kuvailee eräs Silmäaseman optinen myyjä uratarinassaan.
Koulutus ja pätevyys optiselle alalle
Optisen myyjän tehtävään ei ole olemassa yhtä ainoaa koulutuspolkua. Usein alalle tullaan kaupallisen tai asiakaspalvelutaustan kautta – esimerkiksi myyjäksi voidaan palkata henkilö, jolla on aiempaa kokemusta myyntityöstä tai asiakaspalvelusta vaikkapa muilta vähittäiskaupan aloilta. Moni optinen myyjä on merkonomi tai omaa muualla hankitun myyntikokemuksen. Kuitenkin erityisesti isommat ketjut tarjoavat kattavia sisäisiä koulutusohjelmia, joiden avulla uudet työntekijät pätevöityvät optiselle alalle. Specsaversilla on Suomessa laaja, useita kuukausia kestävä koulutusohjelma, jonka vetäjinä toimivat Metropolia-ammattikorkeakoulun optometristiopettajat. Tällaiset koulutukset antavat optisille myyjille perusteellisen ymmärryksen sekä silmäterveydestä että tuotteista – aina kehysmateriaaleista linssiteknologioihin.
Koulutustausta: Virallisesti optisen myyjän tehtävään ei vaadita tiettyä tutkintoa, toisin kuin optikon (optometristin) ammattiin, joka edellyttää ammattikorkeakoulututkintoa. Monet työnantajat kuitenkin arvostavat kaupallista koulutusta (esim. liiketalouden perustutkintoa eli merkonomin tutkintoa) tai aiempaa kokemusta myyntityöstä. Alalle on myös olemassa erikoistuneita täydennyskoulutuksia. Eräs alalla toiminut kertoi suorittaneensa työn ohessa optisen alan myynnin erikoisammattitutkinnon, vuoden kestävän etäopiskeluna markkinointi-instituutissa. Tämän koulutuksen kerrottiin tuoneen arvostusta työpaikalla – ja sen myötä palkkaakin “aikasta hyvä” tekijälle. Tämä vihjaa, että erikoistumisella ja lisäkouluttautumisella voi olla positiivinen vaikutus ansiokehitykseen optisella alalla.
Työssä oppiminen: Moni oppii optisen alan käytännöt suoraan työpaikalla. Työnantajat järjestävät yleensä perehdytyksen, jossa uusi myyjä opetetaan esimerkiksi hiomaan linssien perustietämystä, käyttämään silmälasien mittaus- ja hiontalaitteita sekä tuntemaan myynnissä olevat kehysmallistot. “Oppia voi loputtomasti” luonnehtii eräs Specsaversin optinen myyjä, joka tuli alalle matkailualan opiskelutaustalla mutta huomasi pian löytäneensä itselleen sopivan työn. Hänen mukaansa koulutusten ja käytännön työn yhdistelmä auttoi omaksumaan laajan tietopohjan: aluksi tietomäärä saattoi hämmentää, mutta “pala palalta asiat tulevat tutuiksi ja loksahtavat paikoilleen”. Tämä kuvaa hyvin optisen myyjän oppimiskäyrää – uuden työntekijän ei oletetakaan osaavan kaikkea alusta lähtien, vaan osaaminen karttuu kokemuksen myötä.
Optinen myyjä palkka Suomessa
Palkkaus on monille työnhakijoille keskeinen kysymys, ja optisen myyjän palkka vaihtelee kokemuksen, osaamisen, työnantajan ja paikkakunnan mukaan. Yleisesti ottaen optisen myyjän keskimääräinen kuukausipalkka Suomessa asettuu noin 2000–2500 euron tuntumaan. Palkkavertailusivustojen mukaan optisen myyjän keskipalkka on noin 2100 €/kk, joskin vaihtelua on melko paljon. Tyypillinen palkkahaitari alalla liikkuu noin 2000 eurosta 3000 euroon kuukaudessa, ääripäissä tätä alempia tai korkeampia palkkoja esiintyy harvemmin. Vertailun vuoksi kaikkien myyjien (kaikki toimialat) keskipalkka Suomessa oli noin 2700 €/kk vuonna 2023, joten optisen alan myyjien palkat ovat hieman alhaisempia kuin myyjillä keskimäärin. Tämä johtuu osin siitä, että osa optisista myyjistä työskentelee osa-aikaisina tai pienemmillä paikkakunnilla, ja toisaalta siitä, että esimerkiksi teknisen tai B2B-myyjän aloilla provisiot voivat nostaa keskiansioita korkeammalle.
Kokemus nostaa palkkaa: Kuten monissa ammateissa, työkokemus parantaa ansioita. Optisella alalla on tavallista, että aloitteleva myyjä (ilman aiempaa kokemusta) ansaitsee lähellä minimipalkkaa, kun taas useamman vuoden kokeneella myyjällä peruspalkka on korkeampi ja hän voi lisäksi hyötyä henkilökohtaisista palkanlisistä tai kokemuslisistä. Esimerkiksi eräs 6 vuoden kokemuksen omaava optinen myyjä ilmoitti palkakseen noin 2 500 € kuukaudessa vuonna 2022, kun taas 2–3 vuoden kokemuksella palkat liikkuvat hieman yli 2000 euron tasolla (esim. 3 vuoden kokemuksella ~2130 €/kk Instrumentarium-ketjussa). Voidaan arvioida, että kokeneen optisen myyjän palkka vakituisessa kokoaikatyössä asettuu noin 2500 € tienoille, toki yksilöllistä vaihtelua esiintyy. Toisaalta aloitteleva myyjä voi ansaita hieman yli 2000 €/kk tai jopa alle sen, riippuen siitä noudatetaanko vain TES:n minimipalkkaa ja onko työntekopaikka pk-seudulla vai muualla Suomessa.
Sijainti vaikuttaa: Palkkataso on optisella alalla hieman korkeampi pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kuin muualla maassa. Kaupan alan työehtosopimus määrittelee eri taulukkopalkat PKS-alueelle ja muulle Suomelle. Esimerkiksi vuonna 2027 optisen myyjän tehtävän kannalta relevantissa palkkaryhmässä C (erikoismyyjät) 2. vuoden työntekijän vähimmäiskuukausipalkka on 2390 € pääkaupunkiseudulla, kun se muualla Suomessa on 2287 €; vastaavasti 9. vuoden työntekijän palkkataulukon mukainen kuukausipalkka on PKS-alueella 2769 € ja muualla 2634 €. Tämä ~100–150 euron ero kuvastaa elinkustannusten eroja alueiden välillä. Käytännössä monet ketjut maksavat samaa taulukkopalkkaa kaikkialla, mutta TES antaa mahdollisuuden hieman alempaan palkkaan maakunnissa. On kuitenkin hyvä huomata, että osa työnantajista – erityisesti itsenäiset optikkoliikkeet – saattaa maksaa TES:in vähimmäistasoa parempaa palkkaa kokeneille tai erityisen päteville myyjille kilpaillakseen osaavasta työvoimasta. Pienemmissä liikkeissä palkka voi toisinaan ylittää ketjujen tason, mutta tästä ei ole kattavaa tilastotietoa, vaan tapauskohtaisia eroja.
Työaika ja lisät: Optisen alan myyjät työskentelevät yleensä kaupan alan työehtosopimuksen alaisuudessa, joten heillä on oikeus samoihin työaikalisään kuin muillakin kaupan työntekijöillä. Työ on usein päivätyöpainotteista, mutta liikkeiden aukiolojen mukaan myös ilta- ja viikonlopputyötä tehdään. Iltalisät (esim. klo 18 jälkeen) ja lauantailisättuovat optisille myyjillekin lisää ansioita TES:n mukaisesti – vuonna 2025 iltalisä kaupan alalla oli noin 4–4,18 €/h ja lauantailisä noin 5,27–5,46 €/h alueesta riippuen. Sunnuntaisin optikkoliikkeet ovat usein kiinni tai auki rajoitetusti; sunnuntaityöstä maksetaan kaksinkertainen palkka lain ja TES:n mukaan, mikä voi huomattavasti nostaa yksittäisen viikon ansioita, jos sunnuntaivuoroja on. Useimmilla optisilla myyjillä viikkotyöaika on 37,5 tuntia (kokoaikainen), mutta alalla on myös osa-aikaisia (esim. 30h/vko tai 20h/vko) erityisesti opiskelijoiden tai muiden joustoa kaipaavien kohdalla. Osa-aikaisuus luonnollisesti pienentää kuukausipalkkaa, mutta tuntipalkka pyritään silti pitämään samana kuin kokoaikaisilla vastaavassa tehtävässä.
Provisiot ja bonukset: Myyntityössä monilla aloilla palkkaan kuuluu provisioita myynnin mukaan. Optisella alalla käytännöt vaihtelevat työnantajittain. Joissakin ketjuissa myyjille maksetaan henkilökohtaista myyntiprovisiota tai myymäläkohtaisia bonuksia, kun taas toisissa paikoissa palkka koostuu vain kiinteästä kuukausipalkasta (tai tuntipalkasta) ilman suoraa provisiota myynnistä. Alan työehtokyselyn (ERTO & Soa, 2023) mukaan 77,8 % optisen alan työntekijöistä (mukaan lukien optikot) saa jonkinlaista bonusta tai tulospalkkiota peruspalkan päälle. Useimmiten bonus perustuu koko myymälän tai yrityksen tulokseen – 79,6 % vastaajista kertoi tulospalkkionsa perustuvan myymälän tai toimipisteen tulokseen, kun vain 1,9 %:lla se perustui pelkästään henkilökohtaiseen myyntisuoritukseen. Noin 17 %:lla bonus määräytyi sekä henkilökohtaisen että myymälän tuloksen mukaan. Bonusmäärät vaihtelivat muutamasta kympistä useisiin tuhansiin euroihin vuodessa, keskiarvon ollessa noin 1145 € vuodessa (n. 95 €/kk). Tämä kertoo, että etenkin isommissa ketjuissa tulospalkkiojärjestelmät ovat käytössä – käytännössä ne palkitsevat koko tiimiä hyvistä myyntiluvuista. Yksittäisen optisen myyjän kannalta tämä merkitsee sitä, että kokonaisansiot voivat jonkin verran ylittää peruspalkan, jos kauppa käy vilkkaasti. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kaikki työnantajat eivät maksa bonuksia: esimerkiksi Silmäasemalla työskentelevät ovat forum-keskusteluissa valittaneet, ettei provikkapalkkaa ole lainkaan käytössä. Toisaalta Specsaversin kaltaisessa franchising-ketjussa bonusjärjestelmät voivat vaihdella yrittäjäkohtaisesti – mutta he panostavat vahvasti henkilöstön koulutukseen ja kehittymiseen, mikä voi epäsuorasti parantaa myyntituloksia ja siten mahdollisia bonuksia.
Yhteenvetona palkkatasosta: optisen myyjän peruspalkka kokopäivätyössä on yleensä noin 2000–2600 € kuukaudessa kokemuksesta riippuen. Kun tähän lisätään mahdolliset lisät (illat, lauantait, sunnuntait) ja bonukset, voi kokonaisansio nousta useita satoja euroja kuussa korkeammaksi. Ala ei ole palkkakärjessä verrattuna esimerkiksi tekniseen myyntiin tai optikon ammattiin (joiden keskipalkka on ~3600 €/kk), mutta tarjoaa vakaata ansiokehitystä kokemusvuosien karttuessa. Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin, mitä työehtosopimus (TES) määrittää optisen myyjän palkasta ja miten TES:n vähimmäispalkat toimivat.
Optinen myyjä palkka TES:n mukaan
Optiset myyjät kuuluvat yleensä kaupan alan työehtosopimuksen (TES) piiriin, jota Suomessa neuvottelevat Palvelualojen ammattiliitto PAM (työntekijät) ja Kaupan liitto (työnantajat). Työehtosopimus takaa vähimmäistyöehdot, mukaan lukien minimipalkan, työajat, lisät ja lomat. Optikkoliikkeiden henkilöstö on kuitenkin hieman kaksijakoista: noin puolet alan työntekijöistä on optikoita (optometristit), joihin sovelletaan ERTO:n neuvottelemaa optikoiden työehtosopimusta, ja noin puolet on myymälähenkilökuntaa, joihin sovelletaan PAMin vähittäiskaupan TES:iä. Optinen myyjä kuuluu siis jälkimmäiseen ryhmään.
Palkkaryhmä ja erikoismyyjästatus: Kaupan TES jakaa myyjät palkkaryhmiin työn vaativuuden mukaan. Perustason myyjät ovat myyjäryhmä I (TES:n palkkaryhmä B) ja vaativammat myyntitehtävät myyjäryhmä II (palkkaryhmä C). Optisen alan myyjä on TES:n ammattinimikkeenä lueteltu myyjäryhmä I:ssä, mutta käytännössä on ollut keskustelua siitä, tulisiko optisen alan myyjää pitää erikoismyyjänä (myyjä II) työn vaativuuden vuoksi. Eräässä keskustelussa todetaankin, että optikkoliikkeessä myyjän palkkaluokka on C1-taso – toisin sanoen optisen myyjän palkkaa sovelletaan erikoismyyjän taulukkoon, joka ei ole alin myyjätaso vaan seuraava. Tämä tarkoittaa, että optisen myyjän vähimmäispalkka TES:n mukaan määräytyisi hieman korkeampana kuin vaikkapa vaatemyyjän peruspalkka. PAMinpalkkataulukossa erikoismyyjä (C) -tason lähtöpalkka on muutaman prosentin B-tason lähtöpalkkaa korkeampi. Käytännössä monet ketjut – kuten Instrumentarium – palkkaavat optiset myyjät erikoismyyjän nimikkeellä, joten heille kuuluu C-palkkaryhmän mukainen minimipalkka.
Taulukkopalkat: Kaupan TES määrittää euromääräiset taulukkopalkat eri palkkaryhmille palvelusvuosien mukaan. Esimerkiksi 1.5.2025 alkaen palkkaryhmä C (myyjä II) kuukausipalkat kokoaikatyössä olivat seuraavat:
- 2. vuoden taso: 2 370 € (muu Suomi), 2 476 € (PK-seutu)
- 4. vuoden taso: 2 518 € (muu Suomi), 2 642 € (PK-seutu)
- 6. vuoden taso: 2 634 € (muu Suomi), 2 769 € (PK-seutu)
- 9. vuoden taso: 2 634 € (muu Suomi) – Huom: TES-taulukossa 9. vuoden kohdalla C-ryhmän luku 2 634 € on sama kuin 6. vuoden, mikä vaikuttaa yllä olevalta listalta virheeltä, mutta se johtuu todennäköisesti siitä, että 9. vuoden korotus astuu voimaan seuraavassa sopimuskaudessa. (PK-seudulla 9. vuoden taso 2 769 € on selvästi 6. vuoden tasoa korkeampi).
Yllä olevista luvuista nähdään, että vähimmäispalkka erikoismyyjän (C) tasolla on hieman yli 2 300 €/kk jo parin vuoden kokemuksella. Vastaavasti palkkaryhmä B (myyjä I) on noin 150–200 € alempi kutakin vuositasoa kohden (esimerkiksi 2. vuoden B-taso 2 232 € muualla Suomessa). On syytä painottaa, että nämä ovat minimitaulukoita – työnantaja voi aina maksaa enemmän. TES turvaa sen, että palkka ei jää alle sovitun tason. Myös osa kaupan alan lisistä on sisäänrakennettu taulukkopalkkoihin palvelusvuosien myötä (kokemuslisät tulevat käytännössä taulukkokorotuksina).
Esimerkki TES-palkasta käytännössä: Jos optinen myyjä aloittaa uudessa työssä ilman aiempaa alan kokemusta, hänen lähtöpalkkansa asettuu todennäköisesti lähelle TES:n C 1. vuoden tasoa. Vuonna 2022 tämä on käytännössä ollut noin 12 €/h luokkaa, erään keskustelijan mainitessa Instrumentariumin optisen myyjän tuntipalkaksi 12,09 €/hsamana vuonna. Tämä vastaa noin 1 940 € kuukausipalkkaa täydellä työajalla, mikä on hieman TES-taulukkojen alkutasoa alempi – tosin on mahdollista, että kyseinen luku edustaa ensimmäisen vuoden tasoa tai osa-aikaisen tuntipalkkaa. Vuoteen 2025 mennessä taulukkopalkat ovat nousseet: esimerkiksi 2. vuoden C-taso on reilusti yli 13 €/h. Näin ollen uusienkin optisten myyjien alkupalkka on nousujohteinen johtuen sekä työehtosopimuksen korotuksista että mahdollisista kiky-tuntien poistumisesta (joilla aiemmin laajennettiin työaikaa ilman lisäpalkkaa).
TES:n merkitys työntekijälle: Työehtosopimuksen ansiosta optisella myyjällä on takuu vähimmäispalkasta ja säännöllisistä korotuksista. TES-korotukset tulevat tyypillisesti vuosittain: esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuskaudella 2023–2025 palkkoja nostettiin useassa erässä, yhteensä noin 7–8 %. Tämä varmistaa, että alan vähimmäispalkat seuraavat ainakin osittain inflaatiota ja yleistä ansiokehitystä. Optisen alan työpaikoilla on hyvä olla tietoinen, kuuluuko oma tehtävä varmasti oikeaan palkkaryhmään (B vai C), jotta saa oikean palkan. PAMin jäsenenä työntekijä voi tarvittaessa tarkistaa palkkaryhmänsä ja -tasonsa ammattiliitosta. Yleisesti optisen alan myyjät rinnastetaan erikoismyyjiin, mikä on myyjälle eduksi palkkamielessä. Tämä on alalla jo melko vakiintunut käytäntö: kuten eräs keskustelija tiivisti, “myyjän palkka C1-taso on optikkoliikkeessä myyjän palkkaluokka”.
Yhteenveto TES:stä: Optisella alalla TES takaa, että kokoaikaisen optisen myyjän minimipalkka on nykyään yli 2 200 €/kk (vaihdellen hieman alueen ja kokemuksen mukaan), ja muutaman vuoden kokemuksella minimipalkka kohoaa lähelle 2 500 €/kk tasoa. TES ei estä parempaa palkkaa – hyvälle myyjälle voidaan maksaa ylimääräistä esimerkiksi henkilökohtaisena lisänä, ja provisiot voivat tuoda lisäansion. Seuraavassa luvussa tarkastelemme konkreettisia kokemuksia optisen myyjän työstä ja palkkauksesta työntekijöiden näkökulmasta, mukaan lukien millaisia eroja työpaikkojen välillä voi olla.
Optinen myyjä kokemuksia työstä ja palkkauksesta
Millaista on käytännössä olla optinen myyjä? Alan työntekijöiden kokemukset valottavat työn arkea, haasteita ja hyviä puolia. Kuten missä tahansa työssä, kokemukset voivat vaihdella suuresti riippuen työpaikasta, esihenkilöistä, tiimistä ja yksilön omista odotuksista. Seuraavassa on koottu joitakin keskeisiä teemoja, jotka nousevat esiin optisten myyjien kertomuksissa.
1. Työn monipuolisuus ja asiantuntijuus: Moni optinen myyjä kokee työn mielekkääksi sen vaihtelevuuden vuoksi. Päivän aikana saa tehdä erilaisia asioita – myyntiä, teknisiä tehtäviä, varaston hallintaa, asiakaspalvelua – mikä pitää mielen virkeänä. “Kun työtehtävät vaihtelevat, pysyy mieli virkeänä. Monesti päivä hurahtaa huomaamatta,” kertoo eräs Specsaversin myyjä. Toiset korostavat, että työssä voi oppia jatkuvasti uutta: kehittyvä linssiteknologia, uudet kehysmallit ja kampanjat pitävät huolen siitä, ettei työ rutiiniksi tylsisty. On myös palkitsevaa huomata oman osaamisen karttuvan – “Parasta on tunne omasta asiantuntijuudesta,” kuvailee myyjä Meri Karppanen, joka on vuosien mittaan kouluttautunut Specsaversin sisäisissä koulutuksissa syvällisesti. Hän kertoo olevansa ylpeä siitä, kun ymmärtää asiakkaan ongelman perin pohjin ja löytää siihen ratkaisun – “siitä tulee superhyvä mieli”.
2. Asiakaspalvelun ilo ja haasteet: Optisen alan myyjät yleensä pitävät työskentelystä ihmisten parissa. On palkitsevaa auttaa asiakasta näkemään paremmin – käytännössä parantaa asiakkaan arkea sopivilla silmälaseilla. Asiakkaiden tyytyväisyys ja kiitokset tuovat motivaatiota. Toisaalta asiakaspalvelutyössä on myös paineita: myyjään kohdistuu odotuksia sekä asiakkaiden että työnantajan puolelta. Myyntitavoitteet ovat arkea ketjuissa – liikkeillä on kuukausi- tai viikkotavoitteita myynnille, ja henkilökunnan tulee pyrkiä saavuttamaan ne. Välillä tämä voi aiheuttaa stressiä, erityisesti hiljaisina aikoina. Muutamat työntekijät ovat tuoneet esiin, että optikkokaupassakin myyjät saattavat olla paineen alla “myydä lisää” (esim. toisiksi laseiksi aurinkolasit vahvuuksilla, kalliimmat linssit jne.). Tasapainoilu kaupallisten tavoitteiden ja asiakkaan parhaan edun välillä on joskus hienovarainen tehtävä – hyvä myyjä osaa ehdottaa asiakkaalle lisätuotteita tarpeen mukaan kuitenkaan tuputtamatta liikaa. Pitkäjänteinen asiakassuhde on optisella alalla arvossaan, sillä asiakkaat palaavat keskimäärin 2–3 vuoden välein uusimaan lasejaan. Myyjän rooli on rakentaa luottamusta, jotta asiakas valitsee saman liikkeen myös seuraavalla kerralla.
3. Palkkaus ja motivaatio: Palkka on aiemmin käsitelty yksityiskohtaisesti, mutta työntekijöiden kokemuksissa se nousee totta kai esiin. Moni kokee, että lähtötaso on aika vaatimaton työn vaativuuteen nähden – foorumeilla useampi optinen myyjä on kutsunut palkkaansa suoraan “huonoksi” tai “paskaksi” erityisesti uran alkuvaiheessa. Esimerkiksi eräs Silmäasemalla työskennellyt kirjoitti palkkansa olleen 1600 €/kk ja ettei siihen tullut mitään korotuksia ajan myötä. Tällaiset kokemukset heijastanevat tilannetta noin vuosikymmenen takaa tai osa-aikaista työtä, sillä nykyään alalla vastaava kokoaikapalkka olisi TES:n takia korkeampi. Siitä huolimatta koetaan, että ala ei maksa suuria rahoja, mikä voi nakertaa motivaatiota – etenkin jos työ on kiireistä ja vastuullista. Toisaalta, osa myyjistä kertoo tyytyväisyydestä palkkaansa erityisesti, jos työpaikalla on käytössä bonukset tai jos on onnistunut neuvottelemaan itselleen paremman sopimuspalkan. Eräs pitkään alalla ollut mainitsi, että suoritettuaan erikoistumiskoulutuksen ja osoitettuaan kykynsä, hän “nauttii aikasta hyvästä palkasta” nykyisin. Tämä vihjaa, että ahkeruudella ja ammattitaidolla voi edetä vaikkapa myymälävastaavaksi tai apulaispäälliköksi, mikä näkyy myös palkassa.
4. Työolosuhteet ja ilmapiiri: Optikkoliikkeiden ilmapiiri saa kiitosta silloin kun tiimi pelaa hyvin yhteen. Työtä tehdään usein pienissä tiimeissä (tyypillisesti 3–10 henkilöä myymälässä, josta puolet optikoita, puolet myyjiä). Hyvät työkaverit ja yhdessä onnistuminen kampanjoissa luovat yhteishenkeä. Esimerkiksi Specsaversin myyjät kertovat tiiviistä yhteisöllisyydestä, joka ulottuu oman myymälän ulkopuolellekin – ketjun sisäisissä koulutuksissa ja tapahtumissa tutustuu kollegoihin eri puolilta maata, ja tämä luo tunnetta että “kuuluu johonkin suurempaan”. Toisaalta, työntekijöiden kokemuksissa mainitaan myös huonoja esihenkilöitä ja johtamista. Erityisesti Silmäasemasta on kirjoitettu netin keskustelupalstoilla paljon kriittistä: työntekijöiden viihtyvyyden sanotaan olevan “ihan listan viimeisenä” ja johdon toimintaa on arvosteltu. Jotkut kokevat, että ketjuissa henkilöstöä kohdellaan helposti numeroina ja esimerkiksi vanhempaa, kokeneempaa väkeä on saatettu irtisanoa kustannusten säästämiseksi. Tällaiset kokemukset ovat totta kai subjektiivisia, mutta ne tuovat esiin sen, että alan työpaikoissa voi olla isoja eroja kulttuurissa. Yksityisissä liikkeissä (yrittäjävetoisissa) työntekijäkokemus riippuu paljon omistajasta – parhaimmillaan pieni optikkoliike voi olla kuin perhe, jossa joustetaan puolin ja toisin, kun taas huonolla johtamisella varustettu liike (oli se ketju tai yksityinen) kärsii henkilöstön vaihtuvuudesta ja motivaation puutteesta.
5. Mahdollisuudet edetä: Kokemuksissa nousee esiin, että optisen alan myyjällä on mahdollisuuksia urakehitykseen. Useampi myyjä on taustaltaan alanvaihtaja, joka on edennyt ensin optiseksi myyjäksi ja siitä myöhemmin ehkä opiskellut optometristiksi tai päässyt myymäläpäälliköksi. Eräs Silmäaseman uratarinassa esiintyvä henkilö aloitti optisena myyjänä ja toimi pitkään siinä roolissa, mutta Silmäasema mainostaa että “tie myymälä- tai apulaismyymäläpäälliköksi voi kulkea vaikkapa optisen myyjän työn kautta”. Käytännössä ketjut tarjoavat sisäisiä hakuja esihenkilötehtäviin, ja optiset myyjät voivat hakeutua esimerkiksi myymälävastaaviksi (liikevastaava) tai apulaismyymäläpäälliköiksi jos näyttävät kykynsä. Tämä tuo lisää vastuuta – ja yleensä myös palkkaa. Lisäksi aina on olemassa vaihtoehto kouluttautua optometristiksi, mikä on kokonaan uusi urapolku korkeampine palkkoineen. Työnantajat usein tukevat henkilöstönsä opiskelua: Silmäaseman eräs työntekijä kiitti mahdollisuutta “opiskella työn ohessa” ja kehittää osaamistaan. Tämä viittaa siihen, että alan työnantajat haluavat sitouttaa hyviä työntekijöitä tarjoamalla kehittymismahdollisuuksia. Työntekijän näkökulmasta tämä lisää motivaatiota – työ ei ole umpikuja, vaan osa isompaa urapolkua haluttaessa.
Yhteenvetona kokemuksista voidaan sanoa, että optisen myyjän työ on palkitsevaa niille, jotka nauttivat asiakaspalvelusta, muodista/teknologiasta ja jatkuvasta oppimisesta, mutta siinä on myös omat rasitteensa, kuten vaatimaton alkupalkka ja myyntitavoitteiden paine. Seuraavaksi syvennymme vielä erityisesti Silmäaseman myyjän palkkaan ja maineeseen, koska se on noussut esille monissa keskusteluissa.
Silmäasema myyjä palkka ja työolot
Silmäasema on yksi Suomen suurimmista optikkoketjuista – ainoa täysin suomalaisomisteinen iso toimija (vuodesta 2017 pörssiyhtiö ja sittemmin osa Coronaria-konsernia). Siksi Silmäaseman palkka- ja työolokäytännöt kiinnostavat alan työntekijöitä. Silmäasema myyjä palkka on herättänyt keskustelua erityisesti 2010-luvulla, jolloin useat työntekijät avautuivat netin keskustelupalstoilla kokemuksistaan.
Monen Silmäasemalla työskennelleen mukaan palkka on ollut minimissä. Eräs jo vuonna 2010 aloitettu keskusteluketju Suomi24-foorumilla paljasti, että optiselle myyjälle oli tarjottu Silmäasemalla 1600 € kuukaudessapalkkaa, jota kirjoittaja piti “tosi surkeana”. Jatkokirjoituksissa toiset vahvistivat tämän tason: “Palkka on aivan paska 1600 €/kk, mitään korotuksia ei tule ja provikkaa et saa”, kommentoi nimimerkki omasta kokemuksestaan Silmäasemalla. Nämä kommentit antavat kuvan, että Silmäasema maksoi pitkään vain työehtosopimuksen minimiä (tai jopa sen alle, jos mainittu 1600 €/kk oli tosi – se tosin saattoi koskea osa-aikatyötä tai olla vanhentunut tieto). Myös se, ettei vuosikorotuksia tullut, viittaa että henkilökohtaisia palkanlisiä ei juurikaan annettu, vaan palkka pysyi tessin taulukoiden varassa. Provisioiden puute Silmäasemalla toistuu monissa viesteissä: myyjille ei maksettu myyntiin perustuvia bonuksia, mikä varmasti turhautti heitä, kun myyntiä kuitenkin odotettiin tehtävän. Samalla kun työntekijät kokivat palkkansa matalaksi, Silmäasema teki hyvää taloudellista tulosta – “firma tekee kovaa tulosta, [mutta] rahat jaetaan johtajien kesken” kärjisti eräs kirjoittaja turhautuneisuuttaan.
Työolojen osalta Silmäasemaa on syytetty kovasta linjasta: keskusteluissa kerrotaan, että pitkään talossa olleita optikoita ja myyjiä olisi irtisanottu tai lähtenyt, ja tilalle palkattu uusia matalammalla palkalla. Johtamista kuvailtiin termein “läpi mätä paikka” ja esihenkilöitä “inhottaviksi” tiettyjen nimimerkkien toimesta. Vaikka nämä ovat subjektiivisia mielipiteitä, ne antavat ymmärtää, että Silmäasemalla on ollut kausia jolloin henkilöstön tyytyväisyys on ollut heikko. Myös vielä vuonna 2019 samassa ketjussa kommentoitiin, että “tilanne yrityksessä edelleen ikävä” – myymälätason henkilökuntaa ei arvosteta, korotuksia ei tule ja naaman perusteella jaetaan palkankorotukset niille harvoille jotka saavat. Tällainen puhe viittaa mielivaltaisuuden kokemukseen: jotkut työntekijät kokivat, ettei Silmäasemalla ollut selkeää ja reilua palkitsemisjärjestelmää.
Onko tilanne parantunut? Julkisesti saatavilla olevat tiedot eivät kerro suoraan nykyistä palkkatasoa Silmäasemalla, mutta koska Silmäasema kuuluu Kaupan liiton jäsenyrityksiin, se noudattaa vähintään työehtosopimuksen palkkoja. Nykyään (2020-luvulla) täysin kokoaikaiselle optiselle myyjälle joudutaan siis maksamaan yli 2000 €/kk. Todennäköistä kuitenkin on, että Silmäaseman palkkataso on alalla siellä minimien tuntumassa, ellei työntekijä onnistu perustelemaan lisäpalkkaa. Moni työntekijä onkin ratkaissut asian siirtymällä kilpailijalle: keskusteluissa mainitaan, että “henkilökuntaa on lähtenyt paljon Specsaversille” paremman kohtelun perässä. Specsavers on ketjuna profiloitunut aktiivisesti kouluttavana ja kehittävänä työnantajana, mikä saattaa houkutella optisia myyjiä. Toisaalta Silmäasemalla on omat vetovoimatekijänsä, kuten ison talon edut (esim. henkilökunta-alennukset, laaja toimipisteverkko joka mahdollistaa siirrot paikkakunnalta toiseen).
Silmäaseman johto on julkisuudessa korostanut panostuksiaan henkilöstöön – esimerkiksi yrityksen rekrytointisivuilla on uratarinoita (kuten myyjä Ulla Glantzista) tarkoituksena viestiä positiivista työntekijäkokemusta. Näissä tarinoissa painotetaan tiimin vahvuutta (“tiimimme koostuu monen ikäisistä ihmisistä ja se on vahvuutemme”) ja kerrotaan miten työntekijä viihtyy asiakaspalvelun parissa Silmäasemalla. Palkasta tai konkreettisista eduista nämä tarinat eivät puhu, mikä on ymmärrettävää markkinointiviestinnässä. Työnhakijan on siis hyvä olla realistinen: iso ketju tarjoaa usein vakaat puitteet ja prosessit, mutta palkkataso pysyy todennäköisesti alan standardissa. Jos tavoitteena on korkeampi palkka nopeasti, neuvotteluvoimaa saa tyypillisesti vasta kokemuksen karttuessa – tai hakemalla esihenkilöpositioihin.
On myös syytä huomata, että Silmäasemalla on yksityisiä silmäsairaaloita ja silmäkirurginen puoli, jossa työskentelee esimerkiksi sairaanhoitajia ja myyntikoordinaattoreita. Näiden tehtävien palkat eivät kuulu optisen myyjän TES:in piiriin, vaan voivat olla korkeampiakin. Myymälän puolella kuitenkin samat säännöt pätevät kuin muualla kaupan alalla.
Yhteenvetona Silmäasemasta: Alan keskusteluissa Silmäasema on saanut kyseenalaisen maineen pihistelevänä työnantajana, jonka optiset myyjät ovat olleet palkkakuopassa ja vailla kannustavia palkkioita. Vaikka tilanne on voinut viime vuosina parantua yleiskorotusten myötä, Silmäasema edustaa edelleen isoa ketjua, jossa yksittäisen työntekijän on vaikea vaikuttaa palkkaansa ylöspäin ilman että vaihtaa talon sisällä roolia tai lähtee muualle. Tämä korostaa tarvetta liittojen neuvottelemille TES-parannuksille sekä sitä, että työntekijät itse kehittävät osaamistaan ja kokemustaan – näin he voivat myös perustella palkankorotuksia tai edetä urallaan.
Yhteenveto ja vinkit työnhakijalle
Optisen alan myyjän rooli on ainutlaatuinen yhdistelmä asiakaspalvelua, myyntiä ja asiantuntijuutta. Työssä pääsee auttamaan ihmisiä näkemään paremmin ja löytämään tyyliinsä sopivat silmälasit, mikä tuo monelle tekijälle tyydytystä. Toisaalta palkkataso on kohtalainen muttei huippukorkea, etenkin uran alkuvaiheessa. Tässä vielä keskeiset seikat tiivistettynä ja muutamia vinkkejä alalle aikoville:
- Palkkataso: Optisen myyjän keskipalkka Suomessa on noin 2100 €/kk, ja tavallinen vaihteluväli on ~2000–2500 € kuukaudessa. Aloittelijana kannattaa varautua palkkaan, joka on lähellä työehtosopimuksen vähimmäistasoa (noin 12–13 €/h). Kokemuksen ja mahdollisen lisäkoulutuksen myötä palkka tyypillisesti nousee – esimerkiksi 5+ vuoden kokemuksella voi yltää ~2500 € kuukausiansioihin. TES takaa minimit, joten perehdy kaupan alan TES:iin ja tiedä oikeutesi. Muista myös lisien vaikutus: ilta- ja lauantailisät sekä mahdolliset myyntibonukset voivat tuoda merkittävää lisäansiota.
- Työehdot: Optisen alan myyjät kuuluvat PAMin kaupan TES:iin. Tämä tarkoittaa mm. 1,5-kertaista korvausta lauantaitunneista klo 13 jälkeen, 100% korotusta sunnuntaina sekä ylityökorvauksia. Vuosiloma kertyy normaalisti (2,5 pv/kk ensimmäisen työvuoden jälkeen). Usein optikkoliikkeet sijaitsevat kauppakeskuksissa, joten työajat voivat painottua myöhäiseen iltapäivään ja lauantaihin. Ole valmis joustamaan aukioloaikojen mukaan – vastineeksi saat vapaita arkiaamuja esimerkiksi. Työnhakijana voit kysyä, onko liikkeessä tapana antaa henkilökuntaetuja (yleensä silmälaseista ja aurinkolaseista saa huomattavan alennuksen työntekijänä, mikä onkin alan mukava etu).
- Kokemukset työnantajista: Eri ketjuilla on omat kulttuurinsa. Silmäasema on iso kotimainen toimija – plussaa on iso organisaatio (selvät prosessit, uramahdollisuuksia Suomen sisällä), miinuksena foorumipalautteen perusteella hieman kireä palkkapolitiikka ja vaihtelevat johtamiskäytännöt. Instru Optiikka (Instrumentarium, Nissen) on osa kansainvälistä GrandVisionia, ja sielläkin palkat pyörivät minimin ympärillä julkisten tietojen mukaan, mutta yritys on vakaa ja tunnettu. Specsavers toimii franchising-periaatteella: yrittäjävetoinen myymälä saattaa joustaa palkoissa osaamisen mukaan ja panostaa koulutukseen erittäin paljon. Synsam ja Fenno Optiikkaovat pienempiä ketjuja; niiden palkkatasosta on vähemmän julkista tietoa, mutta ne kilpailevat työntekijöistä samoilla työmarkkinoilla, joten erot eivät liene valtavia. Työnhakijana kannattaa kysyä suoraan palkastahaastattelussa – se kertoo myös työnantajalle, että tunnet alasi arvoa. Voit mainita tietäväsi TES-minimit ja kysyä, onko yrityksessä tapana maksaa kokemus- tai henkilökohtaisia lisiä päälle.
- Urakehitys ja kouluttautuminen: Jos viihdyt alalla, älä epäröi kehittää itseäsi. Optisen alan myyjille on räätälöity esimerkiksi optisen alan merkonomi-tutkinto (kaupallisen ja optisen osaamisen yhdistelmä), josta on raportoitu hyviä kokemuksia – kaupallinen osaaminen toi mitattavia tuloksia myymälöihin. Tällainen koulutus voi tehdä sinusta arvokkaamman työntekijän. Lisäksi ketjujen sisäiset koulutusohjelmat (kuten Specsaversin) kannattaa hyödyntää täysillä. Ne eivät vain kasvata osaamista, vaan myös verkostoja. Moni myyjä on päätynyt optometristikoulutukseen todettuaan alan omakseen – se on tietysti isompi ponnistus (noin 3–4 vuotta opintoja), mutta palkintona on huomattavasti korkeampi palkka optikkona (mediaani ~3600 €/kk) ja laajemmat työmahdollisuudet.
- Työn mielekkyys: Palkka on vain yksi osa työtyytyväisyyttä. Optisen myyjän työ voi antaa paljon muuta: mahdollisuuden yhdistää kiinnostus muotiin (kehykset ja trendit) ja terveyteen (näkö ja silmäterveys) ainutlaatuisella tavalla. Moni kokee saavansa asiakastyöstä välitöntä onnistumisen tunnetta – asiakas hymyilee uudet lasit kasvoillaan ja kiittää hyvästä palvelusta. Tämä on jotain, mitä ei voi euroissa mitata. Työ on myös sosiaalista: päivittäin kohdataan kymmeniä ihmisiä, ja jokainen päivä on hieman erilainen asiakastarpeiden mukaan.
Lopuksi, alanvaihtajalle tai työnhakijalle: optisen alan myyjän paikka voi olla erinomainen tilaisuus, jos olet asiakaspalveluhenkinen ja haluat oppia uutta. Varaudu kuitenkin siihen, että aloittaessa palkkasi ei päätä huimaa – mutta älä lannistu siitä. Ota selvää TES:in tuomista eduista, hyödynnä kaikki mahdolliset koulutukset, ja osoita aktiivisuutta työssäsi. Tyytyväiset asiakkaat ja kehittyvä myyntitaito ovat parasta valuuttaa, joilla voit ajan mittaan perustella myös palkkatoiveesi nousua. Ala on melko vakiintunut – ihmiset tarvitsevat aina silmälaseja – joten työpaikat ovat suhteellisen turvattuja ja osaajille on tarvetta. Tämä näkyi myös siitä, että optisen alan työntekijät olivat lakkojenkin piirissä 2024, kun he puolustivat työehtojaan. Yhteishenki alalla on siis olemassa ja ammattiliitot tukevat taustalla.
Yhteenveto: Optinen myyjä on arvokas lenkki näkemisen ja silmäterveyden palveluketjussa. Palkka kehittyy kokemuksen myötä ja TES turvaa vähimmäistason, vaikkakin huippuansioita ei perusmyyjänä yleensä saavuteta. Työ tarjoaa kuitenkin paljon muuta kompensaatiota – ihmissuhteita, onnistumisia ja mahdollisuuden kasvaa alan asiantuntijaksi. Jos olet työnhakija tai harkitset alaa, voit tämän artikkelin tiedoilla varustautuneena luottavaisin mielin astua optiseen liikkeeseen, oli roolisi sitten työntekijänä tai asiakkaana. Hyvällä optisella myyjällä on aina paikkansa: hän on asiakaspalvelun ammattilainen ja ongelmanratkaisija, joka löytää niin teknisesti kuin esteettisestikin parhaat ratkaisut asiakkaan näkemistarpeisiin. Ja kun siitä työstä maksetaan asiallinen korvaus, voidaan sanoa, että näkee vaivan arvoiseksi – niin asiakkaan kuin myyjänkin näkökulmasta.
