Opiskelu työn ohessa (eli opiskelu töiden ohella) tarkoittaa sitä, että suoritat koulutusta tai tutkintoa samaan aikaan, kun käyt ansiotyössä. Nykyään jatkuva oppiminen on yhä tavallisempaa, ja monet työssäkäyvät aikuiset haluavat kehittää osaamistaan tai kouluttautua jopa kokonaan uudelle alalle keskeyttämättä uraansa. Työn ohessa opiskelu vaatii suunnittelua, itsekuria ja tasapainottelua ajankäytössä, mutta se on täysin mahdollista – ja usein erittäin palkitsevaa. Tässä artikkelissa kerromme, miksi töiden ohella opiskelu kannattaa, millaisia vaihtoehtoja aikuisopiskelijalle on tarjolla (iltaopinnot, etäopinnot, monimuoto-koulutus ym.) sekä annamme käytännön vinkkejä siihen, miten koulutus työn ohessa onnistuu sujuvasti arjen keskellä. Lopusta löydät myös tärkeän disclaimer-huomautuksen.
Opiskelu töiden ohella – miksi se kannattaa?
Opiskelu töiden ohella voi aluksi tuntua haastavalta ajatukselta: työpäivän jälkeen pitäisi jaksaa paneutua opiskelutehtäviin, ja viikonlopuistakin osa saattaa kulua opintojen parissa. Miksi kukaan ryhtyisi tähän vapaaehtoisesti? Todellisuudessa työn ohessa opiskeluun on monia hyviä syitä ja selkeitä hyötyjä:
- Ammatillinen kehittyminen: Nykyisessä työelämässä vaatimukset muuttuvat nopeasti, ja jatkuva oppiminen on lähes välttämätöntä. Uusi koulutus tai tutkinto työn ohessa päivittää osaamisesi ajan tasalle. Opiskelemalla voit hankkia uusia taitoja, syventää asiantuntemustasi ja pysyä mukana kehityksessä omalla alallasi. Eilisen taidot eivät aina riitä tämän päivän työssä, joten itsensä jatkuva kehittäminen tekee sinusta arvokkaamman työntekijän.
- Uralla eteneminen: Työn ohessa suoritettu tutkinto tai lisäkoulutus voi avata ovia uralla etenemiseen. Voit pätevöityä vaativampiin työtehtäviin tai esihenkilöasemaan ilman, että sinun tarvitsee ensin irtisanoutua ja opiskella kokopäiväisesti. Esimerkiksi jos tavoittelet johtotehtäviä, voi työn ohella suoritettu johtamisen tai alan syventävä koulutus antaa sinulle tarvittavan pätevyyden ja kilpailuedun seuraavaa askelta varten.
- Uuden ammatin hankkiminen: Moni haaveilee alanvaihdosta jossain vaiheessa työuraansa. Opiskele uusi ammatti työn ohessa – se on mahdollista ilman kokonaan tyhjän päälle hyppäämistä. Voit suorittaa uuden tutkinnon vähitellen samalla, kun säilytät nykyisen toimeentulosi. Näin taloudellinen riski pienenee, ja voit kokeilla rauhassa, onko uusi ala sinulle sopiva. (Palataan alanvaihtoon tarkemmin artikkelin loppupuolella.)
- Oman työn kehittäminen: Parhaassa tapauksessa opinnoista on hyötyä suoraan nykyisessä työssäsi. Voit soveltaa oppimaasi käytäntöön saman tien, mikä sekä syventää oppimista että tuo lisäarvoa työnantajallesi. Tämä pitää motivaatiota yllä: on innostavaa huomata, että uudet ideat ja ratkaisut siirtyvät suoraan työpaikalle arkea parantamaan. Samalla verkostoidut – opintojen kautta saat uusia kontakteja, joista voi olla hyötyä urallasi.
- Ei tarvetta urataukoon: Suurin käytännön etu on tietenkin se, että sinun ei tarvitse jäädä pois työelämästä opiskelun vuoksi. Pystyt säilyttämään säännölliset tulot ja työkokemuksen karttumisen opintojesi aikana. Moni aikuinen opiskelija arvostaa sitä, ettei tarvitse luopua päivätyöstä ja palkasta; tämä tekee kouluttautumisesta mahdollista myös perheellisille ja asuntovelallisille. Työn ohessa opiskelu on joustava tapa edetä elämässä eteenpäin yhtä aikaa usealla rintamalla.
Yhteenvetona: töiden ohella opiskelu kannattaa, koska se antaa tilaisuuden kehittyä ammatillisesti ja henkilökohtaisesti ilman, että urasi tai taloutesi kärsii merkittävää lovea. Vaikka opintojen ja työn yhdistäminen vaatii vaivannäköä, lopputuloksena voit saavuttaa uuden tutkinnon, uuden suunnan uralle tai yksinkertaisesti päivittää osaamisesi seuraavalle tasolle.
Koulutus työn ohessa – miten onnistua käytännössä?
Kun päätät aloittaa opiskelun työn ohessa, on tärkeää varautua siihen, että arjesta tulee hetkellisesti tavallista kiireisempää. Työn ohessa opiskelu onnistuu, kun suunnittelet hyvin ja pidät huolta jaksamisestasi. Alla on koottu keskeiset haasteet ja ratkaisut – eli vinkkejä, joiden avulla yhdistät työn ja opiskelun tehokkaasti mutta kestävällä tavalla.
1. Suunnittele ajankäyttö tarkasti: Ajanhallinta on avainasemassa, kun yhdistät työn ja opiskelun. Laadi itsellesi realistinen opiskelusuunnitelma: mitä aiot opiskella, mihin mennessä ja kuinka paljon aikaa voit käyttää viikossa opiskeluun. Merkkaa kaikki luennot, lähipäivät, tehtävien deadlinet ja tentit kalenteriin heti lukukauden alussa. Muista, että opiskeluun käytetty aika on väistämättä pois jostain muusta – mieti siis, mistä arkirutiineista tai harrastuksista voit tilapäisesti karsia opintojen ajaksi. Jos opintojen aloittamisesta on kauan, voi olla järkevää aloittaa hieman kevyemmällä kurssikokonaisuudella ennen kuin sukellat vaativaan tutkintoon. Suunnitelmallisuus auttaa myös hahmottamaan koko polun: pilko opintosi sopiviin osatavoitteisiin, jotta matkan varrella on välietappeja, joista voit iloita.
2. Aseta realistiset tavoitteet ja pidä motivaatio yllä: Motivaatio kantaa sinut läpi rankempienkin ajanjaksojen. Pohdi aluksi, miksi opiskelet – haluatko edetä urallasi, vaihtaa alaa, syventää osaamistasi omaksi iloksesi? Kirjaa itsellesi ylös tämä perimmäinen syy ja palaa siihen aina, kun opiskeluväsymys iskee. Tavoitteiden on hyvä olla konkreettisia ja saavutettavissa: liian kunnianhimoiset tai epämääräiset tavoitteet voivat lannistaa alkumetreillä. Ole itsellesi armollinen – täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä, riittää että viet asioita tasaisesti eteenpäin. Jos motivaatio hiipuu, muistuta itseäsi opintojen tuomista hyödyistä ja kuvittele se hetki, kun tutkinto on suoritettu. Juhlista myös pieniä edistysaskeleita: jokainen tentti, tehtävä tai kurssi valmiiksi on askel kohti maalia, ja siitä saa olla ylpeä.
3. Huolehdi jaksamisesta ja tasapainosta: Vaikka työ ja opinnot olisivat kuinka tärkeitä, elämässä on muutakin. Pyri säilyttämään elämän tasapaino. Riittävä yöuni, liikunta, terveellinen ruoka ja vapaa-aika eivät ole luksusta, vaan välttämättömiä jaksaaksesi. Aikuisopiskelu työn ohessa on kuin maraton – et voi sprintata läpi uupumatta. Sovi itsesi kanssa, että pidät viikoittain ainakin yhden päivän tai illan täysin vapaana opiskelusta ja työasioista. Tee silloin jotakin ihan muuta, mikä rentouttaa: ulkoile, tapaa ystäviä, katso hyvä elokuva tai harrasta liikuntaa. Kun pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi, myös oppimiskyky ja työteho pysyvät paremmin yllä. Opintojen ja työn yhteensovittaminen ei saa muuttua pelkäksi selviytymistaisteluksi – tasapainoisen arjen vaaliminen on paras suoja stressiä ja loppuunpalamista vastaan.
4. Varaudu muutoksiin ja hyödynnä joustot: Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Työssä voi tulla yllättäviä kiireitä tai elämässä tapahtua jotain odottamatonta, mikä verottaa aikaa ja voimavaroja. Siksi joustavuus on valttia. Hyväksy, että joskus aikatauluja on rukattava uudelleen. Jos jokin kurssi osoittautuu liian vaativaksi työkiireiden keskellä, keskustele opettajan kanssa lisäajasta tai suoritustavan muutoksesta – useimmiten ratkaisuja löytyy. Nykyään oppilaitoksilla on paljon joustoja aikuisopiskelijoille: tarjolla voi olla esimerkiksi joustavia suoritustapoja, verkkoluentojen tallenteita tai mahdollisuus yksilölliseen opintoaikatauluun. Ota selvää tällaisista mahdollisuuksista ja hyödynnä niitä tilanteesi mukaan. Myös opinnoissa edistyminen osissa on ok – joskus opinnot voivat venyäalkuperäistä suunnitelmaa pidemmälle, ja se on täysin sallittua, kunhan et luovuta. Tärkeintä on pysyä liikkeessä kohti tavoitetta, vaikka matka hieman mutkittelisi.
5. Hanki tukea verkostolta – kotona ja työpaikalla: Muista, että sinun ei tarvitse pärjätä yksin. Kerro läheisillesi ja ystävillesi opinnoistasi; jo pelkkä ymmärrys tilanteestasi auttaa, kun ympärillä olevat tietävät, miksi aikasi on tiukalla. Pyydä rohkeasti apua arjen järjestelyissä: ehkä puoliso tai sukulainen voi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä tai lasten kuskaamisesta tiettyinä iltoina, jotta saat rauhallista opiskeluaikaa. Työpaikalla kannattaa sekin keskustella tilanteestasi esihenkilön kanssa. Moni työnantaja suhtautuu myönteisesti työntekijän kouluttautumiseen, sillä uusi osaaminen hyödyttää myös organisaatiota. Voit jo opintojen alussa sopia esimiehesi kanssa tarvittavista joustoista: esimerkiksi voitko käyttää satunnaisesti työaikaa pakollisiin lähiopetuspäiviin tai tehdä lyhennettyä työviikkoa opintojen loppusuoralla. Työlainsäädäntö antaa mahdollisuuden hakea opintovapaata, mutta usein pienemmät järjestelyt riittävät, kun asioista sovitaan avoimesti hyvissä ajoin. Hyödynnä myös opiskeluyhteisön tarjoama tuki: esimerkiksi aikuisopiskelijoille on usein tarjolla ohjausta, mentoreita tai vertaistukiryhmiä. Kun verkostosi – niin kotona, ystäväpiirissä kuin työpaikalla – on tukenasi, selviät vaikeinakin hetkinä paremmin. Yhdessä opiskelu on hauskempaa kuin yksin puurtaminen.
Kun pidät mielessäsi yllä olevat periaatteet, työn ja opiskelun yhdistäminen sujuu huomattavasti helpommin. On tärkeää tunnistaa omat rajansa ja pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Suunnitelmallisuus, motivaatio, itsestä huolehtiminen, joustava asenne ja tukiverkoston apu muodostavat vankan perustan, jonka varassa aikuisopiskelija pärjää.
Iltaopiskelu ja viikonloppukoulutus
Perinteinen tapa sovittaa opiskelu työpäivien lomaan on iltaopiskelu. Iltaisin järjestettävät opinnot tarkoittavat, että luennot tai harjoitukset pidetään yleensä myöhään iltapäivällä tai illalla työajan jälkeen. Monissa oppilaitoksissa on erikseen aikuisryhmiä, joiden opetusaikataulut on suunniteltu työn ohella opiskelevia silmällä pitäen: esimerkiksi luennot alkavat klo 17 tai 18 maissa, jolloin päivän työrupeaman jälkeen ehtii hengähtää hetken ja siirtyä opiskelun pariin. Myös viikonloppukoulutus on yleistä – jotkin kurssit ja koulutukset järjestetään intensiivisinä lähijaksoina lauantaisin (ja joskus sunnuntaisin), mikä vapauttaa arki-illat opiskelusta. Ilta- ja viikonloppuopinnot sopivat hyvin heille, jotka kaipaavat lähiopetusta ja ryhmässä oppimista, mutta eivät voi osallistua päiväsaikaan tapahtuviin luentoihin.
Iltaopiskelua tarjoaa esimerkiksi monet kansanopistot, työväenopistot ja kansalaisopistot erilaisten kurssien muodossa – voit käydä vaikka kielikurssilla tai suorittaa tietotekniikan opintojakson iltaisin. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksissa saatetaan toteuttaa osa opetuksesta ilta-aikaan. Tyypillinen malli on, että luennot ovat pari kertaa viikossa illalla, ja lisäksi itsenäisiä tehtäviä tehdään oman aikataulun mukaan. Iltaopiskelu edellyttää tietysti sitä, että jaksat töiden jälkeen edelleen keskittyä opiskeluun muutamana iltana viikossa. Tämä voi vaatia totuttelua – alkuun illat voivat tuntua pitkiltä. On tärkeää huolehtia riittävästä levosta muina aikoina ja ehkä keventää arki-iltojen muita menoja. Toisaalta iltaopintojen rytmiin tottuu, ja monille aikuisopiskelijoille on jopa virkistävää vaihtaa illaksi “aivokanavaa” työasioista opiskelutehtäviin. Kun aihe on itseä kiinnostava, luennot voivat päinvastoin tuoda energiaa ja inspiraatiota myös työarkeen.
Viikonloppuopinnot ovat hyvä vaihtoehto esimerkiksi perheellisille, joille arki-illat ovat hankalia lastenhoidon tai muiden velvollisuuksien takia. Lauantaipäivät intensiivikursseilla tai kerran kuussa järjestettävät opintoviikonloput voivat istua paremmin aikatauluihin. Toki viikonloppuna opiskelu tarkoittaa, että osa vapaa-ajasta kuluu koulun penkillä – mutta monelle aikuiselle se on mielekäs tapa viettää aikaa, kun saa keskittyä itseä kiinnostavaan oppimiseen. On myös yleistä, että monimuoto-opintoihin sisältyy muutamia viikonloppuisin tai iltaisin pidettäviä lähipäiviä. Yhteenvetona, ilta- ja viikonloppuopiskelu antavat mahdollisuuden osallistua opetukseen aktiivisesti ilman että tarvitsee irrottautua päivätyöstä. Tämä opiskelumuoto vaatii hyvää ajanhallintaa ja perheen/läheisten tukea, mutta palkitsee joustavalla rytmillä: päivisin työ, iltaisin tai viikonloppuna opiskelu.
Opiskelu etänä – joustavat verkko-opinnot
Opiskelu etänä (eli verkko-opiskelu) on viime vuosina yleistynyt huimasti, ja se onkin usein työn ohella opiskelevan pelastus. Etäopinnoissa opetusta ei sidota tiettyyn paikkaan – ja usein ei edes tiettyyn aikaan. Opiskele verkossa silloin, kun sinulle parhaiten sopii: nykyaikaiset verkkokoulutukset mahdollistavat opiskelun käytännössä missä ja milloin tahansa. Tarvitset vain tietokoneen (tai jopa pelkän älypuhelimen) ja internet-yhteyden, ja voit osallistua luennoille kotoa käsin tai vaikkapa työmatkalla junassa.
Verkko-opintojen tyypillisiä muotoja ovat muun muassa videotallenteet luennoista, webinaarit, itsenäisesti suoritettavat oppimistehtävät verkko-oppimisympäristössä sekä keskustelut ryhmächatissa tai -foorumilla. Monissa tutkinnoissa etäopiskelu tarkoittaa, että esimerkiksi kerran viikossa on live-verkkoluento tiettyyn aikaan (johon voit osallistua kotoa käsin videoyhteydellä), mutta paljon on myös itsenäistä opiskelua, jonka ajoittamisesta päätät itse. Aikataulun joustavuus onkin etäopiskelun suuri etu: voit sijoittaa opiskelutunnit esimerkiksi varhaisiin aamuihin ennen töihin lähtöä, myöhäisiin iltoihin lasten mentyä nukkumaan tai vaikka lounastauolle, jos se onnistuu. Oppimateriaali on verkossa saatavilla, joten voit edetä omaan tahtiisi.
Mitä voi opiskella etänä? Nykyään vastaus on: melkein mitä tahansa! Lukuisat tutkinnot ja kurssit ovat suoritettavissa kokonaan verkossa. On jopa mahdollista hankkia kokonainen tutkinto verkossa tietyillä aloilla. Esimerkiksi tradenomin (AMK) liiketalouden tutkintoja, tietojenkäsittelyä, markkinointia, kielten opintoja, ohjelmointia ja monia muita aloja voi opiskella täysin etämuotoisesti. Jotkin yliopistot tarjoavat maisteriohjelmia verkkototeutuksina, ja avoimen yliopiston sekä avoimen ammattikorkeakoulun kurssivalikoima on laajasti saatavilla netissä. Teknologia mahdollistaa myös interaktiivisuuden etänä: ryhmätyöt voidaan tehdä verkkotyökaluilla ja ryhmäkeskustelut videopalavereina. On kuitenkin hyvä huomata, että kaikilla aloilla täydellinen etäopiskelu ei ole mahdollista – käytännön harjoituksia vaativat alat (kuten laboratorioalat, hoitotyö, taideaineet tms.) sisältävät yleensä jonkin verran lähiopetusta tai harjoittelujaksoja, joita ei voi korvata virtuaalisesti. Silti näilläkin aloilla teoriaosuudet hoidetaan usein etänä. Yleisesti ottaen etäopiskelu sopii erinomaisesti työn ohessa opiskeleville aikuisille, sillä se antaa eniten vapautta sovittaa opiskelu omaan arkirytmiin.
Etäopiskelu vaatii opiskelijalta itsekuria ja hyviä ajanhallintataitoja – kukaan ei ole “vahtimassa” opiskelun edistymistä, vaan vastuu on itsellä. Toisaalta monet aikuisopiskelijat pitävät itsenäisestä opiskelusta, koska silloin vauhdin voi säätää oman jaksamisen ja arjen mukaan. Jos olet motivoitunut ja omatoiminen, verkko-opinnot voivat olla juuri sinulle sopivin tapa suorittaa opintoja töiden ohella. Varmista vain, että sinulla on rauhallinen paikka ja aika opiskella säännöllisesti. Kannattaa myös aktiivisesti pitää yhteyttä opettajiin ja muihin opiskelijoihin verkon välityksellä – näin et tunne jääväsi yksin, vaikka opiskeletkin etänä.
AMK-opiskelu työn ohessa (ammattikorkeakoulutus aikuisena)
Monet aikuiset suorittavat tutkinnon työn ohella ammattikorkeakoulussa. AMK-opiskelu työn ohessa on suosittu reitti esimerkiksi silloin, kun sinulla on jo ammatillinen perustutkinto tai paljon työkokemusta, ja haluat hankkia korkeakoulututkinnon (kuten tradenomi, insinööri, sosionomi, sairaanhoitaja tai vaikkapa geronomi). Ammattikorkeakoulut kautta maan tarjoavat erillisiä aikuiskoulutuksen toteutusmuotoja, jotka on suunniteltu joustaviksi juuri työssäkäyviä varten. Usein tällaisesta opiskelumuodosta käytetään termiä monimuoto-opiskelu. Monimuotototeutuksessa opiskelu ei ole kokopäiväistä koulussa istumista, vaan yhdistelmä itsenäistä opiskelua, etätehtäviä ja satunnaisia lähiopetuspäiviä.
Monimuoto-opiskelu AMK:ssa joustaa eri elämäntilanteisiin. Käytännössä se voi sisältää ilta- ja viikonloppuluentoja, intensiivijaksoja sekä verkko-opintoja – tai vaihtelevan yhdistelmän näitä. Esimerkiksi monessa AMK-tutkinnon aikuisten ryhmässä on lähiopetusta noin 2–4 päivää kuukaudessa, usein siten että osa siitä on perjantai-iltaisin ja lauantaisin. Loput opinnoista tehdään itsenäisinä verkkotehtävinä omaan tahtiin. Tämä tarkoittaa, että opintovapaatakokopäiväisesti ei yleensä tarvita, vaan voit jatkaa työskentelyä samaan aikaan. Opintojen alussa saat yleensä lukujärjestyksen tai aikataulun kaikista lähipäivistä koko lukuvuodelle – muista sopia työnantajasi kanssa näistä päivistä heti ajoissa (kuten aiemmin vinkeissä todettiin). Monimuoto-opinnot on siis mahdollista aikatauluttaa työkalenterin rinnalle, kun suunnittelet etukäteen.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on yleensä 210 opintopistettä (AMK-kanditutkinnossa) ja se on suunniteltu noin 3,5 vuoden täysipäiväiseen opiskeluun. AMK-opiskelu aikuisenamonimuotona usein pidentää suoritusaikaa hieman (esimerkiksi 4 vuotta) tai vaatii todella tiukkaa tahtia, jos aiot valmistua samassa ajassa kuin päivätoteutuksessa. Vaikka kontaktiopetusta on harvemmin, itsenäistä opiskelua on paljon. Monimuoto-opinnot edellyttävät omatoimisuutta ja vastuunkantoa omasta etenemisestä. Käytännössä kokemus on monelle aikuisopiskelijalle silti myönteinen: kun saa aikatauluttaa itse esimerkiksi verkkotehtävien teon, opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu. Muista mitoittaa opintojen määrä omaan elämäntilanteeseesi sopivaksi – esimerkiksi 2–5 opintopistettä kuukaudessa on XAMKin (Kaakkois-Suomen AMK) suosituksen mukaan sopiva tahti työssäkäyvälle opiskelijalle. Tällöin vuodessa kertyy 24–60 opintopistettä, eli tutkinnon suoritus kestää 3,5–5 vuotta. Tahti voi joustaa tilanteen mukaan: joskus voit opiskella enemmän, joskus vähemmän.
Ammattikorkeakoulujen monimuototutkinnot kattavat laajasti eri aloja. Liiketalouden alalla voit suorittaa tradenomin tutkinnon monimuotoisesti vaikka kokonaan verkko-opintoina. Tekniikan aloilla (esim. insinööri AMK) monimuoto-opinnoissa voi olla muutamia laboraatioita tai projektipäiviä kampuksella, mutta suurin osa teoriaopetuksesta hoituu etänä. Sosiaali- ja terveysalalla on tarjolla esimerkiksi sairaanhoitaja- ja sosionomi-monimuotoryhmiä, joissa lähipäivät ja harjoittelujaksot rytmitetään työssäkäyvien tarpeet huomioiden. Geronomiksi työn ohella opiskelu on hyvä esimerkki: geronomi (AMK) on vanhustyön asiantuntijatutkinto, jonka monimuotokoulutuksissa sisältö on suunniteltu siten, että opiskelijat voivat olla samaan aikaan töissä esimerkiksi hoitoalalla. Käytännössä geronomiopinnoissa etäjaksojen vastapainona on noin muutamana päivänä kuukaudessa lähiopetusta, ja pakolliset harjoittelut voi usein järjestää omaan työpaikkaan tai työajalle sovitusti. Tällainen joustava toteutus mahdollistaa tutkinnon suorittamisen ilman, että opiskelijan tarvitsee täysin irrottautua työelämästä. Vastaavia ohjelmia löytyy muillakin aloilla – monimuotona voi opiskella vaikkapa insinööriksi, restonomiksi, agrologiksi tai rakennusmestariksi työn ohessa.
Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus tunnettiin aiemmin nimellä aikuisopiskelu ja se on vakiintunut osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Haku näihin monimuotototeutuksiin tapahtuu yleensä yhteishaussa siinä missä nuorten koulutuksiinkin, tai erillishakuna aikuisryhmiin. Joihinkin monimuotokoulutuksiin vaaditaan alan työpaikka opintojen ajaksi (koska oppimistehtävät nivoutuvat omaan työhön), toisiin riittää motivaatio ja mahdollisuus järjestää käytännön harjoittelut jossain. Ennen hakemista kannattaakin tarkistaa kunkin koulun vaatimukset. AMK-opiskelu työn ohessa aikuisena voi vaatia paljon, mutta se on erittäin palkitsevaa. Saat saman tutkinnon kuin päiväopiskelijat, mutta kaupan päälle kerrytät arvokasta työkokemusta yhtä aikaa. Monet työnantajat arvostavat sitä, että työntekijä on suorittanut tutkinnon omalla ajallaan – se kertoo sinnikkyydestä ja hyvästä ajanhallinnasta. Ja mikä parasta, voit heti hyödyntää koulutuksen tuomia oppeja omassa työssäsi opintojen aikana.
Vielä mainintana: jos täysimittainen tutkinto tuntuu liian isolta palalta kerralla tai et ole varma uudesta alasta, harkitse avointa ammattikorkeakoulua. Avoimessa AMK:ssa voit suorittaa yksittäisiä kursseja tai laajempia kokonaisuuksia (esim. 30 opintopisteen osaajakoulutus tai 60 opintopisteen korkeakouludiplomi) oman kiinnostuksesi mukaan. Niitä voi opiskella joustavasti verkossa työn ohessa, ilman että sitoudut vielä tutkintoon. Myöhemmin, jos päätät hakea tutkinto-opiskelijaksi, avoimessa suoritetut opinnot voidaan usein hyväksilukea osaksi tutkintoa. Tämä on oivallinen tapa kartuttaa osaamista ja kokeilla opiskelua, jos et pitkään aikaan ole opiskellut. Myös yliopistojen avoin yliopistotarjoaa vastaavia mahdollisuuksia akateemisempiin opintoihin kaikilla aloilla. Nämä jatkuvan oppimisen polut ovat erittäin hyödyllisiä työuran aikana – voit ylläpitää ja päivittää ammattitaitoasi koko ajan, vaikka et aina tähtäisi uuteen tutkintoon.
Opiskele uusi ammatti työn ohessa
Monia aikuisia houkuttaa ajatus täysin uuden uran aloittamisesta. Alanvaihto keski-iässä ei ole enää harvinaisuus, vaan päinvastoin yhä useampi harkitsee kahta tai kolmea eri ammattia elämänsä aikana. Uuden ammatin opiskelu työn ohella onkin erinomainen ratkaisu silloin, kun haluat vaihtaa alaa, mutta et halua tai voi hypätä tyhjän päälle taloudellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pysyt nykyisessä työssäsi (ainakin osa-aikaisesti) ja suoritat samanaikaisesti koulutuksen, joka tarvitaan uudelle alalle siirtymiseen.
Ensimmäinen askel on selvittää, millainen koulutus vaaditaan tavoittelemaasi ammattiin. Onko se korkeakoulututkinto (esimerkiksi AMK-tutkinto tai yliopiston tutkinto), toisen asteen ammatillinen tutkinto, vaiko jokin lyhyempi sertifikaatti tai pätevyys? Kun tiedät, mitä tavoite edellyttää, voit ryhtyä suunnittelemaan opintojen suorittamista työn ohessa. Usein paras vaihtoehto alanvaihtajalle on hyödyntää samoja opinto-muotoja, joista olemme jo puhuneet: monimuoto- tai verkko-opintoja, ilta- ja viikonloppukursseja tai suorittaa tutkinto osissa. Esimerkiksi jos haluat siirtyä IT-alalle koodariksi, voit aluksi käydä ohjelmoinnin verkkokursseja työn ohessa ja ehkä suorittaa muutaman avoimen AMK:n kurssin tietojenkäsittelystä. Kun osaamispohja on karttunut, voit hakea vaikkapa monimuotototeutuksena tietojenkäsittelyn tradenomi-ohjelmaan ja suorittaa sen töiden ohella. Toisena esimerkkinä, jos olet töissä lähihoitajana mutta haluat opiskele uuteen ammattiin fysioterapeutiksi, voit pyrkiä monimuotoiseen fysioterapeutti AMK -koulutukseen ja tehdä opintoja samalla kun jatkat osa-aikaisesti hoitotyössä (monilla aloilla aiempi kokemus voi myös auttaa opintoihin hakeutumisessa).
Uuden ammatin opiskelu rinnakkain työn kanssa vaatii erityistä pitkäjänteisyyttä, koska usein puhutaan useamman vuoden projektista. Motivaatio on kuitenkin yleensä korkealla, kun tähtäimessä siintää unelmien ura. On järkevää laatia itselle vaiheittainen suunnitelma: esimerkiksi ensimmäinen vuosi – peruskurssit iltaisin, toinen vuosi – siirtyminen tutkinto-opintoihin, kolmas vuosi – mahdollinen opintovapaa tai lyhennetty työaika kun opinnot vaativat harjoittelua tai opinnäytetyön tekoa. Monet uutta uraa tavoittelevat säästävät hieman rahaa etukäteen helpottaakseen sitä vaihetta, kun opiskeluun pitää panostaa enemmän aikaa kuin mihin pelkkä ilta- tai viikonloppu opiskelu riittää. Taloudellinen puskuri tai jousto (kuten osa-aikatyö) voi tulla tarpeen opintojen loppupuolella, kun tahti tiivistyy.
Tärkeää on myös hyödyntää aiempi osaamisesi. Aikuisena alanvaihtajana sinulla on varmasti taitoja ja tietoja, joista on hyötyä uudessakin ammatissa – olipa se työelämätaitoja, verkostoja tai ihan konkreettista osaamista. Joissain tapauksissa voit saada hyväksi luettua aiempia opintojasi tai työkokemusta uudessa koulutuksessa, mikä nopeuttaa valmistumista. Esimerkiksi liiketalouden perusopinnoista voi saada vapautuksia, jos on tehnyt pitkään taloushallinnon töitä, tai toisen alan korkeakoulututkinnon yleisopinnot voivat korvata osan uuden tutkinnon opinnoista. Selvita nämä mahdollisuudet opintojen alussa.
Muista, että alanvaihto on iso muutos, mutta työn ohessa opiskellen voit tehdä sen hallitusti. Saat ikään kuin “pehmeän laskun” uudelle alalle: voit ensin opiskella ja tunnustella, miltä ala vaikuttaa, samalla kun sinulla on vielä vanha ammatti turvana. Sitten kun valmistut uuteen ammattiin, sinulla on jo verkostoja ja ehkä jopa työkokemusta (jos pystyit tekemään harjoittelua tai projekteja opintojen kautta), mikä helpottaa työllistymistä uudessa työssä. Työnantajatkin arvostavat alanvaihtajia, jotka tuovat mukanaan monipuolista kokemusta. Älä siis epäröi toteuttaa urahaaveitasi – opiskele uusi ammatti omaan tahtiisi, niin huomaat että mikään ei estä uuden uran luomista vielä myöhemmälläkin iällä.
Yhteenveto: uskalla oppia uutta läpi työuran
Työn ohessa opiskelu on parhaimmillaan elämänlaatuun positiivisesti vaikuttava kokemus. Se tarjoaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, uuden inspiraation ammentamiseen ja jopa kokonaan uuden suunnan löytämiseen työuralle ilman, että tarvitsee luopua työn tuomasta turvallisuudesta. Aikuisena oppijana tuot mukanasi opintoihin kokemusta ja motivaatiota, joista on hyötyä sekä sinulle itsellesi että muille opiskelijoille. Muista, että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta – oli tavoitteesi sitten uralla eteneminen, alanvaihto tai henkilökohtainen kasvu, voit saavuttaa sen suunnitelmallisesti työn ohella opiskellen. Haasteita matkalla varmasti tulee, mutta oikealla asenteella ja tukiverkoston avulla niistä selvitään. Lopputuloksena saat paitsi uuden pätevyyden tai syvemmän osaamisen, myös suuren annoksen ylpeyttä omasta saavutuksestasi.
Disclaimer: Tämä artikkeli on tarkoitettu tarjoamaan yleistä tietoa ja vinkkejä työn ohessa opiskelusta. Jokaisen yksilön tilanne on erilainen, ja koulutusten käytännöt sekä tukimahdollisuudet voivat muuttua. Muistathan tarkistaa ajantasaiset tiedot esimerkiksi hakukriteereistä, opintojen rakenteista ja mahdollisista rahoitusvaihtoehdoista virallisista lähteistä (oppilaitokset, viranomaiset). Artikkelissa kuvattuja kokemuksia ja neuvoja tulee soveltaa harkiten omaan elämäntilanteeseen. Emme vastaa mahdollisista virheistä tiedoissa tai niiden käytöstä. Opiskele vastuullisesti ja oman jaksamisesi rajoissa. Onnea ja menestystä opiskeluusi!
