Kenraalien palkat Suomessa ja kansainvälisesti – laaja syväkatsaus

1. Suomen kenraalien palkat (nykyinen palkkataso ja palkkarakenne)

Suomen kenraali palkka nykyisin: Suomalaisessa puolustusvoimien palkkausjärjestelmässä kenraalit kuuluvat valtion ylimpiin palkkaluokkiin. Puolustusvoimien komentajan (neljän tähden kenraali) peruspalkka on noin 13 000 € kuukaudessa, eli lähes 160 000 € vuodessa. Tämän päälle tulevat verotettavat luontaisedut, kuten asuntoetu (vuokratuki), virka-autoetu ja puhelinetu. Myös muilla kenraaleilla (kuten kenraaliluutnanteilla ja kenraalimajureilla) peruspalkka on tyypillisesti useiden tuhansien eurojen tasolla; uran alkuvaiheessa kenraalin palkka on noin 8 000 € kuukaudessa, ja kokeneella kenraalilla se voi nousta yli 12 000 € kuukaudessa. Näin ollen vuosiansiot voivat kokeneilla kenraaleilla ylittää merkittävästi 140 000 € vuodessa. Kenraalien palkat Suomessa ovatkin valtionhallinnon korkeimpia ja asettuvat samaan suuruusluokkaan ministerien ja muiden huippuvirkamiesten kanssa. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen päällikön vuosiansiot ovat olleet noin 125 000 €, mikä jää hieman Puolustusvoimien komentajan palkkaa alemmaksi.

Puolustusvoimien palkkarakenne: Puolustusvoimat käyttää kaksiosaista palkkausjärjestelmää, joka koskee myös kenraalikuntaa. Palkka jakautuu tehtäväkohtaiseen palkanosaan (joka perustuu tehtävän vaativuuteen) ja henkilökohtaiseen palkanosaan (joka perustuu henkilön suoriutumiseen ja kokemukseen). Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy vaativuusluokan mukaan – esimerkiksi korkeimpien kenraalin virkojen vaativuus on huippuluokkaa, mikä näkyy korkeana peruspalkkana. Henkilökohtainen palkanosa on aluksi noin 17 % tehtäväkohtaisesta palkasta uusilla työntekijöillä, ja se voi nousta enimmillään 37 %:iin tehtäväkohtaisesta osasta menestyksen ja työkokemuksen karttuessa. Tämä kannustaa kenraalejakin jatkuvaan kehittymiseen: hyvästä työssä suoriutumisesta palkitaan henkilökohtaisella lisällä. Lisäksi puolustusvoimat maksaa joissakin tehtävissä erillisiä lisiä (esim. harjoitus-, lento- tai meripalvelulisät) ja korvauksia, jotka voivat merkittävästi nostaa ansioita. Kenraaleille tyypillisiä etuja ovat myös kattava työterveydenhuolto, mahdollisuus palvelusuhdeasuntoon sekä sotilasaseman tuomat luontoisedut (kuten palvelusasuntojen ja virkistysalueiden käyttö). Nämä edut eivät näy suoraan kuukausipalkassa, mutta parantavat kokonaishyvinvointia ja kompensoivat korkeaan asemaan liittyvää vastuuta.

Suomen kenraalien palkkakehitys ja vertailu muihin virkoihin

Historiallisesti kenraalien palkat Suomessa ovat kehittyneet valtion yleisen palkkatason ja puolustusbudjetin mukaan. Kylmän sodan jälkeen puolustusvoimien henkilöstön palkkaus uudistettiin vastaamaan nykyistä tehtäväkohtaista mallia, ja korkeimpien upseerien palkkoja on nostettu asteittain valtion palkankorotusten tahdissa. Viime vuosikymmeninä kenraalien ansiokehitys on ollut varsin vakaa ja mukaillut yleistä ansiokehitystä julkisella sektorilla. Esimerkiksi 2010-luvulla Puolustusvoimain komentajan vuotuinen ansiotaso nousi noin 139 000 eurosta (vuonna 2014) reiluun 150 000 euroon vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kenraalikunnan palkkoja on sopeutettu myös rakenteellisiin uudistuksiin: vuodesta 2010 alkaen Puolustusvoimain komentajan virka on ollut määräaikainen (viiden vuoden kausi), mikä osaltaan yhtenäisti komentajan palkkauksen tasolle, joka vastaa lyhyemmän urakaaren intensiivistä vastuuta.

Palkkavertailu suomalaisiin huippuvirkoihin: Kenraalien palkka asettuu Suomessa hyvin korkealle myös suhteessa muihin julkisen sektorin tehtäviin. Kenraalin kuukausipalkka (esim. ~13 000 € komentajalla) on samaa luokkaa tai jopa korkeampi kuin valtioneuvoston jäsenten palkat. Vertailun vuoksi pääministerin kuukausipalkka on hieman alle 12 000 € ja riviministerien noin 10 000–12 000 €, eli kenraalikunta ansaitsee ainakin saman verran. Myös eduskunnan puhemiehen palkka (noin 10 000 €) ja tasavallan presidentin palkka (noin 160 000 € vuodessa) asettuvat samalle suuruusluokalle kenraalitason ansioiden kanssa. Toisaalta suomalaisen suuryrityksen toimitusjohtajien tai yksityissektorin huippujohtajien palkat voivat olla selvästi suurempia, mutta julkisen sektorin sisällä kenraalin asema on palkkauksellisesti kärkitasoa. Tämä kuvastaa sitä vastuuta ja arvovaltaa, joka armeijan kenraaliin kohdistuu: hän johtaa koko puolustusvoimien toimintaa tai suuria operatiivisia kokonaisuuksia, mikä oikeuttaa korkean palkkauksen verrattuna esimerkiksi hallinnollisiin virastojohtajiin tai muihin virkamiehiin.

Kenraalien palkkausta on perusteltu myös sillä, että Puolustusvoimat haluaa pitää huolta upseeriensa sitoutumisesta ja siitä, ettei korkeasti koulutettua sotilasjohtoa menetetä yksityissektorin houkutuksiin. Palkkarakenne on pyritty pitämään läpinäkyvänä ja oikeudenmukaisena: laissa ja valtioneuvoston asetuksilla määritellään kenraalien palkkausperusteet, ja neuvottelujärjestelmä takaa, että palkat pysyvät linjassa tehtävien vaativuuden kanssa. On huomionarvoista, että suomalainen kenraali ei saa bonuksia voitontavoittelusta kuten yritysjohtaja, vaan palkka on kiinteä korvaus maanpuolustuksellisesta vastuusta. Kokonaispalkkioon vaikuttavat kuitenkin palvelusvuosien tuomat lisät, koulutustausta sekä mahdolliset erityistehtävien lisäkorvaukset (esimerkiksi kansainväliset operaatiot tai NATO-tehtävät voivat tuoda päivärahoja ja komennuslisiä). Näin palkka heijastaa sekä kenraalin formalia asemaa Puolustusvoimissa että hänen henkilökohtaista panostaan ja uraansa.

2. Kenraalien palkat muissa maissa

Kenraalien palkkataso vaihtelee huomattavasti kansainvälisesti. Eri maiden palkkausjärjestelmät, puolustusbudjetit ja elinkustannukset vaikuttavat siihen, miten paljon armeijan kenraali ansaitsee. Seuraavassa tarkastellaan keskeisiä esimerkkejä eri maista – mukana suuria sotilasvaltoja ja Suomen kannalta vertailumaita – ja kuvataan kunkin maan nykyistä kenraalien palkkatasoa sekä mahdollisia lisäetuja ja historiallista kehitystä.

Yhdysvallat – kenraalin palkka ja edut

Yhdysvalloissa kenraalien (neljän tähden kenraali, General, sotilasarvo O-10) palkka perustuu liittovaltion military pay scale -taulukkoon. Vuonna 2024 neljän tähden kenraalin peruskuukausipalkka on noin 18 500 $, mikä on ~16 800 € nykykurssilla. Vuositasolla tämä on n. 220 000 $ (~200 000 €) pelkkänä peruspalkkana. On huomattava, että Yhdysvaltain sotilasjohtajien palkkajärjestelmä sisältää peruspalkan lisäksi useita verovapaita etuuksia ja lisiä. Asunto- ja ravintoedut (Basic Allowance for Housing, BAH ja Basic Allowance for Subsistence, BAS) voivat tuoda tuhansien dollarien lisän kuukausiansioihin riippuen kenraalin perhetilanteesta ja asemapaikasta. Yhdysvalloissa kenraalit saavat usein myös palvelukseen sidottuja etuja kuten ilmaisen sotilasterveydenhuollon, eläkkeen (palvelusvuosien täytyttyä) sekä virka-asunnon tai kuljetuspalveluita korkean asemansa vuoksi.

Palkkataso ja rakenne: Yhdysvaltain kenraalien palkat kasvavat jonkin verran palvelusvuosien myötä, mutta huippu saavutetaan yleensä 20 palvelusvuoden jälkeen, minkä jälkeen palkkakatto tulee vastaan (neljän tähden kenraalien palkka on laissa sidottu tiettyyn enimmäismäärään, joka vastaa siviilihallinnon Executive Schedule -palkkataulukon tasoa). Esimerkiksi juuri ylennetty kenraali (O-10) aloittaa noin 18 500 dollarin kuukausipalkalla, ja pitkästä urasta huolimatta palkka pysyy suunnilleen samalla tasolla huipun saavutettuaan. Ylimmät upseerit eivät siis saa rajattomasti lisäkorotuksia senioriteetin mukaan, toisin kuin alemmissa upseeriarvoissa joissa palkkaluokka nousee kokemuksen karttuessa. Silti Yhdysvaltojen kenraalien palkkataso on erittäin korkea kansainvälisesti – he ansaitsevat useita kertoja enemmän kuin monien muiden maiden kenraalit. Vertailun vuoksi: amerikkalaisen neljän tähden kenraalin keskimääräinen kuukausitulo on noin 16–20 000 $, kun taas esimerkiksi Venäjällä kenraalien palkka jää vain murto-osaan tästä (Venäjän tilanteesta lisää alla). Yhdysvaltain puolustusbudjetti on maailman suurin, ja se näkyy korkeina palkkoina, joilla pyritään pitämään huippu-upseerit motivoituneina ja estämään siirtyminen esimerkiksi yksityissektorin tehtäviin.

Historiallinen kehitys: USA:n sotilaspalkkoja tarkistetaan vuosittain kongressin päätöksellä, yleensä elinkustannusindeksin (Cost of Living Allowance) ja talouden tilanteen mukaan. Viime vuosina korotukset ovat olleet muutaman prosentin luokkaa; esimerkiksi vuodelle 2024 tuli 5,2 %:n korotus sotilaspalkkoihin, mikä nosti kenraalien maksimiperuspalkan nykyiselle tasolleen. Pitkällä aikavälillä amerikkalaisten kenraalien reaalipalkka on kasvanut maltillisesti, mutta heille suunnatut edut (kuten eläkejärjestelmän parannukset ja veteraanipalvelut) muodostavat merkittävän osan kokonaiskompensaatiosta. Yhdysvaltojen neljän tähden kenraali jää yleensä eläkkeelle korkealla, noin 85 % palvelusajan palkasta vastaavalla eläkkeellä, mikä takaa taloudellisen turvan uran jälkeen.

Iso-Britannia – kenraalin palkkaus armeijassa

Britanniassa kenraalien palkka seuraa Armed Forces’ Pay Review Body –lautakunnan suosituksia. Kenraalin (General) vuosipalkka on suurusluokkaa 120 000 £ tai enemmän – käytännössä neljän tähden kenraalin perusvuosipalkka voi ylittää £120 000 vuodessa (noin 140 000 €). Esimerkiksi Brittiarmeijan kenraalitasolla (OF-9) palkka on erään lähteen mukaan vähintään tuota luokkaa, ja hieman alemmalla kenraalikunnalla: kenraaliluutnantin ja kenraalimajurin (Lt General, Major General) palkat asettuvat tätä hieman alemmaksi. Julkisesti saatavilla oleva palkkataulukko vuodelle 2025–2026 näyttää, että prikaatikenraalin (Brigadier, OF-6) vuosipalkka on noin 133 000–138 000 £ kokemustasosta riippuen. Tämän perusteella voidaan arvioida, että neljän tähden kenraalin (OF-9) palkka on yli 140 000 £ (yli 160 000 €) vuodessa, mahdollisesti lähellä jopa 170–180 000 £, etenkin korkeimmassa tehtävässä (esimerkiksi puolustushaarojen komentajat).

Lisät ja luontoisedut: Britannian armeijassa palkka on vain osa kokonaistyökorvausta. Korkeilla upseereilla on usein oikeus palvelusasuntoon (tai asumislisään), virka-auton käyttöön ja muihin etuihin. Lisäksi kaikille sotilaille maksetaan verottomia päivärahoja komennuksista ja X-factor-palkkiota sotilaselämän erityisolosuhteista. Armed Forces’ Pay Review Body huomioi myös erikoistehtävien lisät: esim. jos kenraali palvelee erityisen vaativassa kansainvälisessä operaatiossa, voidaan myöntää kohdennettuja palkanlisiä (targeted pay supplements). Britanniassa kenraalien palkkojen on perinteisesti haluttu olevan kilpailukykyisiä verrattuna yksityiseen sektoriin, mutta toisaalta julkinen mielipide vahtii, ettei sotilasjohtajien palkka karkaa kohtuuttoman korkeaksi. Vuonna 2023 tehdyn 4,5 % yleiskorotuksen jälkeen brittiupseerien palkat nousivat nykyiseen tasoonsa. Kenraalien palkannousu on Britanniassa ollut hallittua – esimerkiksi everstistä kenraaliksi nousseen upseerin palkka lähes tuplaantuu: everstin maksimipalkka on noin 122 000 £ vuodessa, kun kenraalin palkka on vähintään £120k+ vuodessa. Tämä palkkataso (noin 10–15 000 € kuukaudessa) heijastaa kenraalin aseman vaativuutta: se vastaa ylimmän julkisen johdon, jopa suuryritysten johtajien, ansiotasoa Britanniassa, mikä korostaa aseman arvovaltaa.

Saksa – Bundeswehrin kenraalien palkat

Saksassa kenraalien palkkaus perustuu liittovaltion virkapalkkajärjestelmään (Bundesbesoldungsordnung). Kenraalit (General, 4 tähteä) ja amiraalit sijoittuvat yleensä B-palkkaluokkiin, jotka on varattu korkeimmille virkamiehille. Vuoden 2025 tietojen mukaan Saksan armeijan kenraalin (General) kuukausittainen bruttoperuspalkka on noin 15 612 €. Alempien kenraalikuntien palkat ovat tämän alapuolella: kenraaliluutnantti (Generalleutnant) noin 13 295 €/kk, kenraalimajuri (Generalmajor) noin 11 947 €/kk ja prikaatikenraali (Brigadegeneral) noin 11 373 €/kk. Nämä summat ovat bruttomääräisiä kuukausipalkkoja. On huomattava, että Saksan asevoimissa palkka on virka-asemaankytköksinen ja sisältää vähemmän erillisiä lisiä kuin monissa muissa maissa. Kuitenkin Saksan kenraaleilla on muita etuja: he eivät maksa sosiaaliturvamaksuja samoin kuin yksityisalojen työntekijät (sotilaat ovat erillisen sosiaaliturvan piirissä), joten heidän nettopalkkansa on suhteessa bruttolukuun korkeampi kuin siviilillä samalla bruttopalkalla. Lisäksi saksalaisilla kenraaleilla on oikeus palveluasuntoon tai asumiskorvaukseen, ja tehtävän luonteesta riippuen maksetaan mm. komennuskorvauksia ulkomaantehtävistä ja muita virkaetuisuuksia.

Historiallisesti Saksan upseeriston palkat on pidetty kilpailukykyisinä julkisen sektorin sisällä. Bundeswehrin palkkoja on nostettu asteittain mm. vuoden 2024 alussa voimaan tulleella palkka-asetuksella. Vuoden 2025 alussa voimaan astui myös yleiskorotus (noin 3,5 %), joka sisältyy yllä mainittuihin lukuihin. Saksassa kenraalien vähäinenkin palkkakehitys on herättänyt ajoittain keskustelua: toiset katsovat, että palkka on korkea suhteessa rivisotilaiden ansioihin (alikersantti saa ~2 800–3 200 €/kk), mutta toisaalta kenraalin vastuuarvo on valtava. “Bundeswehrissä vain korkeissa arvoissa palkalla voi rikastua”, todettiin eräässä mediakommentissa – kenraalikunta on palkkahaitarin yläpäässä ja heidän tulonsa voivat nousta lähes 16 000 euroon kuussa, kun taas suurin osa armeijan henkilöstöstä ansaitsee selvästi alle keskipalkan. Saksassa avoimuus on lisääntynyt: esimerkiksi vuodesta 2023 alkaen tietyt johtavien virkamiesten ja sotilasjohtajien palkat on listattu julkisiin organogrammeihin. Näin kansalaiset voivat nähdä, että vaikkapa Generalinspekteur (Puolustusvoimain komentajaa vastaava virka) on palkkaluokassa B10, joka on liittovaltion palkkataulukon huippu. Tämä vastaa mainittua ~15 600 € kuukausipalkkaa, johon kyseisessä tehtävässä voi tulla pieni lisä (dienstzuschlag). Kokonaisuutena Saksan kenraalien palkat heijastavat maan vakaata palkkapolitiikkaa julkisella sektorilla – ne ovat korkeita, mutteivät poikkeuksellisia suhteessa esimerkiksi ministerien palkkoihin (liittokanslerin palkka on n. 25 000 € kuussa, tavallisen liittoministerin n. 15 000 € kuussa).

Ruotsi – kenraalien palkat ja erot tehtävissä

Ruotsissa puolustusvoimien ylimmät palkat eivät ole aivan länsinaapureiden tasolla, ja palkkarakenne on enemmän yksilöllisesti neuvoteltu. Ruotsin puolustusvoimien ylin sotilas on Överbefälhavaren (ÖB, Puolustusvoimain komentaja), ja hänen palkkansa on vuoden 2022 tietojen mukaan 170 100 kruunua kuukaudessa, mikä vastaa noin 14 500 €. Tämä asettaa hänet puolustushallinnon korkeimmaksi palkansaajaksi – jopa hieman puolustusministeriä korkeammalle. Muiden kenraalien (kuten generallöjtnant ja generalmajor) palkat Ruotsissa ovat merkittävästi alhaisemmat kuin ÖB:lla. Tilastojen mukaan generalmajurin (kaksitähtinen kenraali) keskimääräinen kuukausipalkka oli vuonna 2024 noin 51 300 SEK (noin 4 500 €). Vuotta aiemmin (2023) sama luku oli ~49 400 SEK ja vuonna 2022 ~47 500 SEK, eli nousua parin vuoden aikana on kertynyt noin 8 %. Tämä kertoo Ruotsin yleisen palkkakehityksen vaikutuksesta myös kenraaleihin – korotukset ovat olleet kohtuullisia. On myös huomionarvoista, että Ruotsissa on vain pieni määrä kenraaleja, ja heidät nimitetään useimmiten määräaikaisiin korkeisiin virkoihin, jolloin palkka saattaa määräytyä yksilöllisesti sopimuksella.

Palkkaerot tehtävän mukaan: Ruotsissa korostuu individuell lönesättning – jokaisen upseerin palkka (kenraaleista alaspäin) on jossain määrin henkilökohtainen ja neuvoteltu, perustuen mm. tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen suoritukseen ja puolustusvoimien sisäisiin palkanohjauskeinoihin. Esimerkiksi rauhan aikana hallinnollisessa esikuntatehtävässä olevan kenraalin palkka voi olla alhaisempi kuin operatiivisen joukkoyksikön komentajan, joskin erot eivät ole julkisia. Ruotsin Officersförbundet (upseeriliitto) on tuonut esiin, että sotilasjohtajien palkkojen tulisi paremmin heijastaa heidän kasvaneita tehtäviään maan puolustuksen vahvistuessa; viime vuosina puolustusbudjetin nosto on johtanut myös palkkojen tarkistuksiin. Silti ruotsalaisen kenraalin palkkataso on selvästi matalampi kuin monissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsin kenraalin ~4 000–5 000 €:n kuukausitulo on vain kolmasosa saksalaisen kenraalin palkasta. Osin tätä selittää Ruotsin palkkatasojen yleinen ero (Ruotsissa keskimääräiset ansiotasot ovat hieman Suomea ja Saksaa matalampia euroiksi muunnettuna) sekä se, että Ruotsin puolustusvoimat oli pitkään pienempi organisaatio, jossa huippu-upseereita on vähän ja heidän palkkansa pysyivät maltillisina.

Vertailu muihin johtajiin: Ruotsissa ÖB:n noin 170 000 kruunun kuukausipalkka on suuri, mutta ei poikkeuksellinen: se on linjassa muiden keskeisten virastojen pääjohtajien kanssa. Monien valtion virastojen pääjohtajat ansaitsevat 120 000–150 000 SEK kuukaudessa, joten ÖB on hieman tämän yläpuolella, mutta toisaalta puolustusvoimien koko ja vastuu onkin erittäin suuri. Poliittisesti Ruotsissa on pidetty tärkeänä, että puolustusvoimien johto ei jää jälkeen yksityissektorin houkutuksista – esimerkiksi suurten yritysten toimitusjohtajat tienaavat Ruotsissa moninkertaisesti tuon summan, joten kenraalien palkkoja on pyritty pitämään riittävällä tasolla motivoimaan upseeristoa pysymään palveluksessa.

Ranska – kenraalien palkka tasavallassa

Ranskassa upseereiden palkka määrittyy valtion virkapalkkojen indeksijärjestelmän kautta (ns. grille indiciaire). Ranskassa on useita kenraaliarvoja (général de brigade, de division, de corps d’armée, d’armée), ja niiden palkat vaihtelevat arvon mukaan. Kenraalin (général) keskimääräinen bruttopalkka on noin 5 940 € kuukaudessaRanskassa. Tämä on laskennallinen mediaani: alin kenraalikunta (prikaatikenraalit) ansaitsee noin 5 558 €–5 676 €kuussa bruttona, kun taas korkeimpien kenraalien (esim. général d’armée, neljä tähteä) palkat voivat yltää noin 8 500–11 200 € kuukaudessa, tosin nämä luvut sisältävät joitakin lisäkorvauksia eivätkä koske kovin montaa henkilöä. Ranskassa kenraalien peruspalkka muodostuu indeksipisteiden mukaan – jokaisella arvoasteella on oma indeksi. Esimerkiksi général de brigade kuuluu indeksiin HEC (haut encadrement militaire), joka asettuu noin 5 600 € tuntumaan peruskuukausipalkkana.

Lisäedut: Ranskan asevoimissa palkkojen lisäksi upseereille tarjotaan asuntoetuja, erityisesti jos he joutuvat siirtymään palveluspaikkakunnalle. Kenraaleilla on usein oikeus virka-asuntoon Pariisin alueella tai tukikohtakaupungissa, tai vaihtoehtoisesti asumistukeen. Myös autoetu ja avustava henkilöstö (esikunta) tulevat kenraalien käyttöön, mutta nämä eivät näy palkkana. Ranskassa sotilaat saavat myös erityisiä operaatiolisäpalkkioita(indemnités) ollessaan ulkomailla operaatioissa, ja korkeat upseerit keräävät pisteitä joista muodostuu eläkettä korottavia tekijöitä (esim. palvelus siirtomaissa ennen vanhaan toi lisäkertoimen eläkkeeseen). Eläkejärjestelmä on Ranskassa kenraaleille suosiollinen: kenraali voi päästä eläkkeelle hyvinkin nuorena (noin 57–60-vuotiaana) ja saada laskennallisesti 75 % parhaiden palvelusvuosiensa palkasta eläkkeenä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 6 000 €/kk ansainnut kenraali saa noin 4 500 €/kk eläkettä, mahdollisten lisien päälle.

Palkkakehitys: Ranskan valtion palkkoja säätelee indeksikorotukset, jotka 2010-luvulla olivat varsin matalia (valtion palkkakatto oli pitkään jäädytetty). Vuosina 2016–2019 tehtiin pieniä tarkistuksia: upseerien palkkaindeksiä nostettiin hieman, mikä lisäsi kenraalien palkkoja muutamalla sadalla eurolla kuussa. Ranskassa kenraalien määrää on myös vähennetty viime vuosikymmeninä, mikä on tarkoittanut että vain kaikkein vastuullisimmat tehtävät säilyvät kenraaliarvoisina – lopputuloksena heillä on entistä enemmän vastuuta mutta palkka ei noussut samassa suhteessa. Tämä on herättänyt jonkin verran keskustelua: “Kenraalien palkka on suuri, mutta vastuu vielä suurempi”, on lausuttu viitaten siihen, että kenraalit komentavat kokonaisia divisioonia tai puolustushaaroja, mutta ansaitsevat vähemmän kuin vastaavan tason siviilijohtajat yksityisellä sektorilla. Toisaalta Ranskassa puolustus on perinteisesti kunnian asia ja moni upseeri jatkaa palvelusta enemmän kutsumuksesta kuin rahan vuoksi – mikä näkyy palkkauksen maltillisuutena.

Venäjä – kenraalien palkka neuvoston perillisenä

Venäjällä kenraalien muodolliset peruspalkat ovat huomattavan alhaiset verrattuna länsimaihin, mutta kokonaisansioita nostavat erilaiset lisät ja palkkiot. Venäjän asevoimissa palkkaus perustuu “denežnoje dovol’stvije” -järjestelmään, jossa palkka koostuu arvon mukaisesta perusosasta ja virkatehtävän mukaisesta palkkaosasta sekä palveluslisistä. Virallisissa taulukoissa esimerkiksi armeijakenraalin (Генерал армии, neljä tähteä) kuukausittainen peruspalkka on vain 27 000 ruplaa. Tämä on nykykurssilla vain noin 300 €. Alempien kenraalien arvoperuspalkat ovat: kenraalieversti 25 000 RUB, kenraaliluutnantti 22 000 RUB, kenraalimajuri 20 000 RUB kuussa. Nämä luvut paljastavat, että pelkkä arvoon sidottu palkka on Venäjällä symbolinen – todelliset tulot kertyvät päälle tulevista osuuksista. Jokaisella sotilaallisella virkatehtävällä on nimittäin oma virkapalkkaluokkansa; esimerkiksi armeijan piirikunnan komentajan tai prikaatin komentajan tehtävä tuo oman tehtäväkohtaisen palkkansa, joka voi moninkertaistaa perusansion. Lisäksi lisätään palvelusvuosilisät, jotka voivat olla jopa +40 % peruspalkasta, sekä erilaiset erikoislisät (salainen turvallisuusselvityslisä, laskuvarjojääkärilisä, taisteluvalmiuslisät jne.). Kun nämä lasketaan yhteen, aktiivipalveluksessa olevan venäläisen kenraalin todellinen kuukausiansio saattaa olla luokkaa 100–200 000 ruplaa (noin 1 000–2 000 €). Esimerkiksi vuonna 2015 arvioitiin, että eräiden turvallisuusviranomaisten kenraalien keskimääräinen vuositulo oli noin 3,2 miljoonaa ruplaa, mikä tekee noin 266 000 RUB kuussa (tuolloin n. 4 000 €). Vaikka lukuihin sisältyi muitakin kuin puolustusministeriön alaisia kenraaleja, suuruusluokka antaa viitteitä: venäläinen kenraalikunta ansaitsee vain murto-osan länsimaiden kollegoistaan. Gazeta.ru-lehden selvityksen mukaan amerikkalaiset kenraalit ansaitsevat keskimäärin kymmenen kertaa enemmän kuin venäläiset kenraalit. Konkreettisesti: Yhdysvalloissa neljän tähden kenraalin kuukausitulo on $16–20 000, kun taas Venäjällä kenraalien arvioitu keskimääräinen kuukausipalkka (kokonaisansio) on vain noin $1 600–$2 000. Tämä ero on suhteellisesti samaa luokkaa kuin maiden puolustusbudjettien kokoero – Yhdysvaltain budjetti on noin kymmenkertainen Venäjään nähden.

Erikoispiirteet: Venäjän kenraaleille on pieniä erityisetuja: heillä on usein oikeus armeijan tarjoamaan virka-asuntoon tai korkeaan asumistukeen (etenkin Moskovassa palveluksessa olevilla), valtion dacha (datša) -käyttöoikeuksia ja virkakuljetuksiin (autonkuljettaja) korkeissa viroissa. Myös eläkkeet ovat kohtuullisia suhteessa alhaiseen palkkaan: palveluksessa 25 vuotta ollut kenraali voi saada eläkkeenä noin 70–80 % viimeisestä palkastaan, ja koska palkka on matala, valtio pystyy maksamaan tämän helpommin. Usein onkin sanottu, että neuvostoajoista periytyen kenraalien palkkaa pidettiin alhaisena, mutta heille annettiin arvovaltaa, palvelusautoja ja muita privilegioita epävirallisesti. Nyky-Venäjällä on pyritty hieman nostamaan sotilaspalkkoja estämään aivovuotoa: esimerkiksi lokakuussa 2022 korotettiin kaikkien sotilasarvojen palkkoja 4 %. Kuitenkin reaalisesti inflaatio on syönyt näiden korotusten vaikutusta. Vuonna 2023 Margarita Simonjan (Venäjä Today -kanavan päätoimittaja) ehdotti keskustelussa, että “Venäläisille kenraaleille pitäisi maksaa miljoona ruplaa kuussa” jotta palkka vastaisi vastuuta. Tämä summa (~10 000 €) on kuitenkin kaukana nykytilanteesta ja kuvastaa tunnustusta siitä, että kenraalien palkka on poliittis-taloudellisista syistä pidetty matalana.

Poliittinen konteksti: Venäjällä valtioodottaa kenraaleilta lojaalisuutta ja isänmaallisuutta enemmän kuin materiaalista motivaatiota. Alhainen palkka suhteessa vastuuseen voi vaikuttaa erikoiselta, mutta maan taloudessa priorisoidaan kalustohankintoja ja joukkojen lukumäärää palkkakulujen sijaan. Myös harmaa korruptio on ollut perinteisesti ongelma: pienellä palkalla toimivilla upseereilla on riski hakea lisätuloja muualta, mitä on yritetty torjua parantamalla toimeentuloa vähitellen. Toistaiseksi kuitenkin Venäjän kenraalien palkat jäävät selvästi jälkeen länsimaisista – monen rivisotilaan on kerrottu ansaitsevan vain hieman vähemmän kuin heidän kenraalinsa, mikä on poikkeuksellista. Esimerkiksi venäläinen eversti ansaitsee virallisesti vain hiukan alle kenraalimajurin peruspalkan (17 313 RUB vs. 20 000 RUB). Tämä kapea ero pyramidin huipulla selittää, miksi rahallinen kannustin ylempiin arvoihin on heikko verrattuna esim. Yhdysvaltoihin, missä kenraalin ja everstin palkkaero on moninkertainen.

Kiina – kenraalien palkka kansan armeijassa

Kiinan Kansan vapautusarmeijassa (PLA) palkkaus on perinteisesti ollut vaatimaton, ja upseereiden lojaalisuutta on ylläpidetty muilla keinoin. Kiinalainen kenraali (yleensä viitataan kahden tai kolmen tähden tasolle; Kiinassa on arvoja kuten divisioonankomentaja vastaten länsimaissa prikaatikenraalia tai kenraalimajuria) ansaitsee huomattavasti vähemmän kuin länsimaiset kollegansa. Vuoden 2021 tietojen mukaan PLA:ssa toteutettiin merkittävä palkankorotus (jopa +40 % joillekin henkilöstöryhmille) mutta siitä huolimatta korkeimpien upseerien palkat jäivät alhaisiksi. Esimerkiksi erään kiinalaisen everstin raportoitiin korotuksen jälkeen saavan noin 20 000 yuania kuussa (CNY), mikä on noin 2 700–3 000 €. Vastaavasti prikaatikenraalin (yläpuolella divisioonankomentaja, vastaa USA:n O-7)kokonaisvuosiansioiksi on arvioitu noin ¥264 000 juania. Tämä vastaa vain noin 42 000 $ vuodessa (n. 37 000 €vuodessa), eli noin 3 100 € kuukaudessa. Tätä taustaa vasten on häkellyttävää huomata, että kiinalaisen kenraalin palkka on suunnilleen samalla tasolla kuin amerikkalaisen armeijan alikersantin (E-2) kokonaistulot perhekorotuksineen. Itse asiassa laskelmat osoittavat, että Yhdysvaltain upouusi sotamies perheelliselle asemalla voi ansaita enemmän vuodessa kuin kiinalainen kenraali. Tämä tilanne johtuu Kiinan erittäin alhaisista palkkakustannuksista ja siitä, että puolustusmenojen painopiste on materiaalissa ja joukkojen määrässä, ei henkilöstön palkitsemisessa.

Palkkarakenne ja erot: Kiinassa ei ole julkisesti saatavilla yksityiskohtaisia palkkataulukoita sotilasarvoittain, sillä nämä tiedot luokitellaan usein. Kuitenkin tiedetään, että PLA:ssa on asteikkoluokitus virkatehtäville (esim. armeijakunnan komentaja, divisioonan komentaja, prikaatin komentaja jne.), joille on määritelty peruspalkat. Yleisesti ottaen kenraalin arvo (esim. shang jiang, ylin kenraali) on harvinainen ja niitä on vain muutama; heidän palkkansa liikkuu ehkä 25 000 CNY/kk tienoilla. Vuonna 2011 kiinalaismedia raportoi, että palkankorotusten jälkeen kenraalin kuukausipalkka nousi 21 000 yuanista 22 000 yuaniin. Tämä oli tuolloisella kurssilla noin 3 350 $ (noin 3 000 €) kuukaudessa. Sittemmin on tullut ainakin pari palkankorotusta (2014 ja 2021), joten nykypäivänä luku saattaa olla hieman korkeampi, mutta tuskin yli ~30 000 CNY (n. 4 000 €) kuukaudessa. Kiinan sisällä palkkatasot tosin vaihtelevat puolustushaaroittain: Strategisten ohjusjoukkojen (Second Artillery Corps) henkilöstö saa hieman korkeampaa palkkaa kuin maavoimien vastaavat arvot, ja esimerkiksi ilmavoimissa ja merivoimissa on lisälisiä teknisistä erikoisaloista.

Taustatekijät: Matalasta palkkatasosta huolimatta kiinalaisille upseereille on muita kannustimia. Kommunistinen puolue tarjoaa heille merkittäviä etuja: armeijan upseerit saavat usein subventoituja asuntoja, lapsilleen koulutuspaikkoja hyvässä koulussa, ja verkostoitumisen kautta mahdollisuuksia uralle siviilihallinnossa eläkkeelle siirtyessä. Kiinassa on myös “kaksoisvirka”-perinne, jossa kenraaleilla voi olla poliittisia asemia puolueessa. Vaikka suora korruptio on virallisesti kielletty, on ollut tapauksia, joissa kenraalit ovat käyttäneet asemaansa taloudelliseen hyötyyn (mikä on johtanut viime vuosina laajoihin korruption vastaisiin kampanjoihin armeijassa). Pieni palkka on nähty myös ideologisena tekijänä: PLA:n propaganda korostaa, että “isänmaan palveleminen ei ole rahasta kiinni”. Niinpä monet kiinalaiset sotilaat ja upseerit hyväksyvät alhaisemman palkan osana järjestelmää, jossa vakaat työsuhteet ja elinikäiset edut (kuten lopulta valtion maksama eläke ja terveydenhuolto) kompensoivat tilannetta.

Yhteenveto Kiinasta: Kiina on esimerkki maasta, jossa kenraalin aseman arvovalta ei perustu korkeaan palkkaan vaan poliittiseen valtaan ja asemaan yhteiskunnassa. Kiinalainen kenraali nauttii suurta kunnioitusta ja hänellä on valtaa, mutta rahallinen korvaus on vaatimaton verrattuna länsimaihin. Tämä on suoraa seurausta eri taloudellisesta tilanteesta ja prioriteeteista: Kiina käyttää puolustusrahoistaan suhteellisesti vähemmän henkilöstökuluihin. Vuonna 2020 Kiina ilmoitti puolustusbudjetikseen ~1,268 biljoonaa ¥ (~196 mrd $), mikä on alle kolmasosa USA:n budjetista, vaikka PLA:n miesvahvuus on moninkertainen USA:n armeijaan nähden. Säästö henkilömenojen kohdalla on siis ollut yksi keino saada “samaa sotilasvoimaa halvemmalla”. Se kuitenkin tarkoittaa, että PLA:n kenraalien palkat ovat pieni murto-osa länsimaisten kollegojen tuloista – ja jopa monet kiinalaiset nuoret teknologia-ammattilaiset ansaitsevat enemmän kuin heidän kenraalinsa. Tämä on Kiinassa tiedostettu haaste, mutta toistaiseksi maan autoritaarinen järjestelmä pystyy pitämään armeijan motivoituneena muilla keinoin kuin palkalla.

3. Tekijät, jotka vaikuttavat kenraalien palkkaan

Kenraalien palkkaukseen vaikuttaa joukko tekijöitä, jotka vaihtelevat maiden välillä. Yleisesti ottaen seuraavat tekijät määrittävät kenraalin palkkatason:

• Sotilasarvo ja asema: Korkeampi sotilasarvo tuo lähtökohtaisesti korkeamman palkkatason. Esimerkiksi neljän tähden kenraalin peruspalkka on suurempi kuin yhden tähden prikaatikenraalin. Lisäksi organisaatiossa täytetty tehtävä vaikuttaa: armeijan tai puolustushaaran komentajat voivat saada erillistä korotusta palkkaan asemansa takia. Monissa maissa palkkataulukot on porrastettu arvoittain (kuten Suomessa tehtävän vaativuusluokka, Britanniassa OF-arvot, Saksassa B-luokat, Venäjällä arvon mukainen oklaad), ja kenraalien sijoittuminen ylimpiin luokkiin nostaa heidän peruspalkkaansa suhteessa alempiin arvoihin. Arvon lisäksi kunniamerkit ja sotilasarvomerkit eivät yleensä suoraan vaikuta palkkaan, mutta joissain järjestelmissä (esim. Venäjällä) tiettyjen ansiomerkintöjen perusteella voi saada pientä lisäkorvausta.
• Palvelusvuodet ja kokemus: Monissa maissa palkkajärjestelmä ottaa huomioon palvelusajan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jokaisella upseeriarvolla on palkkatasoasteikko, joka nousee 2–4 vuoden välein kokemuksen karttuessa (tosin aivan huipulla nousu tasaantuu). Suomessa henkilökohtainen palkanosa kasvaa työkokemuksen ja ansioiden myötä aina 37 %:iin asti. Myös Venäjällä on palvelusvuosilisät, jotka voivat lisätä palkkaa kymmeniä prosentteja. Pitkä ura ja kokemus voivat siis nostaa kenraalin palkkaa huomattavastikin alkuvaiheeseen verrattuna – Suomessa aloittava kenraali ~8 000 €/kk vs. kokenut >12 000 €/kk on tästä esimerkki. Samoin Ruotsin tilastoissa nähtiin kenraalikunnan keskipalkan nousu 8 % kolmessa vuodessa, mikä heijastaa sekä yleiskorotuksia että kokeneempien upseerien suurempaa osuutta. Kokemus tuo myös usein vaativampia tehtäviä, mikä kytkeytyy seuraavaan tekijään.
• Vastuualueet ja operatiiviset tehtävät: Kenraalin tehtävän vaativuus on kenties tärkein palkkaa eriyttävä tekijä nykyaikana. Useimmissa maissa on eroteltu hallinnolliset kenraalin virat ja komentotehtävät. Esimerkiksi operaatiota johtava tai suurta joukkoa komentava kenraali voi saada erityistä tehtävälisää. Suomessa palkkataulukossa jokaiselle tehtävälle annetaan vaativuusluokka, ja kenraaleilla tämä on korkeimmasta päästä. Britanniassa on käytössä ns. targeted pay joillekin erikoisvastuille, ja Ranskassa eräät kenraalitehtävät oikeuttavat fonktionaaliseen lisään (kuten kenraalien saama residence- tai edustuskululisä). Sotilaallisen kriisin tai sodan aikana monissa maissa kenraaleille maksetaan myös erityisiä kriisilisiä tai taistelutehtäväkorvauksia, sillä heidän työkuormansa ja riskinsä kasvavat. Esimerkiksi Venäjällä kenraalit Tšetšenian sodan aikaan saivat huomattavia verovapaita rintamalisäpalkkioita. Toinen näkökulma vastuun suuruuteen on organisaation koko: Yhdysvaltain kenraalit johtavat globaaleja joukkoja ja budjetteja, mikä osaltaan perustelee heidän korkeaa palkkaansa verrattuna esimerkiksi pienemmän maan kenraaliin, joka johtaa huomattavasti pienempää organisaatiota.
• Poliittinen ja taloudellinen konteksti: Kenraalien palkat heijastavat myös valtion poliittisia arvoja ja taloudellisia resursseja. Rikkaissa länsimaissa (kuten USA, Saksa, Iso-Britannia) voidaan maksaa korkeampia palkkoja, koska budjetti sallii sen ja on poliittinen halu palkita sotilasjohtoa hyvin. Toisaalta esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa kenraalien palkkoja rajoittaa valtiontalouden priorisointi – varat kanavoidaan muualle (kalustoon, joukkojen määrään, muuhun hallintoon) ja oletetaan, että upseerit ovat lojaaleja pienemmälläkin palkalla. Myös inflaatio ja valuuttakurssit vaikuttavat: korkean inflaation maissa (kuten Venäjä) reaalipalkka voi heikentyä nopeasti, ellei poliittista päätöstä korottaa nimellispalkkoja tehdä ajoissa. Poliittiset päätökset voivat lisäksi suoraan vaikuttaa kenraalien palkkaukseen – esimerkiksi säästökuurit julkisella sektorilla ovat joissain maissa koskeneet myös puolustusvoimia, jolloin kenraalien palkkoja on voitu jäädyttää tai bonuksia leikata. Demokratioissa on myös avoimuuden vaatimus: kenraalien palkkojen on kestettävä julkista tarkastelua. Tämä usein hillitsee ylimpiä palkkoja, jottei synny kuvaa etuoikeutetusta “sotilaseliitistä”. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa palkat ovat julkisia ja kohtuullistettuja, kun taas autoritaarisemmissa järjestelmissä (Venäjä, Kiina) hallinto voi itse päättää tasot ilman julkista keskustelua, mutta toisaalta he pitävät ne matalina, jotta kenraalit eivät kasvaisi poliittisesti liian itsenäisiksi taloudellisen vallan myötä. Yleisessä taloustilanteessa myös ostovoimamerkitsee: palkan absoluuttinen suuruus euroissa ei kerro kaikkea, sillä esimerkiksi Kiinassa 3 000 €:n kuukausipalkka riittää varsin hyvään elintasoon paikallisissa oloissa, kun taas Suomessa 3 000 € olisi vaatimaton kenraalin palkaksi. Niinpä palkkoja on tulkittava kunkin maan elinkustannusten ja palkkojen jakauman valossa.
• Koulutus ja erikoistuminen: Joissain maissa kenraaleille voidaan maksaa ylimääräistä korvausta erityisestä osaamisesta. Esimerkiksi jos kenraali on koulutukseltaan vaikkapa lääkärikenraali tai insinöörikenraali, joidenkin maiden palkkajärjestelmissä tämä erikoistuminen huomioidaan (esim. Yhdysvalloissa lääkäriupseerien palkkaluokkaan sisältyy erikoislisiä). Pääsääntöisesti kenraalin palkka määräytyy kuitenkin arvon ja tehtävän, ei tutkintotodistusten perusteella – mutta laaja koulutus voi auttaa etenemään korkeampiin asemiin, jotka sitten ovat paremmin palkattuja.
• Historialliset perinteet: Vaikka nykyään palkat pyritään rationalisoimaan, maiden historialliset perinteet vaikuttavat yhä. Esimerkiksi brittiläinen perinne on ollut, että upseerit tulivat aatelisista jotka eivät eläneet palkalla – tämä heijastuu osin vieläkin siten, että palkka ei ole pääajuri upseeriksi ryhtymiselle, vaan palvelu kruunulle. Vastaavasti Neuvostoliiton perintö näkyy Venäjällä: korkeat sotilaat saivat enemmän kunniaa kuin rahaa. Yhdysvalloissa taas pitkään on ajateltu, että asevoimat kilpailee kyvykkäistä johtajista siviilisektorin kanssa, joten palkat ja edut on pidettävä houkuttelevina verrattuna vaikkapa yritysjohtajan uriin.

Yhteenvetona, kenraalin palkka on monen tekijän summa. Se ei määräydy sattumalta, vaan heijastaa maan arvostusta sotilasjohtoa kohtaan, taloudellista kantokykyä sekä perinteitä. Puolustusvoimat kenraali palkka on siis lopulta poliittisen arvovalinnan tulos: kuinka paljon yhteiskunta haluaa investoida ylimmän sotilasjohdon palkitsemiseen suhteessa muuhun turvallisuuden ylläpitoon.

4. Palkkavertailu eri maissa ja aikakausina

Kenraalien palkkojen vertailu maiden kesken tarjoaa mielenkiintoisen kuvan siitä, millaisella tasolla ylimpiä sotilasjohtajia kompensoidaan. Alla on koottu vertailutaulukko keskeisistä esimerkkimaista. Vertailun yksinkertaistamiseksi on pyritty ilmoittamaan kunkin maan neljän tähden kenraalin (tai vastaavan korkeimman normaalin kenraaliarvon) tyypillinen vuosipalkka euroina, nykyarvoin (n. vuoden 2024–2025 tasolla), sekä joitakin huomioita. (Huom.: Luvut ovat pyöristettyjä ja eivät sisällä kaikkia etuja; ne on tarkoitettu suuruusluokan vertailuun.)

(Lähteet: Puolustusvoimat, FederalPay (USA), 118118 Money (UK), t-online (Saksa), Altinget & Statsskuld (Ruotsi), JDN (Ranska), Gazeta.ru & Consultant (Venäjä), National Interest (Kiina).)

Yllä oleva taulukko havainnollistaa, että kenraalin palkka on erittäin riippuvainen maan vauraudesta ja poliittisesta kulttuurista. Yhdysvaltojen, Saksan ja Iso-Britannian kaltaisissa maissa kenraalit ansaitsevat selvästi enemmän euroissa mitaten kuin Suomessa – tosin Suomen komentajan palkka on lähellä Britannian tasoa ja ylittää monen muun Euroopan maan kenraalipalkan. Ruotsissa ja Ranskassa sotilasjohtajien palkat ovat selvästi maltillisempia, mikä kuvastaa näiden maiden pidättyväisempää linjaa julkisen sektorin palkkojen suhteen. Venäjän ja Kiinan lukemat ovat alhaisia, mutta tätä on tulkittava maiden kontekstissa: niissä kenraaleille tarjotut aineettomat palkkiot (valta-asema, edut, patriotismin korostus) korvaavat osin rahallista palkkiota.

Aikakausien vertailu: Historiallisesti kenraalien palkat ovat yleensä seuranneet yleistä palkkakehitystä. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikaan Yhdysvalloissa kenraalien palkka oli nimellisesti pieni nykymittapuulla, mutta heille tarjottiin muita etuja (kuten sotasaalis- tai edustusrahoja). Nykyään läpinäkyvyys on lisääntynyt: selkeät taulukot ja vuosikorotukset ovat sääntö. Aikakausien erot näkyvät lähinnä reaalipalkan muutoksina – inflaatio syö palkkoja, ellei korotuksia tehdä. Viimeisten ~10 vuoden aikana useimmissa maissa kenraalien (ja yleisesti puolustusvoimien) palkat ovat nousseet hieman inflaation yli, osana ammattiarmeijoiden kehittämistä. Jo mainittu esimerkki Ruotsista (+8 % kenraalikunnan keskipalkkoihin 2022–2024) osoittaa nostopainetta, joka liittyy turvallisuustilanteen muutokseen: puolustusmenoja on kasvatettu, mistä osa on kohdistettu henkilöstön palkkoihin. Myös Puola, Baltian maat ja muut NATO-maat ovat 2020-luvulla korottaneet ylimmän johdon palkkoja houkutellakseen osaajia ja pitääkseen armeijan kilpailukykyisenä.

Palkan ja vastuun suhde: On perusteltua kysyä, heijastaako kenraalin palkka hänen kantamansa vastuun suuruutta ja viran arvovaltaa. Monessa länsimaassa vastaus on kyllä – kenraalin palkka on julkisen sektorin huipputasoa, usein samaa luokkaa kuin ministereillä, korkeilla tuomareilla tai suurten kaupunkienjohtajilla. Tämä viestii, että yhteiskunta tunnustaa kenraalin viran valtavan vastuun: kenraali tekee päätöksiä, jotka koskettavat kansakunnan turvallisuutta ja jopa tuhansien alaisten henkeä. Korkea palkka toimii myös vakuutena kenraalin riippumattomuudelle (taloudellisesti turvattu henkilö on vähemmän altis korruptiolle). Toisaalta ääriesimerkkinä Kiinassa ja Venäjällä palkka ei näennäisesti vastaa vastuuta – kenraalit johtavat miljoonan sotilaan armeijoita, mutta saavat palkkaa vähemmän kuin moni keskijohtaja lännessä. Tässä tapauksessa arvovalta näkyy muussa muodossa: kenraali on osa valtion eliittiä, ja hänellä on valtaa ja etuoikeuksia jotka eivät suoraan näy tilinauhassa.

Lopuksi, voidaan todeta että kenraalin palkka on aina kompromissi monista tekijöistä. Se on symboli siitä, miten arvokkaana yhteiskunta pitää puolustusvoimiensa johtoa, ja samalla käytännön työkalu motivoida ja sitouttaa näitä korkeita upseereita. Suomessa ja muissa demokratiassa pidetään tärkeänä, että palkka on riittävä mutta ei kohtuuttoman ylitsevuotava, jotta se kestää päivänvalon. Korkea palkka yksin ei tee kenraalista hyvää johtajaa, mutta se auttaa varmistamaan, että asemaan hakeutuu ja siinä pysyy pätevää väkeä. Kuten eräs saksalainen artikkeli totesi osuvasti: “Bundeswehrin kenraaliksi tullaan kutsumuksesta, mutta palkka on tunnustus vastuunkannosta”. Kenraalien palkat eri maissa heijastavat näin paitsi taloudellisia realiteetteja myös syvempiä yhteiskunnallisia arvovalintoja.