Ensihoitaja koulutus – Tie vaativaan akuuttihoidon ammattiin

Ensihoitaja koulutus

Ensihoitaja valmistautumassa potilaan hoitoon ensihoidossa käytettävien välineiden avulla.

Ensihoitajan koulutus tarjoaa väylän haastavaan ja palkitsevaan akuuttihoidon ammattiin. Ensihoitajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia, jotka toimivat hätätilanteiden etulinjassa auttaen äkillisesti sairastuneita tai loukkaantuneita potilaita. Tässä artikkelissa perehdytään syvällisesti siihen, mitä ensihoitaja (AMK) -tutkinto pitää sisällään, kuinka koulutukseen pääsee ja millaisia valmiuksia ensihoitajan koulutus antaa. Käymme myös läpi koulutuksen kestoa, sisältöä ja toteutusmuotoja – mukaan lukien monimuotototeutus – sekä tutustumme tarkemmin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ensihoitajakoulutukseen.

Ensihoitaja (AMK) ammattina

Ensihoitaja on akuutin hoidon asiantuntija, jolla on vahva lääketieteellinen osaaminen ja kyky toimia nopeatempoisissa tilanteissa. Ensihoitajan tehtäviin kuuluu potilaan tilan tutkiminen, henkeä uhkaavien ongelmien tunnistaminen, tarvittavien hoitotoimenpiteiden aloittaminen ja potilaan kuljettaminen jatkohoitoon. Työympäristöinä ovat tyypillisesti ambulanssit ja muut sairaalan ulkopuoliset kohteet, mutta ensihoitajia työskentelee myös esimerkiksi päivystyspoliklinikoilla, teho-osastoilla ja pelastushelikoptereissa. Ensihoitajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa, joten hyvä peruskunto ja stressinsietokyky ovat tehtävässä eduksi. Myös hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot ovat tärkeitä, sillä ensihoitaja kohtaa työssään potilaita ja omaisia kriisitilanteissa.

Ensihoitaja (AMK) on Suomessa siitä erityislaatuinen terveydenhuollon ammatti, että tutkinnon suorittaneet saavat kaksoispätevyyden: he laillistuvat sairaanhoitajiksi ja samalla pätevöityvät toimimaan hoitotason ensihoitajina. Toisin sanoen, kun valmistut ensihoitajaksi ammattikorkeakoulusta, sinulla on myös sairaanhoitajan ammattipätevyys käytössäsi. Ensihoitaja-nimikettä sinänsä ei ole säädetty laillistettavaksi tai nimikesuojatuksi (toisin kuin sairaanhoitaja), mutta käytännössä AMK-tason ensihoitajat toimivat hoitotason ensihoidon tehtävissä ja kuuluvat terveydenhuollon rekisteröityihin ammattihenkilöihin sairaanhoitajina. Ensihoitajakoulutuksen saaneet voivat siis työskennellä myös sairaanhoitajan tehtävissä esimerkiksi sairaaloissa, mikä tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia.

Ensihoitajan koulutus Suomessa

Suomessa ensihoitajaksi voi opiskella kahta eri tasoa: perustason ja hoitotason ensihoitaja. Perustason ensihoitaja kouluttautuu ammatillisessa oppilaitoksessa (toisen asteen ammatillinen perustutkinto, lähihoitaja), kun taas hoitotason ensihoitaja kouluttautuu ammattikorkeakoulussa. Perustason ensihoidon koulutus on osa lähihoitajan perustutkintoa, ja sen suorittaneet valmistuvat lähihoitajiksi (osaamisalana ensihoito) eivätkä muodollisesti ensihoitajiksi. Tällainen perustason koulutus kestää yleensä noin 2–3 vuotta toisen asteen oppilaitoksessa. Hoitotason ensihoitaja puolestaan on AMK-tutkinto, joka kestää noin 4 vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä. Hoitotason ensihoitajakoulutus antaa valmiudet toimia vaativissa ensihoidon tehtävissä, kuten ambulanssin hoitovastuussa olevana ensihoitajana (”ambulanssin vastuuhenkilö” hoitotason yksikössä).

Keskeinen ero perustason ja hoitotason koulutusten välillä on pätevyydessä: hoitotason ensihoitaja (AMK) saa laajemmat toimivaltuudet lääkinnällisten toimenpiteiden toteuttamiseen potilaan hoidossa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Perustason ensihoitaja voi toimia ambulanssissa yleensä niin sanottuna toisena miehistön jäsenenä avustaen hoitotason ensihoitajaa, tai itsenäisesti perustason yksikössä, jossa tehtävät rajoittuvat peruselintoimintojen turvaamiseen ja potilaan kuljetukseen. Myös pelastaja (Pelastusopiston pelastajatutkinnon suorittanut) saa koulutuksessaan ensihoidon perustason valmiudet ja voi toimia ambulanssissa perustason tehtävissä. Hoitotason tehtävissä edellytetään kuitenkin yleensä AMK-ensihoitajan tutkinto tai sairaanhoitaja, joka on täydentänyt osaamistaan ensihoidossa.

Ensihoitajan koulutusta (AMK-tutkintoa) tarjotaan Suomessa useissa ammattikorkeakouluissa. Tällä hetkellä hoitotason ensihoitaja AMK -tutkintoa voi opiskella ainakin Helsingissä (Metropolia ja Arcada), Turussa (Turun AMK), Tampereella (TAMK), Oulussa (OAMK), Kuopiossa (Savonia AMK), Kotkassa (Xamk) sekä Lappeenrannassa/Lahdessa (LAB). Vuodesta 2024 alkaen koulutusta tarjotaan myös Kajaanissa (KAMK). Tämä tarkoittaa, että eri puolilla Suomea on mahdollisuus hakeutua ensihoitajakoulutukseen ammattikorkeakouluun. Ensihoito koulutus on vetovoimainen ala: se on valtakunnallisesti yksi suosituimmista sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoista, ja hakijoita onkin runsaasti suhteessa aloituspaikkoihin. Esimerkiksi syksyllä 2020 yli 3100 hakijaa pyrki ensihoitajakoulutuksiin ensisijaisena vaihtoehtonaan, joista vain noin 300 (alle 10%) valittiin. Tämä kertoo siitä, että koulutukseen on kova kilpailu ja opiskelijavalinnassa korostuu soveltuvien ja motivoituneiden hakijoiden löytäminen.

Ensihoitaja AMK -tutkinnon sisältö ja kesto

Ensihoitaja AMK -koulutus (hoitotason ensihoidon tutkinto-ohjelma) johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, jonka tutkintonimike on ensihoitaja (AMK). Koulutuksen suunniteltu kesto on 4 vuotta kokopäiväopintoina ja laajuus 240 opintopistettä. Koulutus on rakennettu siten, että se sisältää sairaanhoitajakoulutuksen ydinopinnot (210 op) sekä ensihoidon erikoisopinnot (30 op) integroituna kokonaisuutena. Käytännössä ensimmäiset vuodet opinnoista antavat vahvan perustan sairaanhoitajan ammattiin, ja myöhemmissä vaiheissa keskitytään ensihoidon erityisosaamiseen.

Koulutuksen sisältö kattaa laajasti terveydenhuollon ja erityisesti akuuttihoitotyön osa-alueita. Ensimmäinen ja toinen opiskeluvuosi sisältävät paljon samoja perusopintoja kuin sairaanhoitajilla. Opiskelijat oppivat ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, sairauksien hoidon perusteita, lääkehoitoa, hoitotyön teoriaa ja käytäntöjä sekä kliinisiä perustaitoja. Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelijalla on valmiudet perushoitotyöhön sairaalassa: osataan huolehtia potilaan perustarpeista ja ymmärretään hoitotyön eettiset periaatteet. Toisen vuoden aikana osaaminen syvenee: kliinistä hoitotyötä harjoitellaan eri erikoisaloilla (esim. sisätaudit, kirurginen hoitotyö, pediatria, psykiatria yms.), ja opiskelija saa valmiuksia toimia sairaanhoitajana erilaisissa ympäristöissä.

Koulutuksen keskivaiheilla alkavat ensihoidon erityisopinnot, joissa perehdytään prehospitalisaation (sairaalan ulkopuolisen ensihoidon) toimintaympäristöön, välineistöön ja menetelmiin. Opiskelijat oppivat esimerkiksi käyttämään ensihoidon teknologiaa, välineitä ja lääkinnällisiä laitteita ambulanssiympäristössä. He harjoittelevat potilaan tilan systemaattista arviointia kenttäolosuhteissa, peruselintoimintojen mittaamista ja ylläpitoa, sekä peruselvytyksen ja muiden henkeä pelastavien toimenpiteiden aloittamista. Ensihoidon perusvaiheen opintojenaikana saavutetaan perustason ensihoitajan valmiudet: opiskelija osaa toimia perustason ambulanssiyksikössä, aloittaa hoidon esimerkiksi hapenantolla, laskimoyhteyden perustamisella ja muilla perustason hoitotoimilla.

Opintojen loppuvaiheessa syvennytään hoitotason ensihoitoon. Tällöin koulutuksessa käsitellään vaativia ensihoitotilanteita: esimerkiksi hoitotason ensihoitajan tehtävät vaikeissa onnettomuustilanteissa, monipotilastilanteiden hallinta, johtovastuu ensihoitotilanteessa sekä yhteistyö viranomaisten kanssa (poliisi, pelastuslaitos, hätäkeskus). Opiskelijat harjoittelevat hälytysajoa (ambulanssin ajamista hälytysajoneuvona) ja siihen liittyviä turvallisuusasioita, sekä vaikkapa synnytysten hoitamista sairaalan ulkopuolella. Ensihoidon opinnoissa käsitellään myös ensihoitojärjestelmän rakenteita ja työnjakoa, jotta valmistuvilla ensihoitajilla on valmiudet toimia osana koko ensihoitoketjua aina hätäkeskusohjeista jatkohoitoon saakka.

Kliinisen teoriatiedon lisäksi ensihoitajakoulutus sisältää runsaasti käytännön harjoittelua. Opintoihin kuuluu useita harjoittelujaksoja sekä sairaalaympäristössä että kentällä. Ensihoitajaopiskelijat suorittavat ohjattua harjoittelua esimerkiksi päivystyspoliklinikalla, teho-osastolla ja leikkausosastolla oppiakseen sairaalatasoista akuuttihoitoa. Oleellinen osa opintoja on myös harjoittelu ensihoitopalvelussa, eli ambulanssissa kokeneen ensihoitajan ohjauksessa. Tällöin opiskelija pääsee käytännössä kohtaamaan aitoja ensihoitotilanteita, harjoittelemaan potilaan tutkimista ja hoitoa paikan päällä sekä potilaan kuljettamista ambulanssissa. Harjoittelut kehittävät sekä teknisiä taitoja (esim. elvytys, hengityksen turvaaminen, lääkkeiden antaminen suonensisäisesti, defibrillaattorin käyttö) että tilanteenjohtokykyä ja tiimityötä.

Teorian ja käytännön yhdistämiseksi ammattikorkeakouluissa hyödynnetään simulaatio-opetusta. Ensihoitajakoulutuksessa on käytössä nykyaikaisia simulaatioympäristöjä, joissa oppilaat voivat harjoitella todenmukaisia potilastilanteita turvallisesti. Esimerkiksi monissa oppilaitoksissa on simulaatiosairaala tai jopa ambulanssisimulaattori, joka on oikean ambulanssin kaltainen harjoitteluympäristö. Simulaatioissa opiskelijat voivat harjoitella vaikkapa elvytystä, trauman hoitoa tai synnytyksen avustamista niin, että kouluttajat seuraavat ja antavat palautetta. Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kliinisiä taitojaan Taitokeskuksessa, missä on realistiset tilat vuodeosaston, päivystyksen, leikkaussalin ja synnytyssalin simulointiin. Lisäksi käytössä on virtuaalisia oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia pelilliseen oppimiseen TAMKissa. Simulaatio- ja käytännön harjoittelun ansiosta valmistuvat ensihoitajat ovat testanneet osaamistaan monipuolisesti ennen työelämään siirtymistä – itse asiassa ensihoitajakoulutuksessa on pitkään ollut tapana järjestää valtakunnallinen loppukoe opintojen loppuvaiheessa, jolla varmistetaan jokaisen valmistuvan opiskelijan kliininen osaamistaso. Laaja ja yhtenäinen loppukoe hyödyttää sekä opiskelijaa itseään että työnantajia, jotka saavat osaavia ensihoitajia.

Yhteenvetona, ensihoitaja koulutus kesto on noin neljä vuotta ja sisältö on hyvin kattava yhdistelmä hoitotyön teoriaa, käytännön harjoittelua sekä ensihoidon erityisosaamista. Valmistunut ensihoitaja (AMK) kykenee itsenäisesti arvioimaan potilaan tilan, toteuttamaan hoitotason ensihoitoa ja johtamaan tarvittaessa kokonaisvaltaisesti ensihoitotilannetta. Koulutuksesta saa myös valmiudet toimia sairaanhoitajana, mikä laajentaa työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi sairaaloiden vuodeosastoille tai muihin terveydenhuollon yksiköihin.

TAMK ensihoitaja -koulutus Tampereella

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on yksi Suomen keskeisistä ensihoitajakoulutuksen tarjoajista. Ensihoitaja Tampere – TAMKin koulutus on vetovoimainen vaihtoehto erityisesti Pirkanmaan alueen opiskelijoille, mutta sinne hakeudutaan opiskelemaan ympäri maata. TAMKin ensihoidon tutkinto-ohjelma järjestetään pääkampuksella Tampereella ja sen opiskelumuoto on päivätoteutus (kokopäiväopiskelu). Koulutuksen suunniteltu kesto on TAMKissa sama 4 vuotta (240 op) kuin muuallakin maassa. Opiskelijat opiskelevat pääosin päiväsaikaan lähiopetuksessa TAMKin tiloissa, mikä sisältää luentoja, simulaatioharjoituksia ja laboratoriotunteja kampuksella.

Tampere opiskelijakaupunkina tarjoaa erinomaiset puitteet ensihoitajaopiskelijalle. TAMK tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön kanssa; Taitokeskuksen simulaatioissa ensihoitajaopiskelijat harjoittelevat yhdessä esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden kanssa, mikä valmentaa monialaiseen yhteistyöhön. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (nykyinen hyvinvointialue) tarjoaa runsaasti harjoittelupaikkoja: TAMKin ensihoitajaopiskelijat suorittavat klinikkaharjoittelua mm. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja alueen päivystyksissä. Ensihoitoharjoittelua tehdään yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen sekä yksityisten ambulanssipalveluiden kanssa, jolloin opiskelijat pääsevät ensihoidon kentälle oppimaan käytännön työssä.

Koulutuksen tavoitteet TAMKissa vastaavat valtakunnallisia osaamistavoitteita. Opiskelija oppii arvioimaan äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tilaa, käynnistämään ja ylläpitämään peruselintoimintoja sekä parantamaan potilaan ennustetta oikea-aikaisella hoidolla. TAMK korostaa koulutuksessa myös päätöksenteon ja näyttöön perustuvan toiminnan merkitystä ensihoidossa – opiskelijoille kehittyy kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä haastavissakin tilanteissa ja perustaa toimensa ajantasaiseen tietoon. Opetussuunnitelmassa painottuu lisäksi viranomaisyhteistyö, koska ensihoitaja toimii usein yhdessä pelastajien, poliisien ja muiden viranomaisten kanssa esimerkiksi onnettomuustilanteissa. TAMKin opiskelijoille opetetaan myös johtamis- ja ohjausosaamista: valmistuvilla ensihoitajilla on valmiudet toimia tarvittaessa esimerkiksi kenttäjohtajan roolissa tilanteessa kuin tilanteessa, sekä ohjata potilaita ja omaisia hätätilanteiden keskellä.

Yksi TAMKin vahvuuksista on modernit oppimisympäristöt. Kuten mainittu, Taitokeskus tarjoaa monipuoliset simulaatiotilat terveysalan opiskelijoille. TAMKissa on mahdollista harjoitella esimerkiksi ensihoitotilanteita simuloidussa ensiavussa tai ambulanssiympäristöä hyödyntäen. Lisäksi Tampereen alueella järjestetään säännöllisesti suuronnettomuusharjoituksia yhdessä eri viranomaisten kanssa – TAMKin ensihoitajaopiskelijat voivat osallistua näihin ja saada arvokasta kokemusta suurten tilanteiden hallinnasta. Opiskelijoiden palautteissa TAMKin ensihoitajakoulutuksesta nousee usein esiin koulutuksen käytännönläheisyys ja tiivis yhteishenki. Tampere kaupunkina on myös tunnettu opiskelijaystävällisyydestään: kaupungissa on yli 40 000 opiskelijaa, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista opiskelijakaupungeista ja tarjoaa vilkkaan opiskelijaelämän puitteet.

On hyvä mainita, että TAMK on pyrkinyt vastaamaan myös työelämän muuttuviin tarpeisiin koulutustarjonnallaan. Esimerkiksi vuodesta 2025 TAMK suunnittelee aloittavansa ensihoitajan muuntokoulutuksen Seinäjoella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä on suunnattu henkilöille, joilla on jo sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön AMK-tutkinto, ja jotka haluavat laajentaa pätevyyttään ensihoitajaksi. Tällainen koulutus on suurelta osin verkkopainotteinen ja monimuotototeutuksena järjestettävä, jotta muualla asuvat ja työssä käyvätkin voivat osallistua. TAMKin päätös järjestää muuntokoulutusta Seinäjoella kertoo joustavuudesta vastata ensihoidon henkilöstötarpeisiin myös Pirkanmaan ulkopuolella.

Ensihoitaja AMK monimuoto-opinnot

Perinteisesti ensihoitajakoulutus on järjestetty päivätoteutuksena, mikä tarkoittaa arkisin tapahtuvaa lähiopetusta oppilaitoksessa. Kuitenkin kasvava tarve joustaville opiskelumuodoille on tuonut alalle myös ensihoitaja AMK monimuoto-toteutuksia. Monimuotototeutus viittaa opintojen suoritustapaan, jossa lähiopetusta on vähemmän ja osa opinnoista tapahtuu itsenäisesti verkon kautta. Monimuoto-opinnot mahdollistavat opintojen suorittamisen joustavammin esimerkiksi työn ohessa.

Joissakin ammattikorkeakouluissa on tarjolla monimuotona ensihoitajakoulutus alusta alkaen. Tyypillisesti kuitenkin monimuoto on yleisempi muuntokoulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa. Kuten edellä mainittiin, TAMK on käynnistämässä verkkopainotteista muuntokoulutusta sairaanhoitajille, jotka haluavat ensihoitajaksi (sairaanhoitajasta ensihoitajaksi -koulutus). Vastaavasti LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa on tarjonnut monimuotototeutuksena ensihoitajakoulutusta, samoin esimerkiksi Xamk Kotkassa. Monimuotokoulutuksessa opiskelijat kokoontuvat yleensä lähijaksoille vain esimerkiksi muutamana päivänä kuukaudessa, ja muu opiskelu tapahtuu etätehtävien, verkkoluentojen ja työssäoppimisen muodossa. Tämä sopii erityisesti alan vaihtajille tai jo perustason ensihoidossa työskenteleville lähihoitajille, jotka haluavat suorittaa AMK-tutkinnon työn ohessa.

Monimuotototeutukseen hakeutuvilta edellytetään yleensä vahvaa motivaatiota ja itseohjautuvuutta, koska itsenäisen opiskelun osuus on suuri. Usein hakijalta saatetaan vaatia myös alan aikaisempaa kokemusta (esim. lähihoitajan tutkinto ja työkokemus ensihoidosta) monimuotoiseen ensihoitajakoulutukseen päästäkseen. Esimerkiksi edellä mainittu sairaanhoitajille suunnattu 30 opintopisteen täydennyskoulutus edellyttää hakijoilta sairaanhoitajatutkintoa ja 6–12 kuukauden työkokemusta ensihoidosta. Monimuoto-opinnoissa teoriaosuudet saattavat olla samansisältöisiä kuin päivätoteutuksessa, mutta ne suoritetaan verkossa omaan tahtiin. Käytännön taidot opitaan intensiivisillä lähijaksoilla ja omalla työpaikalla, mikäli opiskelija työskentelee jo ensihoidossa esimerkiksi perustason tehtävissä.

On tärkeää huomata, että ensihoitaja (AMK) -tutkinnon laatuvaatimuksista ei jousteta, vaikka opintomuoto olisi monimuotoinen. Opiskelijoiden tulee saavuttaa samat osaamistavoitteet ja ammattipätevyys. Koulut järjestävät yleensä monimuoto-opiskelijoillekin simulaatioharjoituksia ja kliinisiä taitopajoja lähijaksoilla, jotta käytännön valmiudet voidaan varmistaa. Monimuotokoulutus onkin vaativa polku, mutta se tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät elämäntilanteensa vuoksi pysty osallistumaan kokopäiväiseen opiskeluun.

Yhteenvetona: Ensihoitaja AMK monimuoto-opinnot mahdollistavat joustavamman tavan hankkia hoitotason ensihoitajan pätevyys. Ne ovat yleistymässä erityisesti muuntokoulutuksina jo terveysalan tutkinnon suorittaneille. Ennen hakemista kannattaa tarkistaa kunkin ammattikorkeakoulun tarjoamat toteutusmuodot – jotkut koulutukset voivat kantaa nimeä “monimuotototeutus” vaikka nekin sisältäisivät säännöllisiä lähiopetuspäiviä. Oleellista on oma motivaatio ja ajanhallintataidot, jotta opinnot etenevät myös itsenäisesti.

Ensihoitaja (AMK) -koulutuksen pääsyvaatimukset ja hakeminen

Ensihoitaja AMK -koulutukseen hakeutuminen tapahtuu yleensä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Pääsyvaatimuksena on suorittaa toisen asteen koulutus (esimerkiksi lukio tai ammatillinen perustutkinto) hyväksytysti. Toisin sanoen hakijalla tulee olla jokin ylioppilastutkinto tai ammattiopiston tutkinto pohjalla. Erillisiä ainevaatimuksia ei yleensä ole, mutta luonnontieteiden (biologian) ja terveystiedon opinnoista on hyötyä valintakokeessa menestymiseen.

Opiskelijavalinnassa ammattikorkeakoulut käyttävät ensisijaisesti kahta menetelmää: todistusvalintaa ja valintakoetta. Todistusvalinnassa huomioidaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon arvosanat; ensihoitajakoulutuksessa todistusvalinnan pisteytyksessä painottuvat erityisesti äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteiden arvosanat (näin pyritään valitsemaan hakijoita, joilla on vahva perusta ymmärtää lääketieteellistä tietoa). Osa opiskelijoista valitaan valtakunnallisen AMK-valintakokeen kautta. AMK-valintakoe on digitaalinen koe, jossa testataan mm. kieli- ja viestintätaitoja, matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä eettistä ja loogista päättelykykyä. Ensihoitaja (AMK) kuuluu sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin, joten valintakokeessa on myös alakohtaisia tehtäviä esimerkiksi ihmisen biologian ja hoitotyön perusteista.

On hyvä huomata, että joissakin ammattikorkeakouluissa ensihoitajakoulutukseen on ollut erillisiä soveltuvuuskokeita. Ensihoidon ala on vaativa, joten perinteisestä linjasta poiketen muutamat oppilaitokset ovat testanneet hakijoiden soveltuvuutta erikseen haastatteluilla, ryhmätehtävillä tai fyysisen kunnon testeillä. Esimerkiksi Arcada AMK:ssa Helsingissä on tiedettävästi ollut käytössä valintakokeen osana tai erillään fyysinen testi ja psykologin haastattelu ensihoitajaksi hakeville. Myös Pelastusopiston perustason ensihoitaja/pelastajakoulutuksessa on tiukat kuntotestit. Ammattikorkeakoulujen puolella valintakoe on nykyään yhtenäinen koko maassa, mutta koulut voivat halutessaan järjestää lisäksi vapaaehtoisia soveltuvuuskokeita. Hakijan kannattaakin tarkistaa hakukohteensa tiedoista, edellytetäänkö esimerkiksi lääkärintodistusta terveydentilasta tai suositellaanko hyvää fyysistä kuntoa.

Vaikka varsinaisia pakollisia kuntotestejä ei useimmissa AMK-valinnoissa enää ole, työterveys selvittää opiskelijaksi hyväksyttyjen terveydentilan opintojen alussa. Ensihoitajan työ vaatii mm. kykyä nostaa ja kantaa potilaita sekä työskennellä epäsäännöllisesti vuorokauden ympäri. Siksi opiskelijalla tulee olla sellainen terveydentila, että hän suoriutuu harjoitteluista ja työtehtävistä (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön tulee kestää fyysistä kuormitusta, eikä vakavaa näkö- tai kuulovammaa tulisi olla ilman apuvälineitä). Tartuntatautilain mukaiset rokotukset (kuten hepatiitti ja tuhkarokko-suojat) vaaditaan harjoittelupaikoissa. Ensihoitajaopintoihin valituille voidaan suorittaa myös turvallisuusselvitys ennen harjoittelua esimerkiksi ensihoidon kentällä, mikäli työpaikka sitä edellyttää.

Hakuvaiheessa on tärkeää tuoda esiin oma motivaatio ensihoitoalalle. Joissakin yhteyksissä hakijoita on pyydetty kirjoittamaan motivaatiokirje tai kuvaus siitä, miksi haluavat ensihoitajaksi. Keskeistä on osoittaa harkinneensa alan vaatimuksia – kuten vuorotyötä, stressiä ja vastuuta – ja löytävänsä siitä huolimatta (tai juuri siksi) itselleen sopivan uran.

Ammattikorkeakoulujen yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy). Ensihoitajakoulutus on useimmiten tarjolla kevään haussa, jolloin opinnot alkavat syksyllä. TAMKin ensihoitajakoulutukseen haetaan esimerkiksi kevään yhteishaussa maaliskuussa. Valintamenettelyn tulokset julkaistaan alkukesästä, ja opinnot käynnistyvät syyslukukaudella. Hakijoista osa voi tulla valituksi myös varasijoilta kesän aikana, jos joku hyväksytty ei ota paikkaa vastaan.

Yhteenvetona, ensihoitaja (AMK) pääsyvaatimukset sisältävät toisen asteen tutkinnon, ja hakijoiden valinta tapahtuu pääosin todistusvalinnan sekä AMK-valintakokeen kautta. Ala on erittäin suosittu, joten hakuprosessi on kilpailtu. Hakijan kannattaa valmistautua hyvin valintakokeeseen (esim. kerrata lukion biologian ja matematiikan perusteita, harjoitella päättelytehtäviä sekä pitää yleiskuntoaan yllä). Ensihoitajakoulutukseen hakeutuvilta odotetaan motivaatiota, paineensietokykyä ja soveltuvuutta alalle – nämä tekijät voivat nousta ratkaisevaan asemaan opiskelijavalinnassa, jos erot hakijoiden akateemisessa suoriutumisessa ovat pienet.

Päätössanat: Ensihoitajakoulutus ponnahduslautana uralle

Ensihoitajan koulutus on intensiivinen ja monipuolinen opintokokonaisuus, joka valmistaa opiskelijaa yhteen terveydenhuollon vaativimmista ammateista. Neljän vuoden aikana tulevat ensihoitajat omaksuvat laajan tietoperustan ja käytännön taidot, jotka mahdollistavat hengenpelastustyön tekemisen niin katujen varsilla kuin sairaalan sisälläkin. Koulutuksen läpikäyneenä ensihoitajana sinulla on kaksoispätevyys: voit toimia ambulanssissa hoitotason ensihoitajana ja tarpeen tullen myös sairaanhoitajan tehtävissä. Tämä avaa ovia hyvin erilaisiin työympäristöihin – ambulanssista päivystykseen, ensihoitohelikoptereista teho-osastoille.

Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutus on esimerkki laadukkaasta ja nykyaikaisesta koulutusohjelmasta, jossa opiskelijat saavat runsaasti käytännön harjoittelua ja tukea kehittyäkseen alan huippuosaajiksi. TAMK ensihoitaja-opinnot Tampereella tarjoavat modernit opiskeluympäristöt, laajan yhteistyöverkoston ja innostavan opiskelijakulttuurin. Olipa tavoitteenasi opiskella juuri ensihoitaja Tampereella tai jossakin muussa kaupungissa, voit luottaa siihen, että Suomessa ensihoitajakoulutukset noudattavat korkeita laatuvaatimuksia ja tuottavat osaavia ammattilaisia työelämään.

Valmistumisen jälkeen ensihoitajia tarvitaan laajasti: sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluissa, pelastuslaitoksilla, yksityisissä ambulanssiyrityksissä, sairaaloiden päivystyksissä ja jopa puolustusvoimissa ja teollisuuden omissa ensiaputiimeissä. Ensihoitaja voi uransa aikana erikoistua esimerkiksi kenttäjohtotehtäviin tai jatkokouluttautua (vaikkapa suorittaa ylemmän AMK-tutkinnon, erikoistua ensihoitomestarin rooliin tai hakeutua lääkintäpalvelun esimiestehtäviin). Ala kehittyy jatkuvasti, ja esimerkiksi uuden teknologian (kuten telematiikan ja simulaatioiden) hyödyntäminen ensihoidossa lisääntyy. Ensihoitajakoulutus antaa vahvan pohjan oppia uutta myös valmistumisen jälkeen.

Lopuksi, ensihoitajaksi opiskelu vaatii kutsumusta auttaa muita hädän hetkellä, valmiutta kantaa vastuuta ja oppia toimimaan paineen alla. Jos tunnet, että nämä haasteet innostavat sinua ja haluat kehittyä akuuttihoidon huippuammattilaiseksi, ensihoitajan koulutus (AMK) voi olla juuri sinua varten. Se on vaativa polku, mutta palkintona on ainutlaatuinen ura, jossa jokainen työvuoro merkitsee mahdollisuutta tehdä todellinen ero ihmisten elämässä.

Lähteet:

  • Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksen kuvaus
  • EH-Info: “Missä voi opiskella ensihoitajaksi? – Kaikki paikkakunnat 2024” (16.3.2024)
  • Tehy ry:n blogi: “Ensihoidon koulutuksesta työelämään” (Tehyn ensihoitotyöryhmä 16.3.2021)
  • Wikipedia: Ensihoitaja (luettu 2025)
  • Yle Uutiset: “Ambulanssisimulaattori helpottaa ensihoitajien opetusta” (12.3.2013)

Saatat pitää myös näistä