Palkaton vapaa toisen työn takia

Palkaton vapaa töistä tarkoittaa aikaa, jolloin työntekijä on pois työstä ilman palkanmaksua. Tällainen järjestely voi tulla kyseeseen monista syistä, esimerkiksi toisen työn tekemisen vuoksi, opiskelun takia tai henkilökohtaisista syistä. Palkaton vapaa toisen työn takia on nykyisin melko yleinen ilmiö: työntekijä saattaa haluta kokeilla uutta työtehtävää tai alaa määräajan, kuitenkaan irtisanoutumatta pysyvästi nykyisestä työstään. On tärkeää ymmärtää, mitä palkaton vapaa käytännössä tarkoittaa ja miten se vaikuttaa työsuhteeseen, talouteen ja esimerkiksi vuosilomiin. Nykyajan työelämässä monet arvostavat mahdollisuutta hengähtää tai kehittyä uran aikana. Palkaton jakso voi parhaimmillaan tuoda uusia näkökulmia ja motivaatiota työhön, jos se on hyvin suunniteltu ja toteutettu. Toisaalta siihen liittyy myös epävarmuuksia, jotka on tärkeää tunnistaa etukäteen. Tässä artikkelissa syvennymme asiaan ja annamme kattavan katsauksen siihen, miten palkattoman vapaan hakeminen ja toteutus onnistuvat, sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia siihen liittyy niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta.

Pyrimme käsittelemään aiheen mahdollisimman monipuolisesti ja selkeästi. Artikkelissa kerrotaan, millä eri nimillä palkatonta vapaata kutsutaan (kuten työvapaa, virkavapaa tai sapattivapaa), millaisissa tilanteissa palkaton vapaa on yleistä ja miten sitä haetaan. Lisäksi käymme läpi, mitä vaikutuksia pidemmällä vapaalla on esimerkiksi vuosilomien kertymiseen, työsuhteen ehtoihin ja vaikkapa eläke- tai työttömyysturvaan. Jokainen kappale on pyritty pitämään lyhyenä ja ytimekkäänä, jotta lukeminen on sujuvaa. Lopuksi annamme vielä muutamia käytännön vinkkejä ja huomioita, sekä lisäämme tärkeän disclaimerin artikkelin loppuun.

Mitä tarkoittaa palkaton vapaa töistä?

Palkaton vapaa töistä on järjestely, jossa työntekijä jää pois työtehtävistään sovituksi ajaksi ilman, että hänelle maksetaan tuolta ajalta palkkaa. Kyseessä ei ole irtisanoutuminen, vaan työsuhde pysyy voimassa vapaan ajan yli. Työntekijä ikään kuin laittaa työsuhteensa tauolle, mutta sopimussuhde työnantajaan säilyy. Palkaton vapaa perustuu useimmiten työntekijän omaan pyyntöön ja työnantajan suostumukseen, eikä laissa ole yleistä subjektiivista oikeutta tällaiseen vapaaseen (poislukien tietyt erikseen säädetyt tilanteet, joista myöhemmin lisää). Toisin sanoen, työntekijä ei voi yksipuolisesti päättää jäädä palkattomalle vapaalle, vaan siitä on sovittava työnantajan kanssa etukäteen.

Palkattomalla vapaalla ollessaan työntekijä ei saa palkkaa eikä välttämättä muitakaan työsuhde-etuja (kuten lounasetuja tai työpuhelinetua) vapaan aikana. Työnteko keskeytyy, mutta tärkeää on huomata, että työsuhde jatkuu. Työntekijällä on vapaan jälkeen oikeus palata takaisin työhönsä tai ainakin vastaavaan tehtävään, mikäli näin on alun perin sovittu. Työnantajalle palkattoman vapaan myöntäminen tarkoittaa yleensä sitä, että työnantajan on järjestettävä työntekijän työtehtävät jotenkin vapaan ajaksi – joko jakamalla ne muille työntekijöille tai palkkaamalla sijainen, etenkin jos vapaa kestää pidempään.

On myös hyvä ymmärtää ero palkattoman vapaan ja vaikkapa vuosiloman tai muiden lakisääteisten vapaiden välillä. Vuosiloma on palkallista vapaata, johon työntekijällä on laillinen oikeus työsuhteen keston perusteella. Palkaton vapaa taas on vapaaehtoinen järjestely, jossa palkkaa ei makseta. Tietyissä tilanteissa laissa on säädetty oikeus vapaaseen (kuten perhevapaat, opintovapaa tai pakottavat perhesyyt), mutta näistäkin ajoista moni on palkatonta työnantajan näkökulmasta. Palkaton vapaa töistä on siis ikään kuin ylimääräinen vapaa, jota lainsäädäntö ei automaattisesti takaa, vaan joka toteutuu vain, jos työnantaja ja työntekijä molemmat sopivat asiasta.

Työvapaa, virkavapaa ja sapattivapaa – eri nimet samalle asialle?

Keskustelussa saattaa esiintyä monia eri termejä, jotka voivat hämmentää. Työvapaa, virkavapaa ja sapattivapaa ovat kaikki sanoja, joilla viitataan hyvin samankaltaiseen asiaan – nimittäin pidempään omaehtoiseen vapaaseen työstä. Yksityisellä sektorilla puhutaan yleensä työvapaasta tai yksinkertaisesti palkattomasta vapaasta. Julkisella sektorilla, kuten valtiolla tai kunnissa, käytetään usein termiä virkavapaa. Myös sanaa toimivapaa saattaa kuulua joissain yhteyksissä (esimerkiksi järjestötyössä), ja perinteinen termi sapattivapaa viittaa yleensä hieman pidempään harkinnanvaraiseen taukoon työelämästä.

On hyvä huomata, että huolimatta eri termeistä, perusidea on sama: työntekijä on poissa työstä sovitun ajan ilman palkkaa. Virkavapaa on käsitteenä muodollisesti käytössä erityisesti virkasuhteissa (kuten opettajilla, poliiseilla tai muilla viranhaltijoilla), mutta käytännössä se tarkoittaa palkatonta lomaa virasta. Virkavapaata haetaan samoin kuin muutakin palkatonta vapaata, mutta siihen saattaa liittyä julkisen sektorin omia ohjeistuksia ja sääntöjä. Esimerkiksi kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) voi olla määritelty tilanteita, joissa virkavapaata voidaan myöntää ja jopa tilanteita, joissa se voi olla palkallinen (kuten tietyt koulutukset tai luottamustehtävät).

Sapattivapaa taas on termi, joka on tullut tutuksi lähinnä työelämän keskusteluissa, tarkoittaen usein pidempää vapaajaksoa, jolla työntekijä ”lataa akkuja”, opiskelee uutta tai toteuttaa jotain henkilökohtaista projektia. Suomessa oli aiemmin käytössä vuorotteluvapaan järjestelmä, jossa yhteiskunnan tukemana työntekijä saattoi jäädä sapattivapaalle ja työnantaja palkkasi työttömän sijaiseksi. Huomionarvoista on, että vuorotteluvapaa-järjestelmä on vuodesta 2024 alkaen lakkautettu, eikä uusia vuorotteluvapaita enää myönnetä. Nykyään sapattivapaan ottaminen tarkoittaa siis käytännössä palkatonta vapaata omin ehdoin, ilman yhteiskunnan erillistä tukea.

Yhteenvetona voidaan todeta, että oli nimi mikä tahansa – työvapaa, virkavapaa, sapattivapaa tai yksinkertaisesti palkaton vapaa – kyseessä on aina vapaaehtoinen järjestely, jonka ehdot sovitaan työnantajan kanssa. Seuraavaksi tarkastelemme, miksi työntekijät haluavat palkattomalle vapaalle ja millaisissa tilanteissa vapaita yleensä haetaan.

Yleisiä syitä palkattomalle vapaalle

Työntekijät hakevat palkatonta vapaata monenlaisista syistä. Palkattoman vapaan syyt vaihtelevat henkilöstä ja elämäntilanteesta toiseen. On kuitenkin havaittavissa joitakin yleisiä tilanteita, joissa palkatonta vapaata töistä pyydetään:

• Toisen työn tekeminen: Moni haluaa käyttää palkattoman vapaan esimerkiksi toisen työmahdollisuuden kokeilemiseen. Saatetaan saada unelmien työtarjous toisaalta määräajaksi, tai halutaan testata oman yritysidean toimivuutta. Palkaton vapaa toisen työn takia antaa mahdollisuuden kokeilla uutta uraa tai kartuttaa kokemusta eri alalta ilman, että tarvitsee luopua nykyisestä työsuhteesta kokonaan.
• Opiskelu ja itsensä kehittäminen: Jatko-opinnot, uusi tutkinto tai vaikkapa pitkä kurssi voivat edellyttää pidempää poissaoloa työstä. Vaikka opintovapaalaki antaakin työntekijälle oikeuden opintovapaaseen tietyin ehdoin, kaikki opiskelu ei välttämättä kuulu lain piiriin tai työntekijä haluaa varmuuden pidemmästä vapaa-ajasta. Palkaton vapaa on keino suorittaa opintoja loppuun tai kehittää osaamista täysipainoisesti.
• Perhe ja henkilökohtaiset syyt: Elämässä voi tulla tilanteita, joissa tarvitaan ylimääräistä aikaa perheelle tai itselle. Esimerkiksi puolison tai lähiomaisen hoitaminen, oma terveyden kohentaminen tai vaikka ulkomailla asuminen perhesyiden vuoksi voivat olla perusteita hakea työvapaata. Työsopimuslaki tuntee pakottavat perhesyyt, jolloin työntekijällä on oikeus lyhyeen poissaoloon äkillisissä hätätilanteissa, mutta pidemmät perhe- tai terveyssyyt voivat vaatia erikseen sovittua palkatonta vapaata.
• Matkustelu ja irtiotto arjesta: Maailmanympärysmatka, pitkäaikainen vapaaehtoistyö ulkomailla tai vaikkapa kirjaprojektin toteuttaminen ovat esimerkkejä unelmista, joiden toteuttamiseen palkaton vapaa mahdollistaa aikaa. Työntekijä voi haluta pitää muutaman kuukauden ”irtioton” työelämästä esimerkiksi burnoutin ehkäisemiseksi tai ihan vain elämästä nauttiakseen ennen takaisin paluuta arkeen.
• Muut syyt: Jotkut palkattomat vapaat liittyvät erityistilanteisiin, kuten vaikkapa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan työnantajan tarjoama vapaaehtoinen palkaton vapaa työvoimakustannusten säästämiseksi (työntekijä voi suostua esimerkiksi kuukauden palkattomaan vapaaseen yrityksen tukemiseksi, jos näin ehdotetaan). Tämä on harvinaisempaa ja aina vapaaehtoista työntekijän kannalta. Myös erilaiset yhteiskunnalliset luottamustehtävät tai esimerkiksi asepalveluksen jälkeiset siirtymävaiheet voivat johtaa palkattomaan vapaaseen.

Yhteistä näille tilanteille on, että työntekijällä on tarve tai halu olla pois työstä tilapäisesti, ja palkallinen loma tai lakisääteiset vapaat eivät riitä tai sovellu tilanteeseen. Tällöin palkaton vapaa töistä on potentiaalinen ratkaisu – edellyttäen tietenkin, että työnantaja suostuu järjestelyyn. Seuraavaksi keskitymme tarkemmin juuri yhteen yleiseen syyhyn eli toisen työn tekemiseen palkattoman vapaan aikana.

Palkaton vapaa toisen työn takia

Palkaton vapaa toisen työn takia tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä jää pois omasta vakituisesta työstään tehdäkseen töitä toiselle työnantajalle tai esimerkiksi omassa yrityksessä. Tämä voi olla ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun vastaan tulee määräaikainen työprojekti, keikkatyö tai sivutoimi, jota haluaa kokeilla, mutta ei halua menettää nykyistä työpaikkaansa pysyvästi. Työntekijä saattaa esimerkiksi olla vakituisesti töissä kunnalla, mutta haluaa kokeilla yksityissektorilla työskentelyä vuoden ajan. Tällöin hän voi anoa virkavapaata toisen työn vuoksi. Virkavapaa toinen työ on melko yleinen järjestely vaikkapa opetus- tai hoitoalalla: työntekijä voi saada vuoden virkavapaan kunnallisesta virastaan ja mennä sinä aikana töihin toiseen organisaatioon.

On hyvin tärkeää selvittää etukäteen, onko suunniteltu toinen työ sallittu työsuhteen näkökulmasta. Monissa työsopimuksissa on ehto, joka kieltää kilpailevan toiminnan työsuhteen aikana. Vaikka olet palkattomalla vapaalla etkä saa palkkaa alkuperäisestä työstäsi, olet silti muodollisesti työsuhteessa ensimmäiseen työnantajaan vapaan aikana. Tämä tarkoittaa, että lojaliteettivelvoite ja mahdollinen kilpailukielto ovat yhä voimassa. Kilpailukielto tarkoittaa, että et saa vapaan aikanakaan työskennellä yrityksessä, joka kilpailee suoraan oman työnantajasi kanssa, jos työsopimuksessasi on tällainen ehto. Esimerkiksi jos olet IT-alalla yrityksessä X ja haluaisit palkattomalle vapaalle mennäksesi töihin kilpailevaan yritykseen Y, työnantajasi ei todennäköisesti hyväksy vapaan pyyntöä tai voi vedota kilpailukieltoon estääkseen siirtymisen. Sen sijaan toisen alan tai ei-kilpailevan työnantajan palvelukseen meneminen on yleensä hyväksyttävämpää.

Avoimuus kannattaa: kun haet palkatonta vapaata toisen työn takia, kerro rehellisesti, mitä aiot tehdä vapaan aikana (ellei se ole jo ilmeistä esimerkiksi hakemuksesta). Tämä lisää luottamusta työnantajan suuntaan. Moni työnantaja pelkää, että työntekijä käyttää palkatonta vapaata vain siirtyäkseen pysyvästi pois, joten voit halutessasi myös vakuuttaa työnantajalle aikovasi palata vapaan jälkeen takaisin. Toki kukaan ei voi pakottaa palaamaan, ja saatat itsekin pitää ovea auki uuteen suuntaan, mutta jos haluat mahdollisuuden palata, on hyvä hoitaa kommunikointi tyylikkäästi.

Julkisella sektorilla on perinteisesti suhtauduttu joustavasti tilanteisiin, joissa viranhaltija haluaa kokeilla siipiään muualla. Virkavapaata toisen työn tekemiseen myönnetään, mikäli palveluksen tarpeet sen sallivat, usein esimerkiksi yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan opettajille tai määräajaksi sairaanhoitajille, sosiaalityöntekijöille ym. Kunnat ja valtion virastot toivovat toki, että työntekijä palaa uusin kokemuksin takaisin. Yksityisellä sektorilla päätös on täysin työnantajan harkinnassa: jos työnantaja katsoo, että työntekijän poissaolo vaikkapa puoleksi vuodeksi on liikaa, hän voi kieltäytyä anomuksesta. Toisaalta, jos yrityksessä on hiljaisempi kausi tai työnantaja näkee hyötyäkin työntekijän uuden taidon karttumisesta muualla, vapaa voidaan hyvinkin myöntää.

On myös huomattava, että palkattomalla vapaalla oleva työntekijä saa tehdä töitä toiselle taholle, ellei sitä ole erikseen kielletty (kilpailukiellon tai muun ehdon kautta). Työnantaja ei voi määrätä, miten käytät vapaa-aikasi palkattoman vapaan aikana – voit opiskella, levätä tai tehdä töitä. Oleellista on sopia vapaan ehdoista selkeästi ja kirjallisesti, mutta vapaan tarkoitusta (miksi olet poissa) työnantaja ei yleensä voi sanella. Poikkeuksena on tietysti tilanne, jossa työnantaja suostuu vapaaseen vain tietyllä ehdolla (kuten että et käytä vapaata kilpailevaan työhön tai että vapaan ajankohtaa muutetaan yrityksen tarpeiden mukaan).

Palkattoman vapaan hakeminen

Kun olet päättänyt hakea palkatonta vapaata, on aika ryhtyä suunnitelmallisiin toimenpiteisiin. Palkattoman vapaan hakeminen kannattaa tehdä huolellisesti, sillä hyvä valmistautuminen parantaa mahdollisuuksia saada hakemus hyväksytyksi. Seuraavassa on keskeisiä askeleita hakuprosessissa:

1. Selvitä työpaikan käytännöt: Ennen kuin esität toiveesi, tarkista oman työpaikkasi käytännöt ja mahdolliset ohjeet. Joillakin työnantajilla on kirjallisia ohjeita tai vakiintuneita linjauksia siitä, millä perusteilla ja kuinka pitkäksi aikaa palkatonta vapaata voidaan antaa. Etenkin julkisella sektorilla (kunnat, valtion virastot) saattaa olla määräyksiä hakemisen aikataulusta – esimerkiksi että virkavapaata on haettava viimeistään tiettyä aikaa ennen toivottua ajankohtaa.
2. Keskustele esimiehen kanssa alustavasti: On usein viisasta ottaa asia puheeksi oman esihenkilön kanssa epämuodollisesti ennen virallista hakemusta. Voit tiedustella, onko palkattoman vapaan pitäminen ylipäätään mahdollista ja miten työtehtäviesi käy vapaan aikana. Samalla saat käsityksen siitä, suhtaudutaanko ideaan myönteisesti vai onko odotettavissa vastustusta.
3. Laadi kirjallinen hakemus: Varsinainen hakemus kannattaa tehdä kirjallisesti, ellei työnantaja toisin ohjeista. Kirjoita selkeä hakemus, josta ilmenee syy palkattomalle vapaalle, vapaan tarkka ajankohta ja kesto, sekä mahdollisuuksien mukaan suunnitelma siitä, miten työsi järjestetään poissaolon aikana. Esimerkiksi voit mainita, että tiimissäsi työt voidaan jakaa muille tai että olet valmis kouluttamaan sijaisen tehtäviisi ennen lähtöä. Jos haet palkattomaksi vapaaksi vain yksittäisiä päiviä silloin tällöin, mainitse sekin selkeästi (joissakin organisaatioissa toivotaan, että lyhyet vapaat niputetaan yhdeksi jaksoksi).
4. Perustele hakemuksesi hyvin: Työnantajalle on tärkeää tuoda esiin, miksi haluat vapaan ja että olet harkinnut sen vaikutukset. Perustele asiallisesti, mutta rehellisesti. Esimerkiksi “haluan suorittaa opintoja, jotka hyödyttävät myös työyhteisöä tulevaisuudessa” tai “minulle on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus työkokemukseen ulkomailla”. Ole tarvittaessa valmis keskustelemaan perusteista, vaikka lain mukaan et olekaan tilivelvollinen henkilökohtaisista suunnitelmistasi – mutta vakuuttava syy parantaa todennäköisesti onnistumisen mahdollisuutta.
5. Jätä hakemus ajoissa: Älä jätä vapaan anomista viime tinkaan. Mitä aikaisemmin ilmoitat aikeistasi, sitä paremmin työnantaja pystyy varautumaan mahdolliseen poissaoloosi. Joillakin työpaikoilla saattaa olla minimiaika, esimerkiksi hakemus on tehtävä kuukautta tai paria ennen vapaan alkua. Vaikka virallista aikarajaa ei olisi, hyvissä ajoin toimiminen nähdään yleensä vastuullisena toimintana.
6. Sovi ehdoista kirjallisesti: Mikäli työnantaja hyväksyy vapaan, varmista että päätös ja vapaan ehdot kirjataan ylös. Tyypillisesti ainakin vapaan ajanjakso ja se, että kyseessä on työntekijän oma palkaton pyyntö, on hyvä kirjata. Samalla voidaan kirjata, onko työntekijällä oikeus palata samaan tehtävään vapaan päättyessä ja jatkuuko esimerkiksi työkokemuslisän kertyminen (yleensä ei jatku vapaan aikana). Kirjallinen sopimus tai hyväksymiskirje suojaa molempia osapuolia: sinä tiedät, mihin voit luottaa palatessasi, ja työnantaja tietää, että et vaadi palkkaa kyseiseltä ajalta etkä pyri palaamaan sovittua aiemmin ilman yhteisymmärrystä.

Muista, että työnantajalla on oikeus myös kieltäytyä myöntämästä palkatonta vapaata, mikäli työtilanne ei sitä salli tai jos perusteesi ei tunnu heistä hyväksyttävältä. Hylkäämisen varalta on hyvä miettiä vaihtoehtoja: voitko lyhentää vapaan kestoa, siirtää ajankohtaa tai esimerkiksi käyttää kertyneitä lomia osana järjestelyä? Joustavuus molemmin puolin auttaa löytämään ratkaisun. Kun palkattoman vapaan hakeminen on tehty kunnolla, voit jäädä vapaille luottavaisin mielin.

Yksittäinen palkaton vapaapäivä

Kaikki palkattomat vapaat eivät ole pitkiä jaksoja; joskus kyseessä on palkaton vapaapäivä tai pari arkipäivää, jonka työntekijä tarvitsee vapaaksi vaikkapa henkilökohtaisen menon takia. Yksittäisen päivän palkaton vapaa töistä on yleensä helpompi järjestää kuin kuukausien poissaolo, koska sen ajaksi ei yleensä tarvitse palkata sijaista ja työyhteisö pystyy joustamaan lyhytaikaisesti. Työnantajat suhtautuvat usein myötämielisesti hyvin perusteltuihin yksittäisiin vapaapäiviin, jos työntekijällä ei ole esimerkiksi lomapäiviä käytettävissä tai tilanne on sellainen, ettei vuosiloma-aika jousta.

Yleisimmät syyt yksittäiselle palkattomalle vapaapäivälle voivat olla esimerkiksi muutto, valmistujaiset tai jokin tärkeä perhetilaisuus, johon ei saa palkallista vapaata. Myös terveysasiat, kuten erikoislääkärikäynti toisella paikkakunnalla, tai vaikkapa tärkeä harrastukseen liittyvä tapahtuma voivat olla perusteina pyytää palkatonta vapaata päivän tai parin verran. Työnantaja yleensä arvostaa, että kerrot syyn lyhyesti, vaikka laki ei edellytä yksityiskohtaista selontekoa – se luo luottamusta, että et ole poissa ilman hyvää syytä.

Huomioi, että joissakin työpaikoissa on käytäntöjä, jotka vaikuttavat yksittäisten palkattomien päivien pitämiseen. Esimerkiksi työnantaja saattaa edellyttää, että jos haluat vapaaksi perjantain tai maanantain palkattomasti, sinun on otettava palkaton vapaa myös viereiselle päivälle (näin estetään työntekijöitä pidentämästä viikonloppuja jatkuvasti erillisillä palkattomilla päivillä). Tai työnantaja voi toivoa, että haet vapaaksi mieluummin kerralla koko viikon kuin monta hajanaista yksittäistä päivää, koska pirstaleiset poissaolot voivat häiritä työvuorojärjestelyjä. Tällaiset ehdot vaihtelevat työpaikoittain.

Käytännössä yksittäisen palkattoman vapaapäivän järjestäminen menee yleensä näin: sovit esimiehesi kanssa hyvissä ajoin (tai kiiretapauksessa niin pian kuin mahdollista), että olet poissa kyseisenä päivänä. Esimies merkitsee sen työvuorolistaan tai järjestelmään palkattomaksi poissaoloksi. Palkanlaskennassa sinulta vähennetään tuon päivän palkka. Jotkut työehtosopimukset määrittelevät tarkasti, miten osakuukauden palkka lasketaan, mutta yksinkertaistettuna yhden päivän palkaton vapaa vähentää kuukauden palkasta suhteessa yhden työpäivän verran.

On tärkeää huomata, että vaikka kyse on vain päivästä, sekin on poissaolo, joka on syytä sopia etukäteen. Älä oleta, että voit vain olla tulematta töihin ja ilmoittaa myöhemmin “pitäneesi palkattoman päivän” – se katsotaan luvattomaksi poissaoloksi (josta tarkemmin seuraavassa kappaleessa). Aina kun tiedät tarvitsevasi vapaan päivän etkä halua tai voi käyttää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa, sovi siitä työnantajasi kanssa ja varmista lupa.

Kuukauden palkaton vapaa ja pidemmät virkavapaat

Kun palkaton vapaa venyy viikoista kuukausiin, sen merkitys ja vaikutukset kasvavat. Kuukauden palkaton vapaa on jo suhteellisen pitkä poissaolo, joka vaatii huolellisempaa järjestelyä työpaikalla. Monissa yrityksissä kuukausi voidaan kuitenkin vielä hoitaa sisäisin järjestelyin: työt voivat odottaa palaamistasi tai kollegat voivat väliaikaisesti hoitaa osan tehtävistäsi. Joskus työnantaja voi palkata määräaikaisen sijaisen juuri tuoksi kuukaudeksi, mutta se riippuu työtehtävän luonteesta ja työmarkkinatilanteesta.

Puolen vuoden tai vuoden mittainen palkaton vapaa on käytännössä virkavapaa (käytetään usein tätä termiä, koska kyse on merkittävästä ajanjaksosta). Tällaisen vapaan ajaksi työnantajan on lähes aina hankittava sijainen tai uudelleenjärjesteltävä työt. On epätodennäköistä, että työsi voidaan vain “olla tekemättä” puolta vuotta – jonkun on hoidettava vastuut. Tämä tarkoittaa, että työnantajalle pidemmän vapaan myöntäminen on isompi päätös: se sitoo resursseja ja vaatii suunnittelua. Työnantaja harkitsee pidemmissä vapaissa mm. seuraavia seikkoja:

• Onko kyseinen työntekijä korvattavissa sijaisella vai voidaanko tehtävät jakaa tiimissä? Miten kauan perehdytys sijaiselle kestää?
• Osuuko vapaa ajankohtaan, jolloin työpaikalla on hiljaisempaa (esim. jotkin alat ovat kiireisiä vain tiettyinä vuodenaikoina, ja hiljaisena kautena poissaolo on helpompi järjestää)?
• Onko työntekijän paluu vapaan jälkeen todennäköinen? (Kukaan ei voi luvata sataprosenttisesti, mutta jos työnantaja aavistaa, että työntekijä ei palaa, se voi vaikuttaa halukkuuteen myöntää vapaa.)
• Minkälainen signaali vapaan myöntäminen antaa muille työntekijöille? Jos yhdelle annetaan vuosi vapaata, kokeilevatko muutkin samaa? Työnantajan on pyrittävä tasapuolisuuteen, joten se saattaa varautua kohtelemaan vastaavassa tilanteessa kaikkia samoin.

Puoli vuotta tai vuosi on monelle työntekijälle ihanteellinen jakso esimerkiksi maailmalla työskentelyyn tai opiskeluun. Työnantajan kannalta vuosi on pitkä aika pitää paikkaa auki. Lähtökohtaisesti palkattoman vapaan pituudelle ei ole lakirajoja: se voi olla vaikka kaksi viikkoa tai kaksi vuotta, jos työnantaja suostuu. Käytännössä kuitenkin hyvin pitkät vapaat (yli vuoden) ovat harvinaisempia yksityisellä sektorilla, ellei kyseessä ole lakisääteinen syy (kuten hoitovapaa lapsen hoitamiseksi, johon on oikeus lapsen tiettyyn ikään saakka). Julkisella sektorilla on nähty usean vuoden virkavapaitakin esimerkiksi ulkomaankomennuksen tai tutkimusprojektin vuoksi, mutta jokainen hakemus harkitaan erikseen.

On hyvä sopia pidemmän vapaan osalta kirjallisesti, että työntekijällä on oikeus palata vastaavaan tehtävään vapaan päätyttyä. Tämä luo turvaa työntekijälle. Jos tällaista mainintaa ei ole, voi periaatteessa käydä niin, että organisaatio muuttuu vapaan aikana eikä täysin identtistä paikkaa ole – yleensä silloin pyritään sijoittamaan työntekijä johonkin samantasoiseen tehtävään. Jos työpaikalla tulee yt-neuvotteluita tai muita muutoksia sinä aikana kun olet poissa, pidä mielessä, että olet edelleen työntekijä: sinuun on oltava yhteydessä kuten muihinkin, ja sinua koskevat samat oikeudet esimerkiksi irtisanomisturvaan. Palkaton vapaa ei siis suojaa irtisanomiselta, jos organisaatiossa muutenkin vähennetään väkeä, mutta ei toisaalta ole myöskään peruste irtisanoa ketään – pelkästään se, että olet vapaalla, ei ole laillinen peruste irtisanomiselle.

Yhteenvetona: kuukauden palkaton vapaa on yleensä vielä melko helposti hallittavissa, kunhan vapaan ajankohdasta sovitaan hyvissä ajoin. Pidempien virkavapaiden kohdalla valmistaudu tarkempiin keskusteluihin työnantajan kanssa ja huolehdi, että kaikki on dokumentoitu. Suunnittele myös oma taloutesi ja elämäsi sen mukaan, että olet pitkään ilman nykyistä palkkatuloasi – palaamme seuraavaksi vapaan vaikutuksiin tarkemmin.

Luvaton palkaton poissaolo – mitä riskejä?

Termi palkaton poissaolo voi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin, sitä käytetään neutraalina merkintänä silloin, kun työntekijä on pois töistä sovitusti ilman palkkaa (eli juuri palkaton vapaa, josta olemme puhuneet). Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa myös tilannetta, jossa työntekijä on poissa ilman lupaa ja palkanmaksu on siksi katkaistu. Jälkimmäisessä merkityksessä kyse on käytännössä luvattomasta poissaolosta, josta voi koitua ikäviä seuraamuksia.

On ehdottoman tärkeää ymmärtää, että työntekijä ei voi omin päin päättää olla pois töistä ja kutsua sitä palkattomaksi poissaoloksi ikään kuin se olisi itsestäänselvyys. Työlainsäädäntö lähtee siitä, että työntekijällä on työvelvoite sovittujen työvuorojen ja työsopimuksen mukaisesti. Jos jätät tulematta töihin ilman sopimusta ja ilmoitat vaikka jälkeenpäin, että “otin palkatonta vapaata”, työnantaja voi antaa sinulle varoituksen tai pahimmassa tapauksessa katsoa työsuhteen päättyneeksi luvattoman poissaolon vuoksi. Käytännössä muutaman tunnin tai yhden päivän selittämätön poissaolo johtaa yleensä huomautukseen tai varoitukseen, ja jos poissaolo pitkittyy (esimerkiksi olet poissa useita päiviä ilmoittamatta), työnantaja voi pitää työsuhdetta purkautuneena työntekijän puolelta. Toisin sanoen, työnantaja voi tulkita, että olet hylännyt työsi.

Myös tilanteessa, jossa sinulla on jokin sinänsä pätevä syy poissaololle, muista ilmoittaa siitä heti. Esimerkiksi jos lapsesi tai läheisesi sairastuu äkillisesti vakavasti, laki sallii poissaolon pakottavista perhesyistä (Työsopimuslain 4 luvun 9 §). Tämä on palkatonta vapaata, johon sinulla on oikeus, mutta velvollisuutesi on ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin mahdollista syy ja arvioitu kesto. Näin poissaolo on luvallinen. Tällaisia hätätilanteita ei saa käyttää väärin, mutta ne ovat olemassa juuri sitä varten, että työntekijä voi tilapäisesti hoitaa kriisitilanteen perhepiirissä.

Joskus palkaton poissaolo -merkintä voi ilmestyä palkkalaskelmaasi tai työajanseurantaan, vaikka kyse olisi sovitusta asiasta. Esimerkiksi jos olet sopinut esimiehesi kanssa, että lähdet jonakin päivänä kesken työpäivän ja sinulle tulee pari tuntia palkatonta poissaoloa, se kirjataan palkattomaksi poissaoloksi järjestelmään (eikä palkkaa siltä ajalta makseta). Tässä merkityksessä se ei ole moite eikä rangaistus, vaan tekninen kirjaus. Kaikki on kunnossa, kunhan poissaolo on sovittu etukäteen.

Tiivistettynä: luvattomaan palkattomaan poissaoloon ei pidä koskaan ryhtyä. Mikäli tarvitset vapaan, olipa se sitten päivä tai vuosi, hoida asia virallisesti hakemalla ja sopimalla siitä etukäteen. Näin suojaat sekä työpaikkasi että maineesi työnantajan silmissä. Työnantajat arvostavat rehellisyyttä ja ennakointia – jos jäät vain pois ilmoittamatta, se herättää epäluottamusta ja voi vaarantaa jatkosi työssä.

Palkattoman vapaan vaikutukset työsuhteeseen ja etuuksiin

Kun palkaton vapaa on myönnetty ja alkanut, mitä kaikkea siitä seuraa? Ensimmäinen ja ilmeisin vaikutus on, että siltä ajalta ei makseta palkkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä tulojen menetystä kyseiseltä ajanjaksolta, mikä on hyvä ottaa huomioon talouden suunnittelussa. Mutta palkattomuuden lisäksi on muitakin vaikutuksia, jotka on syytä tietää:

• Vuosiloman kertyminen: Pääsääntöisesti palkattomalta vapaalta ei kerry vuosilomaa. Vuosilomalaki määrittelee tilanteet, jotka luetaan työssäolon veroisiksi ajoiksi vuosiloman karttumisen kannalta. Esimerkiksi perhevapaan alkuosa ja sairausloman tietty kesto kerryttävät lomaa, mutta tavallinen palkaton vapaa ei kuulu näihin. Jos olet kokonaisen kalenterikuukauden pois työstä ilman palkkaa, et yleensä ansaitse siltä kuukaudelta vuosilomapäiviä. Mikäli vapaa kestää yli 14 päivää kuukaudessa (tai tietyillä aloilla yli 35 tuntia kuukaudessa), sekin nollaa kyseisen kuukauden lomakertymän. Käytännössä pitkä vapaa siis pienentää lomapäiviesi määrää siltä lomanmääräytymisvuodelta.
• Eläke- ja työttömyysturva: Koska palkkaa ei makseta, sinulle ei kerry myöskään eläkettä kyseiseltä ajalta. Työeläkemaksut ja -kertymät perustuvat ansioihin, ja jos ansioita ei ole, eläkettä ei kartu. Tämä ei ole yleensä dramaattista, jos kyse on muutamasta kuukaudesta siellä täällä, mutta hyvin pitkissä vapaissa (esim. vuosi tai enemmän) kannattaa tiedostaa vaikutus eläkekertymään. Työttömyysturvan kannalta taas on tärkeää huomata, että palkattoman vapaan aikana et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan tai -etuuksiin, koska et ole työtön työnhakija – olet edelleen työsuhteessa. Et voi siis jäädä palkattomalle ja samalla ilmoittautua työttömäksi saadaksesi työttömyyskorvausta. Poikkeuksena oli aiemmin vuorotteluvapaa, mutta kuten todettu, sitä järjestelmää ei enää uusille hakijoille ole.
• Työsuhde-edut: Moniin työpaikkoihin kuuluu erilaisia työsuhde-etuja, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit, lounasetu, työsuhdeauto, puhelinetu, työterveyshuolto jne. Useimmat näistä eduista ovat sidottuja aktiiviseen työsuhteeseen ja palkanmaksuun. Palkattoman vapaan aikana työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota etuja. Esimerkiksi lounaskortti tai työsuhdeauto usein luovutetaan pois vapaan ajaksi. Työterveyshuollon osalta laki edellyttää työterveyspalveluja työntekijöille, mutta jos et ole lainkaan työssä kuukausiin, työnantaja voi katsoa velvollisuuden taukoavan siksi ajaksi. Jotkut työnantajat kuitenkin joustavat tässä ja sallivat työterveyden käytön, jotta työntekijän terveys ja työkyky säilyvät – asia on hyvä selvittää jo etukäteen. Pääsääntö kuitenkin on, että suurin osa työsuhde-eduista jää tauolle vapaan ajaksi, ellei toisin erikseen sovita.
• Palkankorotukset ja urakehitys: Jos työpaikallasi tulee yleinen palkankorotus (esimerkiksi työehtosopimuksen mukainen korotus) vapaan aikana, se koskee yleensä sinuakin – eli kun palaat, palkkasi on noussut samalle tasolle kuin muilla vastaavilla työntekijöillä. Tämä tapahtuu automaattisesti, kunhan kuulut korotuksen piiriin. Urakehityksen osalta on hyvä tiedostaa, että poissa ollessasi et ole luonnollisesti mukana päivittäisessä toiminnassa: et ehkä pääse osaksi uusiin projekteihin tai koulutuksiin, jotka järjestetään sinä aikana. Mahdolliset ylennykset tai vastuullisemmat roolit voivat osua toisaalle vapaan keston vuoksi. Nämä ovat kompromisseja, jotka on hyväksyttävä palkattoman vapaan hintana.
• Sijaisuuden vaikutus omaan asemaan: Jos tilallesi palkataan sijainen määräajaksi, se ei heikennä asemaasi työntekijänä – sinulla on oikeus palata vapaan päätyttyä sovitusti. Sijainen on yleensä palkattu nimenomaan siihen asti, kunnes palaat. Varaudu kuitenkin siihen, että työhön paluu voi vaatia pientä totuttelua: organisaatiossa on ehkä tapahtunut muutoksia tai sijainen on saattanut kehittää joitain työprosesseja eri suuntaan. Palaa töihin avoimin mielin ja ota tarvittaessa oppia siitä, miten sijainen on tehtäviä hoitanut, sillä se voi tarjota uusia näkökulmia.
• Mahdollinen sairastuminen vapaan aikaan: Kuten aiemmin mainittiin, jos sairastut palkattoman vapaan aikana, et yleensä ole oikeutettu sairausajan palkkaan. Tämä johtuu siitä, että sinulla ei ole työvelvoitetta sinä aikana – et olisi muutenkaan ollut töissä, joten työnantaja ei maksa palkkaa, vaikka sairastuisit. Sovittu vapaa pysyy siis palkattomana, vaikka terveydentilasi vaihtuisi. Jotkut työehtosopimukset tosin tarkentavat, että jos sairastut juuri ennen vapaan alkua niin, ettet voikaan aloittaa vapaata ajallaan, vapaan ajankohtaa voidaan siirtää tai perua. Pääsääntö kuitenkin on, että vapaan aikana sairastaminen “mennään omalla ajalla”. Tästä syystä on hyvä varmistaa vakuutusturvasi – esimerkiksi matkustaessa vapaan aikana huolehdi matkavakuutuksesta, ja jos teet fyysisesti raskasta työtä toiselle, varmista että olet asianmukaisesti vakuutettu siltä varalta.

Listattuna vaikutuksia on paljon, mutta jokainen niistä on ennakoitavissa ja hallittavissa. Kun suunnittelet palkatonta vapaata, tee itsellesi budjetti ja aikataulu: mieti, kuinka pärjäät taloudellisesti, ja tiedosta miten poissaolo vaikuttaa vaikkapa lomakertymääsi tai eläkkeeseesi. Jos olet ammattiyhdistyksen jäsen, ilmoita liittoon palkattomasta vapaastasi – jäsenmaksuissa voi olla alennuksia tai vapautuksia ajalle, jona et saa palkkaa. Mieti myös, mitä teet, jos jostain syystä vapaa keskeytyy tai suunnitelmasi muuttuvat. Hyvällä ennakkosuunnittelulla palkaton vapaa voi sujua ilman ikäviä yllätyksiä.

Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet palkattomassa vapaassa

Palkattoman vapaan toteutuminen on aina kahden kauppa: työntekijän toive ja työnantajan suostumus kohtaavat. On syytä tarkastella myös työnantajan näkökulmaa. Työnantajalla on oikeus päättää myöntääkö vai evääkö palkattoman vapaan (olettaen että kyseessä ei ole lakisääteinen tilanne, jossa vapaa on pakko antaa). Tämä päätäntävalta on melko laaja, mutta senkin käyttöä rajoittavat tietyt periaatteet.

Ensinnäkin, työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa, että mikäli yhdelle työntekijälle on aiemmin myönnetty palkatonta vapaata tietyssä tilanteessa, pitäisi toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle työntekijälle myös lähtökohtaisesti myöntää vapaa. Erilaiseen kohteluun pitää olla asiallinen peruste – esimerkiksi yrityksen toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeä henkilö voi olla vaikeampi päästää vapaalle kuin joku toinen, tai ajankohta voi olla kriittinen (esim. yksi haluaa vapaalle sesongin aikana, toinen hiljaisena aikana). Työnantaja saa huomioida tällaiset tekijät, kunhan ketään ei syrjitä epäasiallisin perustein. Syrjintäkielto koskee myös vapaan myöntämistä: päätös ei saa perustua kiellettyihin syihin (esim. ikään, sukupuoleen, kansalaisuuteen tai muihin henkilöön liittymättömiin seikkoihin).

Toiseksi, työnantajalla on oikeus asettaa ehtoja vapaan myöntämiselle tietyissä rajoissa. Kuten aiemmin mainittiin, joillakin työpaikoilla edellytetään, että palkaton vapaa otetaan vähintään tietyn mittaisena jaksona. Työnantaja voi myös pyytää, että vapaan ajankohtaa siirretään sopimaan paremmin yrityksen aikatauluihin (jos se on työntekijälle mahdollista). Ehto voi liittyä myös siihen, että työntekijä hoitaa tietyt tehtävät valmiiksi ennen vapaan alkua tai opastaa sijaisen. Työnantaja ei kuitenkaan voi muokata työntekijän jättämää hakemusta omin päin, vaan jos hakemus ei sellaisenaan käy, työnantaja voi hylätä sen tai neuvotella muutoksista työntekijän kanssa. Työnantaja ei voi myöskään pakottaa työntekijää ottamaan palkatonta vapaata: aloite tulee aina työntekijältä (poikkeuksena ovat lomautustilanteet, mutta ne ovat eri asia – lomautus on yksipuolinen toimenpide, eikä sitä kutsuta palkattomaksi vapaaksi).

Kun palkaton vapaa on myönnetty, työnantajan velvollisuutena on noudattaa sovittua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja ei voi keskeyttää vapaatasi ja vaatia palaamaan työhön ennenaikaisesti ilman suostumustasi – ellei toisin ole sovittu poikkeustilanteista. Työnantaja sitoutuu siihen, että poissaoloaikasi on hyväksytty eikä siihen suhtauduta kurinpidollisesti (koska kyse on luvallinen vapaa). Työnantajan on myös sallittava sinun palata työhön sovitusti vapaan päättyessä. Hyvä käytäntö on, että hieman ennen paluutasi varmistetaan yhteydenpidolla, että aikataulu pitää. Työnantajan täytyy myös huolehtia siitä, että esimerkiksi sijaisen työsopimus on laadittu oikein suhteessa sinun paluuseesi – jottei tule tilannetta, että sijaisella olisi vielä sopimus voimassa mutta sinun pitäisi palata jo töihin. Nämä ovat työnantajan hallittavissa hyvällä suunnittelulla.

Työnantajalla on oikeus odottaa, että työntekijä noudattaa lojaalisuutta vapaan aikanakin. Tämä tarkoittaa kilpailukieltosopimusten kunnioittamista sekä yleistä lojaliteettiperiaatetta: et tee vapaan aikana mitään sellaista, mikä vahingoittaisi työnantajan etuja. Salassapitovelvollisuus säilyy voimassa, eli vaikka olisit muualla töissä, et saa paljastaa entisen työnantajasi liikesalaisuuksia. Nämä asiat ovat harvoin ongelma, mutta periaate on hyvä muistaa.

Lopuksi on hyvä mainita, että työnantaja saattaa joissain tilanteissa itse ehdottaa palkatonta vapaata esimerkiksi säästötarkoituksessa. Muista: päätös on aina sinun käsissäsi, suostutko sellaiseen. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä sinua palkattomalle vapaalle ilman suostumustasi (jälleen, lomautus on eri menettely omine sääntöineen). Jos työnantajan ehdotus sopii sinulle, varmista silloinkin, että kaikki kirjataan selvästi ja että kyseessä on nimenomaan työntekijän omaehtoinen vapaa. Näin vältytään erimielisyyksiltä siitä, oliko kyse työnantajan määräämästä vapaasta vai työntekijän pyynnöstä.

Vinkkejä onnistuneeseen palkattomaan vapaaseen

• Suunnittele talous etukäteen: Laske, miten pärjäät ilman palkkaa vapaan ajan. Tarvittaessa pienennä menoja, säästä etukäteen tai sovi esimerkiksi lainanlyhennyksiin joustoa vapaan ajalle. Voit myös tarkistaa veroprosenttisi – jos tulosi putoavat merkittävästi, kannattaa varmistaa, ettet maksa turhaan liikaa veroja ennen vapaille jäämistä.
• Pidä yhteyttä sopivasti: Vaikka tarkoitus on olla poissa töistä, voi olla hyödyllistä sopia, miten sinuun saa tarvittaessa yhteyden. Esimerkiksi jos työpaikalla tapahtuu isoja muutoksia tai sinulle tulee tärkeitä posteja, on hyvä että asiat tavoittavat sinut. Voit myös itse halutessasi pysyä kevyesti ajan tasalla (esimerkiksi lukemalla sisäisiä tiedotteita), mutta muista myös irrottautua ja ladata akkuja.
• Hyödynnä vapaa-aika tarkoituksenmukaisesti: Käytä palkaton vapaa juuri siihen, minkä takia sen hait. Jos tarkoituksesi on levätä ja palautua, vältä aikatauluttamasta liikaa tekemistä ja anna itsellesi lupa rentoutua. Jos taas teet toista työtä tai opiskelet, panosta siihen täysillä. Tämä on sinun mahdollisuutesi keskittyä siihen, mikä arjessa ei muuten olisi mahdollista.
• Valmistaudu paluuseen: Loppuvaiheessa vapaata on hyvä ottaa kevyttä tuntumaa tulevaan paluuseen. Varmista työnantajalta muutama viikko etukäteen, että paluupäivä on tiedossa molemmin puolin. Jos mahdollista, ota yhteyttä kollegoihin ja kysy, onko työpaikalla muuttunut jotain oleellista. Näin sinulle on helpompi hypätä takaisin mukaan ilman suurta shokkia.
• Ilmoita ajoissa, jos et palaa: Aina elämä ei mene suunnitelmien mukaan – saatat vapaan aikana huomata, ettet haluakaan palata vanhaan työhösi (esimerkiksi jos uusi urasi vie mennessään). Tällaisessa tapauksessa toimi reilusti: ilmoita työnantajalle heti päätöksestäsi ja irtisano työsuhde normaalisti, sen sijaan että jättäisit palaamatta viime hetkellä. Näin työnantaja voi tehdä pysyviä rekrytointipäätöksiä ajoissa, ja sinäkin voit siirtyä eteenpäin hyvässä hengessä.

Yhteenveto

Lyhyesti sanottuna, palkattomasta vapaasta sopiminen edellyttää molemminpuolista ymmärrystä ja hyvää viestintää. Palkaton vapaa töistä, oli syynä sitten toisen työn tekeminen, opiskelu, perhetilanne tai vaikkapa matkustelu, on mahdollisuus järjestää työura joustavasti elämäntilanteiden mukaan. Avainasemassa on hyvä suunnittelu ja avoin keskustelu työnantajan kanssa. Työntekijän kannattaa perustella pyyntönsä ja esittää suunnitelma, miten työ järjestyy poissaolon aikana, kun taas työnantajan on punnittava poissaolon vaikutukset ja pyrittävä tasapuolisuuteen.

Muistettavia seikkoja palkattomasta vapaasta:

• Sinulla ei ole automaattista oikeutta palkattomaan vapaaseen (poikkeuksena laissa määritellyt tilanteet), joten tarvitset työnantajan luvan ja sopimuksen.
• Sopikaa vapaasta kirjallisesti. Kirjatkaa kesto, palaamisoikeus ja mahdolliset ehdot. Kun sovit asiat etukäteen, vältytte molemmat väärinkäsityksiltä.
• Varaudu taloudellisesti: palkaton vapaa tietää ansionmenetystä, joka vaikuttaa tuloihisi. Mieti etukäteen verotusta, säästöjä ja mahdollisia tukia (jos esim. opiskelet, voitko saada aikuiskoulutustukea tms.). Suunnittele arjen kulut ja menot sen mukaan.
• Huolehdi velvollisuuksistasi: ilmoita poissaolotarpeesta ajoissa, noudata yhteisiä sopimuksia vapaan aikana (älä esimerkiksi aloita kilpailevaa toimintaa) ja palaa töihin ajallaan. Luotettavuutesi säilyy, kun toimit sovitusti.
• Tunne oikeutesi: tiedä, että työnantaja ei saa kohdella sinua epäedullisesti siksi, että pyydät tai pidät palkatonta vapaata, mutta myös se, että työnantajalla on oikeus perustellusta syystä evätä vapaa. Tarvittaessa kysy neuvoa luottamusmieheltä tai liitosta, jos olet epävarma oikeuksistasi.
• Ole joustava ja rakentava: usein ratkaisu löytyy, kun molemmat osapuolet haluavat onnistuneen lopputuloksen. Sinä saat kaipaamasi vapaan ja työnantaja saa varmuuden, että työt tulevat hoidettua ja palaat sovitusti takaisin.

Toivottavasti tämän artikkelin myötä sinulla on selkeämpi kuva palkattoman vapaan käytännöistä ja osaat valmistautua sen hakemiseen oikealla tavalla. Punnitse omia tarpeitasi ja työpaikkasi tilannetta realistisesti – hyvin suunniteltu ja yhteisymmärryksessä toteutettu palkaton vapaa voi olla arvokas kokemus sekä työntekijälle että työnantajalle.

Disclaimer: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa palkattomasta vapaa-ajasta työelämässä, eikä sitä tule pitää juridisena neuvona. Työelämän käytännöt ja sopimusehdot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Muistathan tarkistaa ajantasaiset lait, työehtosopimusmääräykset sekä työpaikkasi omat ohjeet ennen palkattoman vapaan hakemista. Tarpeen vaatiessa käänny työoikeuden asiantuntijan tai luottamusmiehen puoleen saadaksesi neuvontaa juuri omaan tilanteeseesi.