Isännöitsijän koulutus on ajankohtainen aihe, sillä isännöintialalla tarvitaan uusia osaajia. Alalla on käynnissä sukupolvenvaihdos, kun kokeneita isännöitsijöitä jää eläkkeelle – tämä tarkoittaa runsaasti työmahdollisuuksia uusille tekijöille. Isännöitsijän tutkinto antaa valmiudet mielenkiintoiseen ja vaihtelevaan ammattiin, jossa pääsee huolehtimaan taloyhtiöiden arjen sujuvuudesta. Tässä artikkelissa perehdytään syvällisesti siihen, millaista isännöitsijä koulutus Suomessa on, millaisia tutkintoja alalla voi suorittaa ja miten isännöintiin erikoistutaan. Mukana käydään läpi keskeiset käsitteet kuten isännöinnin ammattitutkinto, isännöitsijän ammattitutkinto ja isännöinnin erikoisammattitutkinto, tarkastellaan koulutuksen toteutustapoja (myös verkko-opinnot) sekä pohditaan teknisen isännöinnin roolia. Artikkelin lopussa luodataan myös isännöitsijän uranäkymiä ja työmahdollisuuksia esimerkiksi Pirkanmaalla.
Isännöitsijän rooli ja osaamisvaatimukset
Isännöitsijä on taloyhtiön tai kiinteistön hallinnon hoitaja ja usein keskeinen yhteyshenkilö taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden välillä. Isännöitsijän toimenkuva on erittäin laaja ja monipuolinen – työhön kuuluu muun muassa taloyhtiön talouden hallintaa, kirjanpidon järjestämistä, sopimusasioita, kiinteistön ylläpidon ja korjausten koordinointia sekä asukkaiden neuvontaa arjen kysymyksissä. Isännöitsijä huolehtii, että taloyhtiön lakisääteiset velvollisuudet täyttyvät, kuten tilinpäätöksen laatiminen, yhtiökokousten järjestelyt ja viranomaisilmoitukset. Lisäksi hänen on tunnettava esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaki ja muut asumiseen liittyvät säännökset. Isännöitsijän työ on ennen kaikkea asiakaspalvelua: yhteistyö taloyhtiön hallituksen, osakkaiden, asukkaiden sekä huoltoyhtiöiden ja urakoitsijoiden kanssa on jokapäiväistä. Tästä syystä isännöitsijältä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja teknisen ja taloudellisen osaamisen ohella. Kaiken kaikkiaan isännöinti on vaativa ammatti, jossa tarvitaan laajaa osaamista sekä kykyä ratkoa yllättäviäkin ongelmia.
Osaamisvaatimukset: Jotta isännöitsijä suoriutuisi monipuolisista tehtävistään, hän tarvitsee koulutusta useilta eri osa-alueilta. Työssä menestyminen edellyttää ainakin seuraavia taitoja ja tietoja:
- Taloushallinto ja kirjanpito: Isännöitsijän on ymmärrettävä taloyhtiön budjetointia, kirjanpitoa ja raportointia. Koulutus sisältää tyypillisesti taloushallinnon perusteita, jotta isännöitsijä kykenee seuraamaan yhtiön taloutta ja tekemään esimerkiksi vastike- ja talousarvioesityksiä hallitukselle.
- Lainsäädäntö ja hallinto: Isännöitsijän on tunnettava asunto-osakeyhtiölaki sekä muut kiinteistöalan lait ja määräykset. Koulutuksessa käydään läpi taloyhtiön hallinnon periaatteet, vastuunjako (hallituksen ja isännöitsijän tehtävät) sekä hyvä hallintotapa. Tämä oikeudellinen osaaminen on eduksi taloyhtiön asioiden hoidossa.
- Kiinteistötekniikka ja kunnossapito: Vaikka isännöitsijän rooli on hallinnollinen, hänen on ymmärrettävä rakennusten tekniikan perusteita. Koulutuksessa opitaan esimerkiksi kiinteistön kunnon seurantaa, korjaustarpeiden arviointia ja energiatalouden hallintaa. Näin isännöitsijä osaa keskustella sujuvasti huoltoyhtiön ja teknisten asiantuntijoiden kanssa kiinteistön ylläpidosta.
- Asiakaspalvelu ja viestintä: Isännöinti on ihmisläheistä työtä, joten koulutuksessa painotetaan myös viestintätaitoja ja asiakaspalvelua. Isännöitsijän on osattava tiedottaa asioista selkeästi taloyhtiön osakkaille ja asukkaille sekä käsitellä palautetta rakentavasti. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat luottamuksen rakentamisessa taloyhtiön ja isännöitsijän välille.
- Projektinhallinta: Erityisesti korjaushankkeissa isännöitsijältä vaaditaan projektinhallinnan taitoja. Koulutuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi korjausurakoiden kilpailutusta, aikataulutusta ja valvontaa. Isännöitsijä usein käynnistää hankesuunnittelun yhdessä hallituksen kanssa ja huolehtii, että remontit etenevät suunnitellusti.
Yllä mainitut osa-alueet kattavat hyvin isännöintikoulutuksen sisältöä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan, millaisia koulutuspolkuja pitkin näitä taitoja voi hankkia ja mitä isännöitsijän tutkintoja on tarjolla.
Useita koulutuspolkuja isännöintialalle
Isännöintialalle päädytään monenlaisia reittejä pitkin. Vaikka isännöintialalle ei ole olemassa yhtä tiettyä perustutkintoa, alalle soveltuvia opintopolkuja on useita. Toisin sanoen, Suomessa ei ole yhtä ainoaa “isännöitsijän perustutkintoa”, jonka suorittaminen olisi pakollinen edellytys alalle tulolle. Sen sijaan isännöitsijäksi voi kouluttautua monin eri tavoin. Tyypillisesti alalle tullaan joko kaupallisen, teknisen tai hallinnollisen koulutuksen kautta.
Valtaosalla isännöitsijöistä on jokin aiempi tutkinto tai koulutus esimerkiksi liiketalouden, tekniikan tai hallinnon alalta. Kaupallisella taustalla tarkoitetaan esimerkiksi tradenomin (AMK) tutkintoa tai merkonomin koulutusta, jotka antavat hyvät valmiudet talousasioiden hoitoon. Tekninen koulutus puolestaan voi olla esimerkiksi rakennusinsinöörin tai talotekniikan insinöörin tutkinto, mikä on hyödyksi kiinteistön teknisten asioiden ymmärtämisessä. Hallinnollinen koulutus saattaa tarkoittaa vaikkapa julkishallinnon tai oikeustieteellistä taustaa, josta on hyötyä hallinnollisissa tehtävissä. Erilaiset taustat tarjoavat hyvät valmiudet isännöintialan monipuolisiin tehtäviin. Esimerkiksi kiinteistösihteerinä toimivalla henkilöllä voi olla kaupallinen koulutus, kirjanpitäjällä taloushallinnon koulutus ja teknisellä isännöitsijällä insinöörin koulutus.
Moni isännöitsijäksi aikova hankkii ensin jonkin yllä mainituista pohjakoulutuksista ja täydentää osaamistaan isännöintialan ammattitutkinnolla. On kuitenkin myös mahdollista siirtyä alalle pelkästään työkokemuksen kautta ja suorittaa tarvittavat tutkinnot työn ohessa. Isännöintialan koulutusta tarjoavat useat tahot: esimerkiksi Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä oppisopimuskoulutukset tarjoavat isännöintiin liittyviä opintoja. Ammattioppilaitoksissa opiskeltaessa opiskelija tarvitsee isännöintialalle valmistuakseen myös työssäoppimis- tai harjoittelupaikan, mikä korostaa käytännön kokemuksen merkitystä tällä alalla. Yleensä isännöinnin ammattitutkintoihin hakeutuvilla onkin jo jonkin verran työkokemusta kiinteistöalalta tai asiantuntijatehtävistä.
On hyvä korostaa, että “isännöitsijän koulutus” ja “isännöitsijän tutkinto” eivät viittaa mihinkään yhteen tiettyyn oppiarvoon, vaan yleisesti niihin koulutusohjelmiin ja tutkintoihin, joilla isännöintialan pätevyyden voi saavuttaa. Kuten todettu, reittejä on monia – seuraavaksi käsitellään tarkemmin keskeisiä tutkintovaihtoehtoja, joilla isännöitsijän ammattitaito voidaan osoittaa.
Isännöinnin ammattitutkinto (IAT) – isännöitsijän ammattitutkinto käytännönläheisesti
Isännöinnin ammattitutkinto (IAT) on isännöitsijän koulutuspoluista tunnetuin ja laajimmin suoritettu. Se on aikuisille suunnattu näyttötutkinto, jonka suorittaminen osoittaa, että henkilöllä on isännöitsijän tehtävissä edellytetty ammattitaito. Isännöinnin ammattitutkinnon on hyväksynyt opetushallitus viralliseksi tutkinnoksi, ja se on yksi kahdesta valtakunnallisesta isännöintialan tutkinnosta (toinen on erikoisammattitutkinto). Arkikielessä tästä tutkinnosta saatetaan käyttää myös nimitystä isännöitsijän ammattitutkinto tai pelkistetysti isännöitsijän tutkinto, koska se antaa pätevyyden toimia isännöitsijänä. Kyseessä on kuitenkin sama asia – tutkinnon virallinen nimi on isännöinnin ammattitutkinto.
Tutkinnon sisältö: Isännöinnin ammattitutkinnon laajuus on 150 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta tutkinnon osasta ja kahdesta valinnaisesta osasta. Pakollinen osa on Isännöinnin toimintaympäristön hallinta (60 osp), joka kattaa isännöintityön yleisen viitekehyksen: siihen kuuluu mm. asiakaspalvelu isännöinnissä, isännöitsijän vastuut ja velvollisuudet sekä taloyhtiön vuosikellon tuntemus. Tämän lisäksi valitaan kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Ensimmäinen valinnainen (60 osp) valitaan seuraavista vaihtoehdoista:
- Asunto-osakeyhtiön isännöinti (painotus asunto-osakeyhtiöiden eli taloyhtiöiden isännöinnissä),
- Vuokratalon isännöinti (painotus vuokratalojen, kuten vuokrakiinteistöjen hallinnoinnissa),
- Toimitilaisännöinti (painotus liike- ja toimitilakiinteistöjen isännöinnissä).
Toinen valinnainen osa (30 osp) valitaan erillisestä valinnaislistasta, joka sisältää esimerkkeinä seuraavat erikoistumisalueet:
- Asumisneuvonta (asukkaille ja osakkaille annettava neuvonta, sosiaaliset taidot),
- Tekniset palvelut isännöinnissä (kiinteistön tekniseen ylläpitoon ja korjauksiin liittyvä osaaminen),
- Uudiskohteen isännöinti (uudisrakennusprojektien ja valmistuvien taloyhtiöiden isännöinti),
- Isännöintityön kehittämissuunnitelman laatiminen (kehittämishanke oman isännöintityön tai yrityksen toiminnan parantamiseksi).
Valinnaisten osien kautta isännöinnin ammattitutkinnon suorittanut voi erikoistua haluamalleen isännöinnin sektorille: asunto-osakeyhtiöiden, vuokratalojen tai toimitilojen isännöintiin, ja syventää osaamistaan edellä mainituissa erityiskysymyksissä teknisistä palveluista asumisneuvontaan. Halutessaan yksi 30 osp:n valinnainen osa voi olla myös jostakin toisen alan tutkinnosta (esim. yrittäjyyden ammattitutkinnosta), mikä antaa joustavuutta opintojen räätälöintiin.
Suorittaminen ja kesto: Isännöinnin ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, mikä tarkoittaa, että painotus on osaamisen osoittamisessa käytännön työtehtävissä. Tutkinnon suorittaja kokoaa näyttöjä – esimerkiksi konkreettisia dokumentteja tai projekteja – jotka arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Suurin osa oppimisesta tapahtuukin käytännön työssä oman työn ohessa. Tyypillisesti IAT-tutkintoon tähtäävä koulutus kestää noin vuoden verran, mutta kesto vaihtelee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan muutamasta kuukaudesta reiluun vuoteen. Moni opiskelee työn ohessa, osallistuen lähiopetuspäiviin harvakseltaan. Esimerkiksi erään koulutuksen toteutuksessa lähiopetuspäiviä on ollut 1–2 kuukaudessa, ja ne on voinut toteuttaa viikonloppuisin, jotta arkipäivien työssäkäynti onnistuu samanaikaisesti. Oppilaitokset tarjoavatkin joustavia monimuoto-opintoja: koulutukseen sisältyy tyypillisesti lähiopetusta (johon voi usein osallistua myös etäyhteydellä), itsenäistä verkko-opiskelua sekä työelämässä oppimista.
On myös mahdollista suorittaa isännöinnin ammattitutkinto oppisopimuksella, jolloin opiskelija on työsuhteessa alan yritykseen ja oppii käytännön kautta työpaikalla. Oppisopimusopiskelu tekee koulutuksesta maksuttoman opiskelijalle. Yleensä koulutukseen hakeutumisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on mahdollisuus tehdä isännöintialan työtehtäviä joko omalla työpaikallaan tai harjoittelussa – näin varmistetaan, että hän pystyy hankkimaan tarvittavat näytöt tutkintoa varten. Käytännössä IAT soveltuu siis parhaiten henkilöille, joilla on jo hieman kokemusta kiinteistöalalta tai jotka ovat juuri aloittaneet isännöintitehtävissä ja haluavat pätevöityä lisää.
Yhteenvetona isännöinnin ammattitutkinto antaa hyvät perusvalmiudet toimia isännöitsijänä. Se on käytännönläheinen tutkinto, jossa yhdistyy teoria ja työssä oppiminen. Tutkinnon suorittanut on osoittanut hallitsevansa isännöinnin keskeiset osa-alueet ja pystyy vastaamaan tavallisen taloyhtiön isännöitsijän tehtävistä. Monille alalle tulijoille IAT on ensimmäinen etappi uralla kohti vaativampia isännöinnin asiantuntijatehtäviä.
Isännöinnin erikoisammattitutkinto (IEAT) – syvennetty ammattitaito vaativiin kohteisiin
Isännöinnin erikoisammattitutkinto (IEAT) on isännöintialan toinen virallinen näyttötutkinto, joka on suunnattu kokeneemmille ammattilaisille. Se otettiin osaksi tutkintorakennetta syksyllä 2017 vastauksena alan tarpeeseen tarjota pitkäjänteinen osaamisen kehittämisen väylä jo alalla toimiville. Erikoisammattitutkinnon suorittaneella on vaativissa isännöinnin tehtävissä edellytetty ammattitaito. Käytännössä IEAT valmistaa isännöitsijää ottamaan hoitaakseen erittäin laajoja ja haastavia kokonaisuuksia, kuten suuria taloyhtiöitä, kiinteistöportfoliota tai vaativia kehitysprojekteja.
Kenelle IEAT sopii: Tyypillinen erikoisammattitutkinnon suorittaja on jo kokenut isännöinnin ammattilainen. Usein edellytyksenä on, että IAT-tutkinto on suoritettuna ja tämän lisäksi usean vuoden käytännön työkokemus isännöintitehtävistä. Oppilaitosten (kuten Sedu, OSAO ym.) erikoisammattitutkintojen kuvausten mukaan tutkintoon hakeutuvalla tulisi olla useamman vuoden kokemus alalta ja mielellään aiempi isännöinnin ammattitutkinto taustalla. Näin varmistetaan, että opiskelijalla on riittävä pohjaosaaminen, jonka päälle syventävää erikoisosaamista voidaan rakentaa.
Tutkinnon sisältö: Isännöinnin erikoisammattitutkinto keskittyy syventämään ja laajentamaan osaamista. Kun ammattitutkinnossa keskityttiin perusvalmiuksiin, erikoisammattitutkinnossa pureudutaan laajempiin kokonaisuuksiin ja strategisempaan otteeseen isännöintiin. IEAT-tutkinnon suorittanut pystyy vastaamaan kokonaisvaltaisesti kohteiden johtamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tämä tarkoittaa, että hän hallitsee isännöintikohteiden pitkäjänteisen suunnittelun, osaa johtaa taloyhtiöiden tai kiinteistöomaisuuksien kehityshankkeita ja kykenee koordinoimaan vaativiakin projekteja.
Myös erikoisammattitutkinnossa on mahdollisuus erikoistua valinnaisten osien kautta. Tutkinnon valinnaiset osat on suunniteltu vastaamaan kokeneen isännöitsijän rooleja: valinnoista riippuen suorittaja voi hankkia vahvaa osaamista isännöintipalvelujen kehittämisessä, perusparannus- ja korjaushankkeiden hallinnassa tai yrityksen johtamisessa isännöintialalla. Toisin sanoen yksi erikoistumisvaihtoehto syventyy isännöintitoiminnan kehittämiseen (esimerkiksi palveluprosessien, laadun tai asiakkuuksien kehittäminen), toinen syventyy teknisten hankkeiden hallintaan (suuret korjausprojektit, perusparannusten suunnittelu ja toteutus taloyhtiöissä) ja kolmas vaihtoehto voi syventyä isännöintiyrityksen johtamiseen (liiketoimintaosaaminen, henkilöstön johtaminen, yms.). Nämä valinnat antavat opiskelijalle mahdollisuuden profiloitua alan huippuosaajaksi haluamallaan sektorilla.
Suorittaminen: Kuten IAT, myös IEAT on näyttötutkinto. Se suoritetaan yleensä työn ohessa niin, että osaaminen osoitetaan omassa työympäristössä toteutettavissa projekteissa ja näytöissä. Koulutusta järjestävät mm. samat oppilaitokset kuin ammattitutkintoa, ja usein koulutusohjelmat kestävät noin vuoden verran monimuoto-opintoina. Erikoisammattitutkinnon koulutuksissa korostuu vertaisoppiminen – ryhmässä on muita kokeneita isännöitsijöitä, joilta oppii samalla kun jakaa omia kokemuksia.
Kun isännöinnin erikoisammattitutkinto on suoritettu, voidaan sanoa että isännöitsijällä on valmiudet toimia kaikkein vaativimmissa isännöinnin tehtävissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi johtava isännöitsijä -roolit suurissa isännöintiyrityksissä tai itsenäisenä asiantuntijana toimiminen erityisen vaativissa taloyhtiöissä. Usein IEAT-tutkinnon suorittaneet myös osallistuvat alan kehittämiseen ja heillä voi olla valmiudet konsultoida muita isännöitsijöitä esimerkiksi korjaushankkeiden osalta. Erikoisammattitutkinnon olemassaolo on tärkeä signaali siitä, että alalla arvostetaan jatkuvaa ammattitaidon syventämistä ja kokemusperäistä oppimista.
Muut isännöintialan tutkinnot ja koulutusmahdollisuudet
Edellä käsitellyt ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto ovat virallisia tutkintoja, mutta isännöintialalla on lisäksi muita koulutusmahdollisuuksia ja pätevyysjärjestelmiä. Näiden avulla isännöitsijät voivat kehittää osaamistaan edelleen ja osoittaa pätevyyttään. Seuraavassa esitellään keskeisimpiä:
Kiinkon jatko- ja ylemmät tutkinnot (ITS® ja AIT®)
Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko) on alan johtava koulutusorganisaatio Suomessa, ja se tarjoaa useita tutkintotavoitteisia koulutusohjelmia isännöitsijöille. Kiinkon omat tutkinnot eivät ole opetushallituksen virallisia tutkintoja, mutta ne ovat alalla arvostettuja pätevyyksiä. Tunnetuimmat näistä ovat Isännöinnin jatkotutkinto (ITS®)ja Ammatti-isännöitsijän tutkinto (AIT®), jota joskus kutsutaan myös ylemmäksi ammatti-isännöitsijän tutkinnoksi.
- Isännöinnin jatkotutkinto, ITS®: Tämä koulutus syventää ammatti-isännöitsijän osaamista isännöintityön keskeisillä osa-alueilla. Se on suunnattu isännöitsijöille, joilla on jo vähintään vuoden verran päätoimista työkokemusta isännöintitehtävistä. ITS-koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja järjestetään monimuoto-opintoina Kiinkon toimesta kaksi kertaa vuodessa alkavina ryhminä. ITS-tutkinnon suorittaminen antaa valmiuksia toimia entistä vaativammissa isännöintikohteissa ja kehittää omaa asiantuntijuutta.
- Ylempi ammatti-isännöitsijän tutkinto, AIT®: AIT on tarkoitettu jo hyvin kokeneille isännöitsijöille ja kiinteistöhallinnon ammattilaisille, joilla on vastuullaan merkittäviä kiinteistöomaisuuksia. Hakijalta edellytetään neljän vuoden isännöintikokemusta, josta vähintään kaksi vuotta päätoimisena isännöitsijänä (tai vaihtoehtoisesti viiden vuoden kokemus kiinteistöalalta muissa tehtävissä). AIT-koulutus on Kiinkon järjestämä syventävä ohjelma, jossa käsitellään mm. strategista kiinteistönhallintaa, johtamista ja vaativimpien korjaushankkeiden hallintaa. AIT-tutkinnon suorittanut voidaan nähdä alan huippuammattilaisena, joka on osoittanut osaamisensa sekä käytännön työssä että vaativassa koulutusohjelmassa.
Nämä Kiinkon tarjoamat koulutukset täydentävät virallista tutkintojärjestelmää. Monet isännöitsijät suorittavat uransa varrella sekä viralliset ammattitutkinnot (IAT, IEAT) että Kiinkon tutkinnot (ITS, AIT) kasvattaakseen ammatillista pätevyyttään. On huomattava, että esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tai taloyhtiöiden kilpailutuksissa saatetaan edellyttää tai toivoa tiettyä pätevyyttä (kuten AIT) isännöitsijältä, mikä kertoo näiden koulutusten arvostuksesta alalla.
Auktorisoitu isännöitsijä (ISA) -pätevyys
Suomen Isännöintiliitto ry ylläpitää yhdessä Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa auktorisointijärjestelmää isännöitsijöille. Auktorisoitu isännöitsijä (AI/ISA) ei ole tutkinto sinänsä, vaan pätevyys, jonka isännöitsijä voi hakea osoitettuaan riittävän kokemuksen ja koulutuksen yhdistelmän. Auktorisointi on tarkoitettu jo alalla toimiville ammattilaisille jatkuvan kehittymisen välineeksi. Auktorisoinnin saadakseen hakijalla tulee olla riittävä isännöintityön työkokemus, soveltuva koulutus (esimerkiksi IAT ja mielellään myös jatkokoulutuksia) sekä näyttöä projektiosaamisesta. Hakuprosessiin kuuluu tyypillisesti kirjallinen koe tai portfolio sekä mahdollisesti haastattelu.
Auktorisoinnin merkitys on siinä, että isännöitsijä sitoutuu noudattamaan alan eettisiä ohjeita ja pitämään ammattitaitoaan ajan tasalla. Auktorisoitu isännöitsijä -nimike toimii laatumerkkinä, joka kertoo taloyhtiöille isännöitsijän pätevyydestä. Vuonna 2025 auktorisointikäytäntöjä ollaan kehittämässä edelleen vastaamaan alan muutoshaasteisiin.
Muita kursseja ja täydennyskoulutuksia
Isännöintialan osaaminen ei synny ainoastaan tutkintojen kautta, vaan sitä ylläpidetään jatkuvasti erilaisten kurssien, seminaarien ja koulutuspäivien avulla. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto järjestävät säännöllisesti ajankohtaisseminaareja ja webinaareja, joissa päivitetään tietoja mm. lakimuutoksista, energiatehokkuusasioista tai vaikkapa digitalisaation tuomista uusista työkaluista. Kiinteistöliiton mukaan toimintaympäristön muutokset – kuten lainsäädännön uudistukset, taloyhtiöiden talouden haasteet, korjausrakentamisen lisääntyminen ja uudet energia-asiat – edellyttävät isännöitsijöiltä jatkuvaa oppimista ja olemassa olevan osaamisen ylläpitoa. Osaamistaan isännöitsijät pitävätkin yllä mm. osallistumalla koulutuksiin sekä perehtymällä alan kirjallisuuteen ja lehtiartikkeleihin.
Useat oppilaitokset tarjoavat myös lyhyempiä täydennyskoulutuksia. Esimerkiksi Rastor-instituutti on mainostanut “Teknisen isännöinnin koulutusohjelmaa”, jossa jo isännöintialalla toimiva henkilö voi pätevöityä tekniseksi isännöitsijäksi ja laajentaa osaamistaan teknisissä asioissa. Samoin on kursseja kuten Uudiskohteen isännöinti -verkkokurssi tai Toimistoisännöitsijän/kiinteistösihteerin koulutus, jotka keskittyvät tiettyihin rooleihin tai osa-alueisiin. Tarjontaa on runsaasti, ja koulutuksia järjestetään sekä verkossa että lähitoteutuksina eri paikkakunnilla.
Yhteenvetona voi todeta, että isännöintialalla oppiminen on jatkuva prosessi. Perustutkinnot (kuten IAT) luovat pohjan, erikoistuminen (IEAT, tekniset koulutukset) syventää osaamista, ja täydennyskoulutukset varmistavat ajan tasalla pysymisen. Koulutus ja tutkinnon suorittaminen osoittavat isännöitsijän oppimishalua ja osaamista, mikä on taloyhtiön edun mukaista.
Isännöinnin ammattitutkinto verkossa – joustava tapa opiskella
Digitalisaatio on tullut myös isännöintikoulutuksiin, ja nykyään isännöinnin ammattitutkinto verkossa on varteenotettava vaihtoehto. Moni oppilaitos tarjoaa tutkintokoulutuksia etä- tai monimuotototeutuksina, mikä tarkoittaa, että suurin osa opiskelusta voidaan hoitaa verkon välityksellä. Esimerkiksi Ammattiopisto Samiedu mainostaa mahdollisuutta opiskella isännöinnin kehittyvää ja monipuolista alaa kätevästi verkossa.
Verkko-opinnot tuovat joustavuutta erityisesti sellaisille aikuisopiskelijoille, jotka tasapainottelevat työn, perheen ja opiskelun välillä. Tyypillinen verkkototeutus isännöintialalla on monimuoto-opiskelu, johon sisältyy:
- Itsenäistä verkko-opiskelua (esimerkiksi videoituja luentoja, verkkotehtäviä, kirjallisuuteen perehtymistä),
- Säännöllisiä verkkotapaamisia tai -luentoja opettajien kanssa,
- Muutamia lähiopetuspäiviä (joihin voi yleensä osallistua myös etänä), esimerkiksi kerran kuukaudessa,
- Työelämässä oppimista omalla työpaikalla tai harjoittelussa.
Kuten aiemmin mainittiin, eräässä ohjelmassa lähiopetuspäiviä oli järjestetty perjantaisin ja lauantaisin noin kerran kuukaudessa – osallistua saattoi paikan päällä tai etäyhteydellä, mikä vähensi matkustamisen tarvetta. Opiskelijat voivat siis asua missä päin Suomea tahansa ja silti suorittaa isännöitsijän tutkinnon, kunhan heillä on käytössään tietokone ja nettiyhteys. Tehtävien palautus, tentit ja ohjaus tapahtuvat verkko-oppimisalustojen kautta.
Verkko-opintojen hyötynä on myös se, että ne mahdollistavat jatkuvan aloituksen joustavasti. Monilla oppilaitoksilla on jatkuva haku, eli opintoihin voi hakea ympäri vuoden ja aloittaa opiskelun joustavasti, esimerkiksi aina kun uusi verkkokurssi tai tutkinnon osa alkaa. Tämä on merkittävä parannus entisaikoihin nähden, jolloin koulutusryhmiä aloitti harvoin ja opiskelupaikan saaminen saattoi edellyttää pitkää odotusta.
On kuitenkin hyvä huomioida, että verkkototeutuksessakin isännöinnin ammattitutkinto edellyttää työssäoppimista. Opiskelijan on päästävä käytännössä tekemään isännöitsijän työtehtäviä jossain taloyhtiössä tai isännöintitoimistossa, jotta hän voi kerätä vaadittavat näytöt tutkintoa varten. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että opiskelija on jo isännöintitoimiston palveluksessa (oppisopimus) tai hankkii itselleen harjoittelupaikan vaikkapa kiinteistömanagerina toimiakseen opintojen ajan. Verkko-opinnot vaativat myös itsekuria ja oma-aloitteisuutta, sillä itsenäisen opiskelun osuus on suuri. Oppilaitokset tarjoavat tukea henkilökohtaisen ohjaajan muodossa, ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jonka avulla varmistetaan, että opiskelija opiskelee vain niitä asioita, joita hän ei vielä osaa. Tämä tekee oppimisesta tehokasta ja yksilöllistä.
Yhteenvetona, isännöinnin ammattitutkinnon suorittaminen verkossa on hyvin mahdollista ja yleistynyt tapa hankkia isännöitsijän pätevyys. Se sopii erityisesti työssäkäyville aikuisille, jotka arvostavat joustavuutta. Laadukas verkko-opetus yhdistää modernit digitaaliset oppimisympäristöt ja perinteisen työssäoppimisen, joten opiskelija saa sekä teoreettista tietoa että käytännön taitoja. Lopputuloksena valmistuu päteviä isännöitsijöitä, jotka ovat tottuneet hyödyntämään nykyaikaisia työkaluja – mikä onkin tärkeää, sillä isännöintiala digitalisoituu kovaa vauhtia (esim. sähköiset osakerekisterit, huoltokirjat ja asiointikanavat).
Tekninen isännöinti ja tekninen isännöitsijä
Isännöinnin kentällä yksi erikoistumisalue on tekninen isännöinti. Tekninen isännöitsijä on isännöintitiimin jäsen, joka keskittyy erityisesti kiinteistöjen tekniseen kuntoon, korjaushankkeisiin ja ylläpitoon. Kaikilla isännöitsijöillä tulee toki olla perustiedot kiinteistönhuollosta ja korjausprojekteista, mutta tekninen isännöitsijä on usein syvemmälle perehtynyt teknisiin kysymyksiin. Tyypillisesti tekninen isännöitsijä toimii isännöitsijän työparina erityisesti silloin, kun taloyhtiössä on suunnitteilla isoja remontteja tai kun halutaan varmistaa talotekniikan asianmukainen hoito.
Teknisen isännöitsijän tehtävät: Teknisen isännöitsijän työnkuvaan kuuluvat kiinteistön kunnossapitoon ja pitkän tähtäimen korjaustoimintaan liittyvät tehtävät. Hän esimerkiksi valmistelee ja teettää taloyhtiön korjaushankkeita, hoitaa tarjouskilpailut urakoitsijoilla, valvoo remonttien toteutusta ja laatii yhdessä hallituksen kanssa kunnossapitosuunnitelmia (PTS, pitkän tähtäimen suunnitelma) taloyhtiölle. Tekninen isännöitsijä huolehtii, että kiinteistön arvo säilyy ja että korjausvelka ei pääse kasvamaan hallitsemattomasti. Käytännössä tekninen isännöitsijä on usein se henkilö, joka tekee kiinteistön kuntoarvioita, seuraa talotekniikan (kuten LVI-järjestelmien) toimintaa, suunnittelee vuosikorjausten budjetointia ja priorisoi korjaustarpeita.
Arjessa tekninen isännöitsijä tekee tiivistä yhteistyötä huoltoyhtiön kanssa: huoltoyhtiöltä saadaan ennakkotietoa mahdollisista tulevista vika- tai korjaustarpeista, jolloin niihin voidaan varautua ajoissa ennen kuin ne kehittyvät isommiksi ongelmiksi. Teknisellä isännöitsijällä on siis ennakoiva rooli – tavoitteena on paitsi korjata vikoja, myös ehkäistä niiden syntymistä ennakkoon. Kaiken aikaa teknisen isännöinnin toiminta tähtää siihen, että sekä kiinteistön arvo että asumismukavuus säilyvät tai paranevat pitkällä aikavälillä.
Teknisen isännöitsijän tausta ja koulutus: Usein tekniset isännöitsijät ovat koulutustaustaltaan rakennusmestareita tai insinöörejä (esimerkiksi rakennus- tai LVI-tekniikan insinöörejä). He saattavat olla entisiä työmaainsinöörejä, talotekniikan asiantuntijoita tai muuten vahvan rakennusteknisen osaamisen omaavia henkilöitä. Jotkut tekniset isännöitsijät ovat edenneet urallaan esimerkiksi huolto- tai korjaustöistä työnjohtajaksi ja siitä edelleen koulutuksen kautta tekniseksi isännöitsijäksi. Eli käytännössä henkilöllä on voinut ensin olla käytännön kokemusta kiinteistöjen kunnossapidosta (esim. kiinteistönhoitaja, LVI-asentaja tai rakennusalan työntekijä), minkä jälkeen hän on täydentänyt osaamistaan isännöinnin koulutuksilla (kuten edellä mainitut ITS tai jokin teknisen isännöinnin kurssi) ja siirtynyt teknisen isännöitsijän tehtäviin. Retta Isännöinnin mukaan tärkeintä teknisen isännöitsijän tehtävässä on kuitenkin ongelmanratkaisukyky ja kokonaisvaltainen käsitys kiinteistön elinkaaresta – muodollinen koulutus luo pohjan, mutta käytännön taidot ja oikea asenne ratkaisevat paljon.
Tekninen isännöinti yritysten tarjoamana palveluna: Kaikissa isännöintitoimistoissa ei välttämättä ole omaa teknistä isännöitsijää vakituisessa henkilöstössä, varsinkaan pienemmissä toimistoissa. Tähän tarpeeseen on vastannut esimerkiksi Suomen Tekninen Isännöinti Oy, joka on erikoistunut tarjoamaan teknisen isännöinnin palveluja ulkoistettuna. Tällainen palvelu tarkoittaa, että pienempi isännöintitoimisto voi ostaa teknisen asiantuntijan palveluita käyttöönsä silloin, kun taloyhtiössä on vaikkapa peruskorjaus käynnissä tai tarvitaan syvempää teknistä konsultointia. Suomen Tekninen Isännöinti Oy (STIO) onkin pyrkinyt vapauttamaan isännöintiyritysten resurssit niiden ydinosaamiseen – hallinnolliseen isännöintiin – tarjoamalla teknisen isännöinnin palvelut ulkoistettuna. Tämä tasa-arvoistaa alan toimijoita, koska pienemmilläkin isännöintiyrityksillä on STIO:n ansiosta mahdollisuus tarjota asiakkailleen teknisen isännöinnin asiantuntemusta. STIO:n palvelukonsepti on ollut menestyksekäs: se on tehnyt yhteistyötä kymmenien isännöintiyritysten kanssa ja sen palveluiden piirissä on ollut tuhansia taloyhtiöitä ympäri Suomen. Vuonna 2019 Isännöintiliitto palkitsi STIO:n konseptin “Isännöintitekona”, mikä kertoo teknisen isännöinnin kasvavasta arvostuksesta alalla.
Kouluttautuminen tekniseksi isännöitsijäksi: Jos isännöitsijä haluaa erikoistua tekniseen puoleen, hän voi suorittaa samoja tutkintoja kuin muut isännöitsijät, mutta valita opintojen aikana teknisiä valinnaisia osia (kuten IAT-tutkinnossa Tekniset palvelut isännöinnissä -moduulin). Lisäksi on täsmäkoulutuksia: esimerkiksi edellä mainittu Rastorin Teknisen isännöinnin koulutusohjelma on suunniteltu täydentämään osallistujan osaamista juuri teknisen isännöinnin alueella. Tällaisessa koulutusohjelmassa käsitellään mm. rakennustekniikkaa, talotekniikkaa, korjaushankkeiden läpivientiä, kilpailutusta ja valvontaa – eli niitä teemoja, jotka korostuvat teknisen isännöitsijän työssä. Usein kurssille osallistujat ovat jo kokeneita isännöitsijöitä tai teknisen taustan omaavia henkilöitä, jotka kaipaavat lisää muodollista pätevyyttä ja teoriataustaa.
Yhteenvetona tekninen isännöinti on tärkeä osa-alue, joka tukee taloyhtiöiden onnistunutta ylläpitoa ja korjaustoimintaa. Tekninen isännöitsijä tuo tiimiin syvää rakennusteknistä näkemystä ja varmistaa, että taloyhtiön rakennukset voivat hyvin. Tekninen isännöinti ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä, vaan tekninen isännöitsijä toimii tiiviissä yhteistyössä hallinnollisen isännöitsijän kanssa. Molempien yhteinen päämäärä on tyytyväinen asiakas ja hyvin hoidettu taloyhtiö.
Isännöitsijän ura ja työllisyysnäkymät
Kuten johdannossa todettiin, isännöintialan työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä erinomaiset. Alalla on käynnissä sukupolvenvaihdos: suuri joukko pitkään toimineita isännöitsijöitä on jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Tämä avaa ovia uusille ammattilaisille. Isännöitsijöitä tarvitaan eri puolille Suomea, sekä kasvukeskuksiin että pienemmille paikkakunnille, sillä lähes jokaisessa taloyhtiössä on tarve pätevälle isännöitsijälle huolehtimaan yhtiön asioista. Työvoimapula osuu erityisesti isännöintitoimistoihin, jotka etsivät uusia tekijöitä ottamaan hoitaakseen vapautuvia asiakaskohteita.
Tyypillisesti isännöitsijä työllistyy isännöintitoimistoon. Isännöintitoimistoja on monen kokoisia: on valtakunnallisia isoja toimijoita, keskisuuria alueellisia yrityksiä sekä pieniä paikallisia toimistoja. Esimerkiksi Retta, Realia (nykyisin osa Colliersia) ja Newsec ovat isoja valtakunnallisia isännöintialan yrityksiä, kun taas paikkakunnittain löytyy itsenäisiä toimijoita. Tampereella yksi pitkän linjan esimerkki on Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy, joka on tarjonnut täyden palvelun isännöintiä Pirkanmaan alueella jo yli 30 vuoden ajan. Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy (TAMIS) on omistajavetoinen isännöintitoimisto, jossa korostetaan ammattitaitoa ja ihmisläheistä tapaa toimia – he ovat painottaneet, että luottamus taloyhtiön ja isännöitsijän välillä syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta ja asioiden huolellisesta hoitamisesta. Tällaiset yritykset arvostavat koulutusta: TAMIS esimerkiksi kertoo pitävänsä henkilökuntansa ammattitaitoa yllä jatkuvalla alan kehityksen seuraamisella sekä asianmukaisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla. Tämä alleviivaa sitä, että koulutus ei pääty tutkintotodistukseen, vaan jatkuva oppiminen on osa isännöitsijän ammattikuvaa.
Isännöitsijän ura voi edetä monella tavalla. Aloittelevat isännöitsijät saattavat aloittaa esimerkiksi assistentti- tai kiinteistösihteeritehtävissä (jos taustalla on vaikka kaupallinen koulutus) tai vaikkapa teknisen isännöitsijän apulaisina (jos taustalla on tekninen koulutus). Kokemuksen karttuessa voi siirtyä hoitamaan itsenäisesti kokonaisia taloyhtiöitä vastuuisännöitsijänä. Joillakin isännöitsijöillä on vastuullaan kymmeniä taloyhtiöitä, kun taas toiset erikoistuvat vaativampiin kohteisiin ja hoitavat pienempää määrää isoja asiakkuuksia, kuten liikekiinteistöjä tai erityiskohteita.
Uramahdollisuuksia löytyy myös esimiestehtävistä: isännöintitoimistossa voi edetä esimerkiksi tiiminvetäjäksi tai palvelupäälliköksi, joka ohjaa useampien isännöitsijöiden työtä. Jotkut kokeneet isännöitsijät ryhtyvät yrittäjiksi ja perustavat oman isännöintitoimiston. Lisäksi isännöitsijän taustalla voi työllistyä kiinteistöalan muihin asiantuntijatehtäviin, vaikkapa rakennuttamisen projektipäälliköksi, kiinteistömanageriksi suuryhtiöön tai vaikkapa kiinteistöliiketoiminnan konsultiksi.
Palkkaus: Isännöitsijöiden palkkataso vaihtelee kokemuksen, vastuun ja paikkakunnan mukaan. Tyypillisesti aloittelevan isännöitsijän kuukausipalkka saattaa liikkua esimerkiksi 3000–3500 euron tuntumassa ja kokeneemmilla (erityisesti AIT-tutkinnon suorittaneilla tai johtavilla isännöitsijöillä) palkat voivat olla huomattavasti korkeammat, jopa yli 5000 €/kk. Palkan lisäksi monissa isännöintitoimistoissa on käytössä bonusjärjestelmiä tai tulospalkkioita, jotka perustuvat asiakastyytyväisyyteen tai toiminnan tehokkuuteen.
Työn vaativuus ja tulevaisuus: Isännöitsijän työ on tunnetusti kiireistä ja vaativaa – päivät voivat venyä ja tilanteet muuttua nopeasti (esimerkiksi putkirikko taloyhtiössä vaatii välittömiä toimenpiteitä). Kuitenkin moni kokee työnsä erittäin palkitsevaksi juuri sen monipuolisuuden vuoksi: yksikään päivä ei ole samanlainen, ja saa työskennellä erilaisten ihmisten ja asioiden parissa. Tulevaisuudessa isännöintialan uskotaan kasvavan ja kehittyvän entisestään, etenkin kun taloyhtiöiden tarpeet monimutkaistuvat (esim. energiatehokkuusremontit, sähköautojen latausinfra, digitalisaatio). Siksi osaaville isännöitsijöille on odotettavissa kysyntää jatkossakin.
Isännöitsijän koulutus ja ammattitutkinnot antavat hyvän pohjan uralle, mutta menestyäkseen isännöitsijän on kehitettävä itseään jatkuvasti. On pysyttävä ajan tasalla lakimuutoksista, opittava uutta teknologiaa ja ymmärrettävä muuttuvia asiakastarpeita. Kuten Kiinteistöliitto osuvasti toteaa: “Toimintaympäristön muutokset edellyttävät uutta osaamista ja myös olemassa olevan osaamisen ylläpitoa”. Osaava ja ammattitaitoinen isännöitsijä on taloyhtiölle kultaakin arvokkaampi kumppani, joka auttaa säilyttämään kiinteistön arvon ja asukkaiden tyytyväisyyden. Ei ole liioiteltua sanoa, että osaava isännöinti on taloyhtiön etu – siksi isännöitsijän kouluttautumiseen ja jatkuvaan oppimiseen kannattaa panostaa niin yksilöiden, yritysten kuin taloyhtiöidenkin tasolla.
Lopuksi: Isännöitsijän koulutuspolku voi tuntua monivaiheiselta, mutta se heijastelee ammatin monipuolisuutta. Olipa kyseessä isännöinnin ammattitutkinto, isännöinnin erikoisammattitutkinto, isännöintikoulutus verkossa tai vaikkapa tekninen isännöinti erikoisalueena, punaisena lankana on osaamisen kehittäminen taloyhtiöiden parhaaksi. Koulutettu, tutkinnon suorittanut isännöitsijä osoittaa oppimishalua ja pätevyyttä, mikä luo luottamusta taloyhtiön ja isännöitsijän välille. Tämä luottamus on sujuvan taloyhtiöarjen perusta. Jos siis suunnittelet uraa isännöitsijänä, kannattaa rohkeasti tarttua tarjolla oleviin koulutusmahdollisuuksiin – alalla on tilaa uusille osaajille, ja työn monipuolisuus takaa, että opittavaa riittää myös tutkintojen jälkeenkin.
Lähteet:
- Isännöintiliitto – Isännöintialan koulutus ja tutkinnot
- Retta (7.10.2019) – Isännöitsijän koulutus ja ammattitutkinto
- Retta – Tekninen isännöitsijä (työkuvaus)
- Ammattiopisto Samiedu – Isännöinnin ammattitutkinto verkossa
- Isännöintiliitto (18.9.2019) – Suomen Tekninen Isännöinti Oy:n palvelukonsepti on Isännöintiteko 2019
- Haeisannointia.fi – Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy (yritysesittely)
- Kiinteistöliitto – Isännöitsijän koulutus ja tutkinnot
