Lähihoitaja koulutus

Lähihoitaja on sosiaali- ja terveysalan perustason ammattilainen, joka tekee ihmisläheistä ja merkityksellistä työtä hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen parissa. Lähihoitajan koulutus (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) antaa valmiudet toimia monipuolisissa hoiva- ja hoitotehtävissä eri-ikäisten asiakkaiden kanssa. Alalle on myös jatkuva tarve: väestön ikääntymisen myötä Suomessa tarvitaan arviolta kymmeniä tuhansia uusia lähihoitajia vuoteen 2040 mennessä.

Lähihoitajaksi opiskelu on mahdollista niin suoraan peruskoulun jälkeen ammattikoulussa kuin myöhemminkin aikuiskoulutuksena. Koulutus kestää tyypillisesti noin 2–3 vuotta riippuen opiskelijan taustasta ja opintojen toteutustavasta. Opintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp), ja koulutus on osallistujalle maksuton. Lähihoitajakoulutus sisältää monipuolisesti sekä teoriatietoa että käytännön harjoittelua hoito- ja hoivatyön taidoissa.

Lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat käytännön hoitotyötä oppilaitoksen simulaatioluokassa. Työntekijöiden on hallittava käytännön taidot ennen siirtymistä asiakastyöhön, ja osa koulutuksesta tapahtuukin erilaisissa harjoitusympäristöissä oppilaitoksen tiloissa.

Lähihoitajakoulutus Tampereella

Tampereella on useita oppilaitoksia, joissa voi suorittaa lähihoitajan opinnot. Suuria koulutuksen järjestäjiä ovat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Saskyn Tampereen palvelualan ammattiopisto. Myös Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) tarjoaa lähihoitajakoulutusta erityisesti aikuisille esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena ja monimuoto-opintoina. Opiskelupaikkoja lähihoitajaksi on Tampereella useilla kampuksilla ja ryhmiä käynnistyy ympäri vuoden jatkuvan haun kautta.

Tampere on tunnettu eloisana opiskelijakaupunkina. Se on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, ja noin joka kuudes tamperelainen on opiskelija. Kaupungin monipuoliset harrastus- ja kulttuuritarjonnat, opiskelijatapahtumat sekä suhteellisen edullinen hintataso houkuttelevat opiskelijoita ympäri Suomea. Tampereella lähihoitajaksi opiskellessa pääsee osaksi aktiivista opiskelijayhteisöä ja saa nauttia ison kaupungin palveluista kuitenkin läheisessä ja viihtyisässä ympäristössä.

Lähihoitaja ammattikoulussa (nuorten koulutus)

Ammattikoulussa suoritettava lähihoitaja-tutkinto on suunnattu ensisijaisesti peruskoulunsa päättäneille nuorille. Koulutus kestää yleensä kolme vuotta, mutta yksilöllinen kesto voi vaihdella hieman aiemman koulutustaustan perusteella. Opetus tapahtuu päivisin oppilaitoksessa, tyypillisesti noin klo 8–16 välillä, viitenä päivänä viikossa. Lähihoitaja opiskelu ammattikoulussa sisältää sekä teoriatunteja luokassa että käytännön harjoittelua koulun omissa hoitotyön harjoitusympäristöissä ja työpaikoilla.

Nuorten lähihoitajakoulutukseen kuuluu myös yhteisiä yleissivistäviä opintoja (ns. YTO-aineita) kuten äidinkieltä, englannin kieltä, matematiikkaa ja yhteiskuntaoppia. Nämä aineet sisältyvät kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa opiskeltaviin 35 osp:n opintokokonaisuuksiin. Varsinaiset ammatilliset lähihoitajan opinnot koostuvat ensin kaikille yhteisistä perusopinnoista (esim. Asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen, Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminensekä Lääkehoito lähihoitajan vastuualueella) ja sitten valitusta osaamisalasta, eli suuntautumisesta lähihoitajakoulutuksen sisällä. Opiskelija valitsee osaamisalansa tavallisesti toisen opiskeluvuoden aikana oman kiinnostuksen ja oppilaitoksen tarjonnan perusteella.

Lähihoitaja aikuiskoulutus (monimuoto ja oppisopimus)

Aikuisille suunnattu lähihoitajakoulutus on tarkoitettu esimerkiksi alanvaihtajille tai jo sote-alalla työskenteleville ilman tutkintoa. Aikuiskoulutuksessa opiskelu on usein joustavampaa monimuoto-opiskelua: siihen sisältyy itsenäistä verkko-opiskelua, lähipäiviä oppilaitoksessa sekä työssä oppimista. Esimerkiksi ilta- ja viikonloppuopintoja voi olla osana koulutusta tukemassa työssäkäyvien aikatauluja. Oppisopimus on yksi aikuisopiskelun muoto, jossa opiskelija on kokoaikaisessa työsuhteessa alan työpaikkaan ja suorittaa tutkinnon pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä. Oppisopimusopiskelijalta edellytetään soveltuva työpaikka ja noin 25 tunnin viikoittainen työaika. Oppilaitos vastaa oppisopimuksen teoriaopetuksesta, joka toteutuu työn ohessa esimerkiksi 1–2 päivänä kuukaudessa.

Lähihoitajan aikuiskoulutuksen kesto on useimmiten noin kaksi vuotta, mutta se voi vaihdella huomattavasti henkilöstä riippuen. Jos opiskelijalla on jo aiempaa osaamista tai tutkintoja (esimerkiksi lukio suoritettuna), opintoja voidaan hyväksilukea ja tutkinto suorittaa nopeammin. Toisaalta osa opiskelijoista voi suorittaa opintoja hitaammassa tahdissa esimerkiksi työnteon ohessa. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) määritellään yksilöllinen polku, jonka mukaan lähihoitajaksi opiskelu etenee. Monet aikuisopiskelijat suorittavat opintoja työn ohessa joustavasti, tai opintojensa ajaksi voi hakea opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Työttömät hakijat voivat opiskella lähihoitajaksi myös TE-palveluiden tukemana työvoimakoulutuksena, jolloin opintojen ajalle on mahdollista saada työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Lähihoitajakoulutuksen vaatimukset

Lähihoitajan koulutukseen pääsy edellyttää tiettyjen perusvaatimusten täyttymistä. Sekä nuorten että aikuisten koulutuksissa noudatetaan valtakunnallisia kelpoisuus- ja terveydentilavaatimuksia hoitoalalle. Tässä keskeisiä vaatimuksia hakijalle:

• Oppivelvollisuuden suorittaminen: Hakijalla tulee olla peruskoulu (tai vastaava perusopetus) suoritettuna.
• Riittävä suomen kielen taito: Koulutukseen vaaditaan sujuva suomen kielen osaaminen, yleensä vähintään B1-tason kielitaito.
• Perustaidot ja valmiudet: Hakijalla tulee olla riittävät perustaidot esimerkiksi tietotekniikassa ja matematiikassa opintojen suorittamiseksi.
• Soveltuva terveys ja toimintakyky: Lähihoitajan työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, joten hakijalta edellytetään hyvää perusterveyttä ja psyykkistä kestävyyttä. Mahdolliset vakavat tuki- ja liikuntaelinongelmat, hallitsematon päihde- tai mielenterveysongelma tai hoitotyötä estävä sairaus voivat olla este alalle.
• Valmius vuorotyöhön: Lähihoitajien työ on usein vuorotyötä, joten jo koulutuksen aikana opiskelijalla tulee olla mahdollisuus työskennellä myös ilta- ja viikonloppuvuoroissa esimerkiksi harjoittelujen aikana.
• Rokotussuoja: Tartuntatautilain mukaan sosiaali- ja terveysalan työssä vaaditaan suojaus tiettyjä tauteja vastaan (kuten tuhkarokko, vesirokko ja influenssa) joko rokotusten tai sairastetun taudin kautta. Opiskelijan on oltava valmis ottamaan tarvittavat rokotukset turvallisen harjoittelun varmistamiseksi.
• Nuhteeton tausta: Ala edellyttää nuhteetonta taustaa. Erityisesti lasten ja nuorten parissa toimivien on esitettävä rikostaustaote ennen harjoitteluun tai työhön menemistä.

Lisäksi koulutuksen järjestäjät arvioivat hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota. Usein valintoihin sisältyy haastattelu tai soveltuvuuskoe, joissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi hakijan vuorovaikutustaitoihin, oppimisvalmiuksiin ja sitoutuneisuuteen alalle. Lähihoitajan työ vaatii empatiakykyä, vastuullisuutta ja hyviä yhteistyötaitoja, joten näiden ominaisuuksien näkyminen hakijassa on eduksi.

Lähihoitajan osaamisalat ja suuntautuminen

Lähihoitajakoulutuksessa jokainen opiskelija valitsee yhden osaamisalan eli suuntautumisvaihtoehdon. Osaamisalaopinnot alkavat pakollisten perusopintojen jälkeen ja määräävät, mille erityisalueelle lähihoitaja erikoistuu. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on valtakunnallisesti tarjolla seuraavat osaamisalat:

• Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala: erikoistuminen vanhusten hoitoon, palveluasumiseen ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen.
• Jalkojenhoidon osaamisala: erikoistuminen jalkaterveyden edistämiseen ja jalkojenhoitotyöhön (valmistuneena lähihoitaja voi toimia esimerkiksi jalkojenhoitajana).
• Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala: erikoistuminen lasten (ja nuorten) hoitoon, varhaiskasvatukseen ja perheiden tukemiseen (työympäristöinä esim. päiväkodit, koulut, lastensuojelu).
• Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala: erikoistuminen mielenterveyskuntoutujien ja päihdeasiakkaiden hoitoon ja tukemiseen.
• Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala: erikoistuminen terveydenhuoltoon ja perushoitotyöhön sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja kotihoidossa.
• Suunhoidon osaamisala: erikoistuminen suun terveydenhuoltoon (hammaslääkäriasemien avustavat tehtävät, suun terveyden edistäminen).
• Vammaistyön osaamisala: erikoistuminen vammaisten henkilöiden hoitoon, kuntoutukseen ja ohjaamiseen.

Osaamisala valitaan tyypillisesti opintojen puolivälissä opiskelijan oman kiinnostuksen, kykyjen ja tavoitteiden perusteella. Usein oppilaitokset järjestävät infotilaisuuksia eri suuntautumisvaihtoehdoista ennen valintaa. Valinta vaikuttaa siihen, millaisissa työtehtävissä ja -ympäristöissä lähihoitaja työskentelee valmistuttuaan. Esimerkiksi lastenhoitoon suuntautunut lähihoitaja sijoittuu useimmiten päiväkotien tai koulujen maailmaan, kun taas ikääntyvien hoitoon erikoistunut löytää työpaikkoja vanhainkodeista, kotihoidosta tai terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Kaikki lähihoitajat saavat koulutuksessa perustaidot hoivatyöhön, mutta osaamisala syventää ammatillista osaamista ja suuntaa uraa tiettyyn sektoriin.

Osaamisalan vaihto ja täydentäminen

Lähihoitajaopintojen aikana opiskelija harkitsee osaamisalan valintaa omien kiinnostustensa pohjalta. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa osaamisalaa kesken opintojen, se on joskus mahdollista – erityisesti opintojen alkuvaiheessa ennen syventävien erikoistumisopintojen alkamista. Osaamisalan vaihto järjestyy kuitenkin vain oppilaitoksen resurssien puitteissa, ja vaihdosta on neuvoteltava koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmistumisen jälkeen lähihoitaja voi täydentää osaamistaan opiskelemalla myöhemmin toisenkin osaamisalan. Tämä onnistuu suorittamalla lisäopintoina kyseisen osaamisalan opintokokonaisuudet ilman, että tarvitsee käydä koko perustutkintoa uudelleen. Esimerkiksi lähihoitajana työskentelevä voi lähteä täydennyskoulutuksena suorittamaan vaikkapa mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan, jos alun perin on suorittanut lastenhoidon osaamisalan. Oppilaitokset tarjoavat näihin erillisiä opintoryhmiä, ja usein myös oppisopimus on mahdollinen tapa laajentaa osaamista. Jo valmistunut lähihoitaja voi työn ohessa suorittaa toisen osaamisalan opintoja esimerkiksi aikuiskoulutuksessa.

Nopeasti lähihoitajaksi

Moni saattaa pohtia, voiko lähihoitajaksi opiskella nopeutetussa aikataulussa. Ammatillisessa koulutuksessa on nykyisin paljon joustavuutta, ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (AHOT) on keskeinen periaate. Käytännössä tutkinnon suorittamisaika lyhenee, jos opiskelijalla on jo valmiiksi sellaista osaamista, joka muuten hankittaisiin koulutuksen aikana. Esimerkiksi henkilö, joka on toiminut vuosia hoitoalalla ilman tutkintoa (vaikkapa hoiva-avustajana) tai suorittanut aikaisemmin toisen tutkinnon, voi hyödyntää tätä kokemusta. Tällöin hänelle laaditaan yksilöllinen opintopolku, jonka ansiosta osa opintojaksoista voidaan suorittaa nopeammin tai jopa hyväksilukea aiemman näytön perusteella.

Lähihoitajaopinnot voi nopeimmillaan suorittaa noin 1,5 vuodessa, mikäli edellytykset siihen ovat olemassa. Erityisesti aikuisille tarkoitetuissa intensiivikoulutuksissa on mahdollista valmistua tavallista nopeammin. Esimerkiksi Tredun tiiviissä aikuisryhmässä lähihoitajan tutkinto pyritään suorittamaan noin kahdessa vuodessa päätoimisesti opiskellen (kun taas nuorten peruskoulupohjaisessa koulutuksessa kesto on kolmisen vuotta). On kuitenkin huomattava, että vaikka tahti olisi nopea, kaikkien tutkinnon osa-alueiden osaaminen on näytettävä toteen. Opintojen lyhentäminen edellyttää siis sitä, että opiskelija hallitsee vaaditut tiedot ja taidot entuudestaan tai omaksuu ne erityisen nopealla tahdilla. Jokainen suorittaa silti samat osaamisvaatimukset kuin muutkin lähihoitajat.

Lähihoitajan jatko-opinnot ja urakehitys

Lähihoitajan tutkinto antaa kelpoisuuden hakea korkeakouluihin. Suosittuja jatko-opintopolkuja lähihoitajille ovat ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot, kuten sairaanhoitaja (AMK) tai sosionomi (AMK). Lähihoitajan opinnoista saatua osaamista arvostetaan esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksessa, sillä perustason hoitotyön taidot on jo omaksuttu. Myös muut terveys- ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnot ovat luontevia jatkoja: lähihoitaja voi opiskella esimerkiksi terveydenhoitajaksi, ensihoitajaksi (paramedikoksi) tai kätilöksi suorittamalla AMK-tutkinnon. Sosiaalialalla lähihoitajataustainen voi hakea vaikkapa geronomin koulutukseen, joka syventyy ikääntyvien hyvinvointiin. Ammattikorkeakouluihin on erillisiä kiintiöitä ammatillisen tutkinnon suorittaneille, joten lähihoitajapohjalta hakeminen on varteenotettava reitti.

Lähihoitajan jatko-opinnot eivät rajoitu vain korkeakouluihin. Työkokemuksen kartuttua lähihoitaja voi suorittaa myös ammatillisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja täydentääkseen osaamistaan. Esimerkiksi johtamisen erikoisammattitutkinto voi avata ovia esimiestehtäviin sosiaali- ja terveysalalla. Toisaalta lähihoitajana toimiminen antaa vahvan pohjan hakeutua myös kokonaan uudelle koulutusalalle, sillä hoitoalan työssä hankitut vuorovaikutus- ja organisointitaidot ovat hyödyksi monilla aloilla.

Lähihoitajan täydennyskoulutus

Valmistumisen jälkeenkin lähihoitajan oppiminen jatkuu. Lähihoitajan täydennyskoulutus kattaa erilaisia lyhytkursseja ja koulutuksia, joilla täydennetään, kehitetään ja ylläpidetään ammattitaitoa. Työnantajat tarjoavat usein mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutuksiin – esimerkiksi lähihoitaja voi suorittaa ensiapukoulutuksia, erityisalojen lyhytkursseja (kuten muistihoidon koulutuksia, mielenterveyden ensiapukoulutuksia) tai päivittää lääkehoidon osaamistaan säännöllisesti. Monet lähihoitajat suorittavat myös työuransa aikana esimerkiksi vanhustyön erikoisammattitutkinnon tai muita syventäviä tutkinnon osia, mikäli he haluavat erikoistua vieläkin pidemmälle tietyssä teemassa. Sosiaali- ja terveysala kehittyy jatkuvasti, joten jatkuva oppiminen on tärkeä osa lähihoitajan ammattia.

Lähihoitajan työ ja työllistyminen

Lähihoitaja avustaa ikääntynyttä asiakasta arjen toimissa. Usein lähihoitajan työpaikka on ikääntyvien asumispalveluyksikössä, jossa asiakkaita autetaan päivittäisissä toimissa ja kuntoutuksessa. Lähihoitajat työllistyvät hyvin monenlaisiin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalla. Tyypillisiä työpaikkoja ovat esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastot, sairaalat, palvelutalot, vanhainkodit, kotihoito, päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen yksiköt sekä vammaispalvelujen asumisyksiköt. Lähihoitaja voi toimia myös esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ryhmäkodeissa tai vaikkapa hammaslääkärin vastaanotolla hammashoitajana. Lähihoitajan koulutus antaa siis pätevyyden toimia laajasti erilaisissa hoito-, hoiva-, kuntoutus- ja kasvatustehtävissä.

Lähihoitajan työ on ihmisläheistä ja vaihtelevaa. Työssä korostuvat perushoidolliset tehtävät: lähihoitaja avustaa asiakasta päivittäisissä toimissa (esim. peseytymisessä, ruokailussa ja liikkumisessa), seuraa asiakkaan terveydentilaa, mittaa elintoimintoja, antaa tarvittavat lääkkeet ohjeiden mukaisesti sekä huolehtii asiakkaan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Lähihoitaja myös osallistuu asiakkaan kuntoutukseen kannustamalla omatoimisuuteen ja harjoittelemalla esimerkiksi arjen taitoja asiakkaan kanssa. Kaikessa työssä korostuu asiakkaan kohtaaminen yksilöllisesti ja arvostavasti – vuorovaikutus on keskeinen osa hoitotyötä.

Hoitoala on tiimityötä: lähihoitaja tekee usein töitä moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairaanhoitajien, lääkäreiden, sosiaaliohjaajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lähihoitajalta vaaditaan vastuullisuutta, itsenäisyyttä ja järjestelmällisyyttä työtehtävissään. Ammatissa on oltava valmis kohtaamaan myös haastavia tilanteita, stressiä ja muuttuviakin olosuhteita. Toisaalta lähihoitajan työ on palkitsevaa: ihmisten auttaminen ja arjen sujuvuuden tukeminen tuovat työhön merkityksellisyyden tunnetta.

Työllisyysnäkymät lähihoitajille ovat erittäin hyvät. Suomessa on vallitseva pula hoitohenkilökunnasta useilla sektoreilla, ja erityisesti väestön ikääntyessä lähihoitajien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Arvioiden mukaan pelkästään julkiselle sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia hoitajia tulevina vuosikymmeninä, mikä takaa alan työvoimatarpeen pysyvän suurena. Lähihoitajana työllistyykin keskimäärin erittäin hyvin valmistumisen jälkeen. Alalla on mahdollista tehdä myös keikkatyötä tai työskennellä yksityisenä lähihoitajana esimerkiksi yrittäjänä, joskin valtaosa lähihoitajista on töissä kuntasektorilla tai yksityisillä palveluntuottajilla. Uusien hyvinvointialueiden myötä lähihoitajat työskentelevät usein julkisen sektorin palveluksessa.

Lähihoitajakoulutus tarjoaa näin varman ja palkitsevan ammatin, jonka taidoille on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Lähihoitajaksi opiskelu Tampereella tai muualla Suomessa on investointi omaan tulevaisuuteen ja hyvinvointiin – koulutus avaa oven työelämään hoitoalalla ja antaa valmiudet auttaa toisia ihmisiä arjessa.

Lähteet:

1. Tredu – Tampereen seudun ammattiopisto: Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
2. TAKK – Tampereen aikuiskoulutuskeskus: Lähihoitajan koulutus, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
3. Opintopolku: Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa
4. Studentum.fi: Lähihoitajan koulutus Tampereella – Yleiskuvaus
5. Taitotalo: Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto – Tutkinnon rakenne
6. MTV Uutiset: Suomessa yli 6 000 työtöntä lähihoitajaa… (artikkeli hoitajapulasta ja tarpeesta)